Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Tampere-Pirkkala; tulevaisuuden portti Eurooppaan?

   Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemää yhtiön ulkomaan kohteita.
   Tässä numerossa tutustutaan Tampere-Pirkkalan kenttään - kenttään, jonka liikenteen kasvu on ollut merkittävää viimeisten vuosien aikana. Kasvun vuoksi Tampere-Pirkkalan asema porttina ulkomaille on vahvistunut sen ollessa nykyään yksi merkittävimmistä reiteistä ulkomaille Helsinki-Vantaan jälkeen. Näin ollen Tampereesta on muodostumassa uusi merkittävä kohde ulkomaan liikenteen laajenemiselle, jolta tullaan tulevaisuudessa odottamaan paljon.





Kehitys

Tampereen lentotoiminta sai alkunsa jo varhain, vuonna 1937, jolloin valmistui Tampereen ensimmäinen lentokenttä. Valtion lentokonetehtaan Tampereelle muuton vuoksi rakennettu kenttä valmistui Härmälään ja ensimmäisenä liikenteen aloitti Aero O/Y toukokuussa 1937 avaamalla ensimmäisen kotimaan reittinsä De Havilland Dragon Rapide -koneilla lentäen. Näin käynnistyi Tampereen seudun lentoliikenne. Kentän ensimmäinen terminaali valmistui vuonna 1941 mutta pian terminaalin valmistumisen jälkeen jouduttiin kenttä luovuttamaan puolustusvoimien käyttöön syttyneen sodan vuoksi, jonka jälkeen matkustajaliikenne pääsi käynnistymään uudelleen vasta vuonna 1947. Merkittävän askelen kenttä otti eteenpäin vuonna 1952 kun Veljekset Karhumäki Oy lensi ensimmäiset suorat ulkomaanlennot Tampereelta Tukholmaan.

1960-luvun alussa syntyi kasvavan liikenteen vuoksi tarve laajentaa kenttää mutta kentän ympärillä olevan tiheän asutuksen vuoksi laajentaminen ei ollut mahdollista. Näin ollen täytyi etsiä uusi, sijainniltaan sopivampi paikka suuremmalle kentälle. Uuden kentän paikka löytyi Pirkkalasta, noin 20 km Tampereen kaupungista etelään, jonne uusi kenttä valmistui vuonna 1979. Uusi 2700 metriä pitkä kiitotie riitti nyt kaikille kentälle mahdollisille konetyypeille. Tampere-Pirkkalan lentokentän tarina oli alkanut.

Vaikka valmistunut kenttä täyttikin sen hetkiset liikenteen tarpeet hyvin, osoittautui sen matkustajakapasiteetti jo vuonna 1985
Tampere-Pirkkalan nykyinen vuonna 1996 valmistunut matkustajaterminaali.
Kuva Mika Tamminiemi
Tampere-Pirkkalan uusi nykyinen terminaali
kasvavan liikenteen myötä liian pieneksi. Näin ollen tarvittiin suurempi terminaalirakennus käsittelemään yhä suurempia matkustajajoukkoja ja laajennus valmistuikin jo samana vuonna. Kuitenkin laajennuksen riittävyys joutui pian yhä kasvavan liikenteen vuoksi kyseenalaistetuksi. Tämän vuoksi ryhdyttiin suunnittelemaan kokonaan uutta terminaalirakennusta, joka täyttäisi tarpeet aina seuraavalle vuosituhannelle saakka. Kokonaan uusi terminaali valmistui vuonna 1996, jolloin vanha terminaali saneerattiin samana vuonna alkaneen rahtilentotoiminnan käyttöön. Uusi terminaali sekä sen yhteyteen rakennetut pysäköintitilat sekä lentoliikennealueiden laajennukset tekivät Tampere-Pirkkalan kentästä kokonaan uuden, eurooppalaisessa mittakaavassa kilpailukykyisen lentokentän.


Toiminta

Kentän sopiva koko sekä erinomainen sijainti eteläisessä Suomessa alueella, jota ympäröi suuri joukko ihmisiä ovat tehneet Tampere-Pirkkalasta monenlaisen liikenteen kohteen: Kentällä on toiminut sen rakentamisesta saakka puolustusvoimat, kentällä toimii säännöllisesti lukuisia lentoyhtiöitä ja lisäksi kenttä toimii monenlaisen siviili-ilmailun keskuksena. Liikennettä siis löytyy.

