Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.    Kenttäesittelyssä:   Rovaniemi - joulupukin virallinen lentoasema


Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.

Tässä numerossa esittelyssä on Rovaniemen kenttä, lapin suurin ja vilkkain sellainen. Kenttä, joka on monille Keski-Euroopan asukkaille ollut ensimmäinen kuva Suomesta - joulupukin, lumen ja jään maasta. Kenttä, jonka merkitys Rovaniemen seudun elinkeinoille ja maamme pohjoisten osien sotilasilmailulle ja sitä kautta myös hävittäjätorjunnalle on enemmän kuin tärkeä. Ja kenttä, joka on vastaanottanut harvinaisia vierailevia koneita ehkä useiten kaikista Suomen maakuntakentistä. Kaikenkaikkiaan siis erittäin monipuolinen ja tasapainoinen kenttä. Rovaniemi.




Kehitys

Rovaniemen lentokenttä sai alkunsa vuonna 1940, jolloin noin kymmenen kilometriä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen sijaitsevalle Someroharjulle valmistui kaksi ensimmäistä nurmipäällysteistä kiitotietä. Pikapuolin kentän valmistumisen jälkeen avasi Aero O/Y uuden Pohjois-Suomen reittinsä, joka lennettiin Helsingistä Tampereen, Vaasan, Kokkolan, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän kautta aina Petsamoon saakka. Näin käynnistyi myös ensimmäinen säännöllinen liikenne Rovaniemen kentällä sen toimiessa välilaskupaikkana Aeron DC-2 -koneille, joilla tätä "Lapland Express"-linjaa lennettiin.

Sodan syttyessä saksalaiset ryhtyivät puolustamaan Pohjois-Suomea ja vuonna 1942 Rovaniemen lentoasemasta tulikin saksalaisten lentotukikohta, johon oli sijoitettuna aika ajoin tuhansia miehiä ja satoja lentokoneita. Saksalaiset varustivat kentän monipuolisella varustuksella ja noihin aikoihin Rovaniemen kentällä olikin neljä kiitotietä ja parisenkymmentä lentokonehallia. Sen ajan Rovaniemen lentokenttä sai kuitenkin ikävän lopun saksalaisten lähtiessä perääntymään Suomesta heidän tuhotessa kentän perusteellisesti.

Kentän jälleenrakennustyöt aloitettiin vuonna 1948 ja jo samana vuonna Aero käynnisti uudelleen Rovaniemen liikenteensä - edelleen DC-2 -koneilla lentäen. Uusi lentoasema ja lennonvarmistusrakennus saatiin valmiiksi vuonna 1953 ja näin Rovaniemen lentokentän kehitys kohti nykyaikaa saattoi alkaa. Ensimmäinen askel kohti merkittävämpää tulevaisuutta tapahtuikin vuonna 1961 kun Pohjois-Suomen aluelennonjohto siirtyi Kemistä Rovaniemelle. Lisää merkittävyyttä kentälle toi nykyisen Lapin ilmatorjuntarykmentin siirtyminen Rovaniemen lentoasemalle vuonna 1970 ja varsinainen käänne kentän historiassa tapahtui vuonna 1980, jolloin Lapin lennosto siirtyi Tikkakoskelta Rovaniemelle tuoden mukanaan suuren määrän lentotoimintaa ja uusia rakennuksia. Vuonna 1981 kentän pääkiitotietä jatkettiin aina 3000 metriin saakka mikä avasi mahdollisuudet käytännössä kaikelle mahdolliselle lentotoiminnalle.