DHL lentää säännöllisesti Kööpenhaminasta Ouluun Boeing 727 kalustolla tehden väilaskun Tampereella.
Kuva Aki Kaunisto
DHL Boeing 727
EFTP:tä säännöllisesti käyttävät lentoyhtiöt.
Air Botnia
  Air Wings
DHL
Etelä-Pohjanmaan
lentokeskus
Finnair
SAS
Puolustusvoimien osuus kentän toiminnasta on koko kentän olemassaolon ajan ollut suurta. Kuitenkin nykyisessä mittakaavassa toiminta käynnistyi vasta vuonna 1985, jolloin Satakunnan lennosto siirtyi Porista Tampereelle tuoden mukanaan suuren määrän lentokalustoa. Varsinkin lennoston nykyisin käyttämät Boeing F-18 Hornet -hävittäjät tuovat mukavan lisän kentän toimintaan tavalla, josta useilla muilla kentillä voi vain haaveilla. Nykyään puolustusvoimien osuus kentän toiminnasta onkin noin kolmannes. Toisen kolmanneksen toiminnasta muodostaa kaikenmuotoinen kaupallinen ilmailu, joka Tampereen kohdalla pitää sisällään kolme reittilentoyhtiötä, yhden rahtilentoyhtiön, kaksi taksilentoyhtiötä sekä joitakin tilauslentoyhtiöitä. Selkeästi suurimman kokonaisuuden säännöllisesti hoidetusta liikenteestä muodostaa Finnairin reittilentotoiminta, joka tarjoaa päivittäin lukuisia lentoja Helsinkiin. Kuitenkin myös SAS:n ja Air Botnian reitit ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti niiden tarjotessa lukuisia päivittäisiä vuoroja Tukholmaan sekä myöskin Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi nykyisin jatkuvasti kasvava tilauslentotoiminta muodostaa suuren osan Tampereen liikenteestä lukuisten suorien Välimerelle sekä moniin muihin lomakohteisiin suuntautuvien lomalentojen muodossa. Tampereen ainoa rahtilentoyhtiö DHL lentää nykyisin lauantaita lukuunottamatta päivittäin Kööpenhaminasta Ouluun tehden välilaskun Tampereella. Tämä mahdollistaa koko Tampereen alueen teollisuudelle loistavat mahdollisuudet kansainväliseen tavarantoimitukseen eikä rahtilentotoiminta ole alueella vähenemässä vaan pikemminkin kasvamassa pohjustaen Tampereen seudun lentoliikenteen jatkuvaa kehitystä. Viimeisen kolmanneksen kentän toiminnasta muodostaa siviililentotoiminta, jota harjoittaa alueella varsinaisesti Tampereen ilmailuyhdistys monimuotoisen harrasteilmailun merkeissä. Tampereen kenttä onkin siviili-ilmailun kannalta erinomainen paikka: Liikennettä ei ole liikaa ja kenttä sijaitsee alueella, joka tavoittaa suuren määrän ihmisiä. Lisäksi Tampere on vierailevien koneiden kannalta loistava paikka keskellä eteläisintä Suomea, johon on lyhyt matka kaikkialta. Vierailevat siviili-ilmailijat kasvattavatkin Tampere-Pirkkalan liikennemääriä merkittävästi. Kentän rauhallisuuden ja hyvän sijainnin vuoksi myös Finnair käyttää kenttää lentäjiensä koulutukseen, mikä tuokin taas kerran lisän kentän tavanomaiseen toimintaan positiivisella tavalla.

Viime maaliskuussa olleen lennonjohtajien lakon vuoksi ilmestyi Tampereelle yllättävää kalustoa yllättävän paljon.
Kuva Aki Kaunisto
DHL Boeing 727
Tampere-Pirkkala on joutunut myös useissa tilanteissa näyttämään todellisen toimintakykynsä liikenteen käsittelijänä. Viime vuonna lennonjohtajien lakko toi kentälle erittäin suuren määrän koneita Helsinki-Vantaan ollessa suljettuna. Liikenteen valtavasta määrästä huolimatta Tampere pystyi kuitenkin hoitamaan tilanteen mallikkaasti. Toinen normaalista poikkeava tilanne oli Tampereella järjestetty EU kokous, joka toi Tampereen kentälle suuren määrän kansainvälisiä koneita ja vieraita. Erinomaisten matkustajatilojen ja hyvien yhteyksien vuoksi valtava tapahtuma ei aiheuttanut kentälle ongelmia vaan tapahtuma kyettiin hoitamaan rutiininomaisesti. Kenties harvinaisempi tapaus oli kesällä 1998 järjestetty kansainvälinen lentonäytös. Valtaisan tapahtuman järjestäjänä Tampere-Pirkkala oli haasteen edessä, johon harva kotimaamme lentokenttä joutuu. Jo pelkästään saapuvien koneiden määrä rikkoi kaikki ennätykset. Tapahtuman haasteellisuudesta huolimatta onnistuttiin näytös toteuttamaan erinomaisesti välttyen ongelmilta lähes kokonaan.

Tekniikkaa

Terminaalialueen kartta. Ei käytettäväksi oikeaan ilmailuun. (klikkaa suureksi)
terminaalialueen kartta
Vaikka Tampere-Pirkkalan kenttä onkin teknisesti hyvin mielenkiintoinen alue siinä missä mikä tahansa muukin Suomen kenttä, ei sen perinpohjainen tekninen esittely ja tekniikkaan perehtyminen mahdu Virtual Wingsin kenttäesittelyn käsittelyalueeseen. Tekniseltä osalta todettakoon Tampereen olevan tyypillinen Suomalainen kenttä, joka täyttä kansainvälisen liikenteen vaatimukset. Kiitotien pituuden vuoksi voidaan kentälle operoida lähes millä tahansa konetyypillä. Varsinkin kenttäalueen laadukas rakennustyö tekee kaikenkokoisten ja -maalaisten koneiden vierailun mahdolliseksi. Lisäksi sotilaslentotoiminnan ansiosta on kentälle kyetty kaikenasteisen ilmailun turvaamiseksi hankkimaan monipuoliset lennonvarmistuslaitteet sekä palvelutasoa on kyetty korottamaan. Näin ollen Tampere-Pirkkala on kaikin puolin turvallinen ja helppo kenttä vierailla niin säännöllisille reittikoneille kuin yksityisille siviilikoneillekin.

Tulevaisuus

- Selvä laskuun, kiitotie 24.
Kuva Mika Tamminiemi
 
Tampere-Pirkkala runway 24
Tampere-Pirkkalan kentän tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta: liikenteen määrä on ollut kasvava eikä käännettä huonompaan suuntaan ole havaittavissa. Lentoaseman hyvä sijainti sekä alati Etelä-Suomeen tiivistyvä väestö kerää yhä suuremmat ihmisjoukot kentän vaikutusalueen ulottuville. Seurauksena yhä useammat lentoyhtiöt kiinnostuvat Tampereesta markkinarakona, jolloin lentoreittien määrä sekä yhteyksien monipuolisuus Eurooppaan tulee kasvamaan. Vaikka Helsinki-Vantaa sijaitseekin suhteellisen lähellä, ei se silti vaikuta Tampere-Pirkkalan markkina-alueeseen, joka pääasiassa koostuu helpoista kansainvälisistä yhteyksistä ympäri maailmaa, jotka jo nyt Helsingin ja Tukholman kautta ovat merkittävät.

Pieni Tampere-Pirkkala ei siis kilpaile Helsinki-Vantaan kanssa - eikä se siihen pystyisikään. Sen on tyydyttävä omaan osuuteensa ja pyrittävä luomaan oman kokoluokkansa kentälle kattava liikenneverkko asiakkaiden ja tavaran helpon liikkuvuuden vuoksi. Sitä se on pyrkinyt tekemään koko olemassaolonsa ajan ja sitä se tulee tekemään hamaan tulevaisuuteen saakka. Tampere-Pirkkala kuuluu olennaisena osana Tampereen seutua. Onhan se luonut oman ilmapiirinsä alueelle jo kymmenien vuosien ajan, nääs.

PL  31.1.2000

etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5