Rovaniemen nykyinen vuoden 2000 lopulla valmistunut terminaali kiitotieltä nähtynä. (klikkaa suureksi)
Rovaniemen nykyinen terminaali
Vuonna 1984 Lapin lääni sai "joulupukin maa"-nimityksen ja samalla Rovaniemen lentoasemasta tuli joulupukin virallinen lentoasema. Kentän titteli osoittautuikin arvokkaaksi turistien haalimisessa ja titteli on jo virallistettu EU-maissa sekä Norjassa ja lisäksi virallistaminen on käynnissä Islannissa, Japanissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Kasvavien matkustajamäärien ja etenkin sesonkituristien lisääntyvän määrän vuoksi kentälle suunniteltiin uusi lentoasemarakennus "Lapin portti", joka valmistuessaan vuonna 1992 toi kentälle lisätilaa sekä uusia palveluja. Nopeasti kasvaneet talviajan ja etenkin joulun tilausliikennemäärät pakottivat kuitenkin aloittamaan uusien matkustamotilojen suunnittelun jo pian edellisen laajennuksen jälkeen ja viimeisin uudistus Rovaniemen lentoasemalla valmistui 17.11.2000, jolloin käyttöön otettiin uusittu ja laajennettu matkustajaterminaali. Uuden terminaalin myötä matkustajatilat suurenivat huomattavasti ja palvelujen määrä parani. Terminaalin matkatavaran käsittelytilat ja järjestelmät uusittiin ja terminaaliin rakennettiin kolme matkustajasiltaa. Uuden terminaalin suunnittelu pohjautui MD-82, MD-83 ja Boeing 757 -koneiden yhtäaikaiselle käsittelylle, jolloin matkustajien kokonaismäärä kentällä olisi 700. Nykyinen terminaali on siis valmis palvelemaan suuriakin matkustajamääriä pitkälle tätä vuosituhatta. Vaikka joulunajan ruuhkahuiput vaativatkin erikoisjärjestelyjä, tullee Rovaniemen terminaali säilyttämään nykyisen muotonsa useiden vuosien ajan.


Tekniikka

Kentän kartta. Kiitotien pohjoispuolella sotilasilmailualue ja eteläpuolella siviili-ilmailu. (klikkaa suureksi)
kartta
Rovaniemen kenttä muodostuu 3000 x 60 m kokoisesta kiitotiestä ja siviili- ja sotilasilmailualueista, jotka on jaettu eri puolille kiitotietä. Kentän kokonaisuuteen kuuluu tosin myös toinen, pääkiitotiehen nähden ristikkäinen kiitotie, mutta se on ollut suljettuna jo useamman vuoden ajan. Itse pääkiitotie on poikkeuksellisen pitkä maakuntakentän kiitotieksi, mutta se on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi etenkin joulun sesonkiaikana, jolloin kentällä vierailee hyvinkin suuria koneita. Pitkä kiitotie on antanut myös sotilasilmailulle enemmän pelivaraa jokapäiväisessä toiminnassa. Sotilasilmailun vaatimusten mukaan kiitotien molemmat päät on varustettu pysäytysverkoilla, jotka pidetään vakiokäytännön mukaisesti ylhäällä sotilaskoneiden operaatioiden aikana, mutta lasketaan alas aina siviililiikenteen ajaksi. Lisäksi kiitotie on varustettu pysäytysvaijerilla, joka takaa Hornetin pysähtymisen epänormaaleissa tilanteissa.

Kentän seisonta-alueet ovat varsin laajat ja joulunajan ruuhkahuiput onkin pyritty ottamaan huomioon niiltä osin kuin se on mahdollista. Terminaalin edustalla sijaitseva pääasemataso on tehty varsin suureksi ja alueelta löytyy 13 merkittyä seisontapaikkaa, joista kaksi on varustettu matkustajasilloilla. Mielenkiintoinen seikka onkin se, että terminaalissa on kolme matkustajasiltaa mutta vain kaksi on merkitty seisontapaikaksi. Harrasteilmailualue löytyy pääasematason aivan itäreunasta samoin kuin polttoaineenjakelupistekin. Myöskin pääasematason reunalla, terminaalirakennuksen itäpuolella sijaitsee vanha lennonvarmistusrakennus, jossa toimii nykyisin Finnairin rahtiyksikkö, lennonvalmistelutilat, lennonneuvonta sekä sääasema. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös kentän hallinto- ja toimistotilat. Nykyinen lennonjohtorakennus sijaitsee erillään muista yksiköistä pääasematsosta koilliseen. Lennonjohtorakennus pitää sisällään Rovaniemen aluelennonjohdon, Rovaniemen lähestymislennonjohdon ja tutkapalvelut sekä luonnollisesti itse lähilennonjohdon. Edellämainituista alue- ja lähestymislennonjohto sijaitsevat alimmassa kerroksessa samoissa tiloissa. Pääasematasosta seuraava seisonta-alue lounaaseen päin siirryttäessä käsittää ilmailulaitoksen oman seisonta-alueen, jonka yhteydessä on ilmailulaitoksen omistama lentokonehalli. Hallien yhteydessä sijaitsee myös kentän kunnossapidon tilat sekä kalustohallit. Seuraava seisontaalue lounaassa kuuluu Rovaniemen ammattikorkeakoulun lentokoneasentajalinjan tiloihin ja alueen laidassa sijaitseva halli onkin tähän käyttöön tarkoitettu.
Lähestymässä kiitotietä 03 ilmavoimien Piper PA-11:sta nähtynä. Oikealla näkyy ilmailulaitoksen omistama suuri halli. (klikkaa suureksi)
lähestyminen 03:lle
Viimeinen seisonta-alue aivan kentän eteläkärjessä on rajavartiolaitoksen vartiolentueen aluetta. Sotilasilmailualueen seisonta-alueet kiitotien "toisella puolella" ovat myöskin varsin suuret, itse asiassa jopa suuremmat kuin siviilipuolen alueet ja alueelta löytyy ainakin neljä suurempaa hallia.

Rovaniemen kentän liikenne on arkipäivisin erittäin vilkasta runsaan sotilaslentotoiminnan vuoksi ja tämän vuoksi kentän lähestymislaitteet ovat varsin laadukkaat. Koska lentokenttä sijaitsee varsin korkealla merenpinnasta - vajaan 200 metrin korkeudella - on kenttä toisinaan jopa useita päiviä matalan pilven sisässä. Tämän vuoksi kentän päälaskeutumissuunta (21) on varustettu Kateroria II ILS-laitteilla ja Rovaniemi onkin Euroopan pohjoisin kategoria II -kenttä. Toiselle laskeutumissuunalle (03) on käytössä ainoastaan 2 NDB ja VOR/DME -menetelmät. Vaikka kiitotie 21 onkin useammin käytössä kuin 03, pyrkivät Finnairin etelästä saapuvat reittikoneet käyttämään laskeutumiseen kiitotietä 03 aina olosuhteiden niin mahdollistaessa.


Toiminta

Finnairin MD-83 laskussa 21:lle. (klikkaa suureksi)
OH-LMG laskussa 21:lle
Kaupallisen liikenteen saralla kentän suurimman käyttäjän tittelin saa tuttuun tapaan Finnair, joka lentää Helsingistä Rovaniemelle useamman kerran päivässä viikonpäivästä ja vuodenajasta riippuen. Jokunen päivittäinen lento lennetään Oulun tai Kemin kautta ja näin myös muualta Suomesta on mahdollista matkustaa Rovaniemelle lentoteitse. Lisäksi Rovaniemeltä jatketaan reittejä eteenpäin ainakin Enontekiöön ja Norjan Lakselviin joitakin kertoja viikossa. Tyypillisimpiä Finnairin käyttämiä konetyyppejä Rovaniemellä ovat MD-80-sarja sekä DC-9 mutta toisinaan reittiä saattaa lentää myös A320-perheen kone. Finnairin suorat lomalennot Rovaniemeltä ovat varsin harvinaisia, mutta muutaman kerran vuodessa niitäkin lennetään ja vuoden 2001 keväällä lennettiin ainakin yksi suora lento Rodokselle MD-80-koneella. Finnairin laivaston suurimmat konetyypit ovat Rovaniemellä siis varsin harvinaisia.

Rovaniemen harvinainen vakiokäyttäjä - Arkhangelsk Air Antonov An-24RV. (klikkaa suureksi)
OH-LMG laskussa 21:lle
Rovaniemen harvinaisuus kaupallisen liikenteen alueella on AVL-Arkhangelsk Airin Aeroflotin poulesta lentämä reitti Arkangeli-Murmansk-Rovaniemi-Luulaja, jota lennetään kahdesti viikossa kyseisen lentoyhtiön omistamilla Antonov An-24 -koneilla. Kyseinen reittihän avaa Rovaniemeläisille mahtavan elämyksen sillä kukapa pääsee kotikentältään Antonov 24 -koneella lentämällä Arkangeliin tai Murmanskiin! Tuo reitti pitäisi ehdottomasti joskus kokea. Kaupallisen ilmailun saralla Rovaniemeltä toimii myös Oulun tilauslento, joka lentää yhdellä Piper PA-31 Navajo Chieftain -koneella sekä Heliair, joka nimensä mukaisesti toimii helikoptereiden parissa. Kentän huoltoyrityksenä toimii Helijet Maintenance, joka toimii ilmailulaitoksen omistamassa suuressa hallissa.

Harrasteilmailua Rovaniemellä harjoittaa kaksi yhdistystä: Rovaniemen ilmailukerho sekä Napapiirin laskuvarjourheilijat. Rovaniemen ilmailukerho toimii kolmella purjekoneella sekä yhdellä moottorikoneella. Moottorikone liikennöi varsin tiuhaan kun taas purjekonetoiminta on rajoitetumpaa kentään muun toiminnan vuoksi. Tyypillisesti purjekoneita saattaakin nähdä ilmassa iltasella, jolloin sotilasilmailu ei enää pyöri eikä kentällä liikennöi juurikaan muut kuin Finnair.

Rovaniemellä näkee lähes kaikkia ilmavoimien konetyyppejä. Kuvassa Piper PA-28 Arrow IV. (klikkaa suureksi)
P-28 PA-11lentonäytöksessä
Sotilasilmailu on Rovaniemellä merkittävässä osassa. Lapin lennoston neljä lentuetta toimivat varsin aktiivisesti ja lentotoiminta onkin Suomen kolmesta lennostosta varovaisesti sanottuna vilkkainta. Ilmavoimien konetyypeistä kentällä näkyy luonnollisesti F-18 Horneteja sekä Hawkeja mutta myös kuljetus- ja yhteyskoneita liikkuu kentällä päivittäin. Piper PA-31 -koneet lentävät yhteyslentoja etelään päivittäin ja Fokkereitakin liikkuu kentällä monta kertaa viikossa. Ainoa ilmavoimien konetyyppi mitä Rovaniemellä ei tapaa jatkuvasti onkin Learjet. Tyypillisesti sotilaskoneita saattaa olla ilmassa yhtä aikaa jopa yli kymmenen, jolloin lähes yhtä aikaa palaavat koneet ovat mielenkiintoisia seurattavia. Osittain sotilasilmailuun liittyvä kentän käyttäjä on rajavartiolaitos, joka toimii kentällä Rovaniemen vartiolentueen muodossa. Vartiolentueen kalustoon kuuluu yhteensä neljä helikopteria, joista kaksi on AB-412-tyyppistä ja kaksi AB-206-tyyppistä. Lentueen hallit ja toiminta-alue sijaitsee aivan kentän eteläkärjessä, josta löytyy pieni seisonta-alue ja halli. Rovaniemen rajavartiolentueen toimintaan kuuluu rajavartioinnin tukeminen sekä pelastuspalvelun suorittaminen Lapin- ja Oulunläänien alueella.

Rovaniemen lentoasema on pohjoisen sijaintinsa sekä kuitenkin monipuolisten laitteiden ja kattavan varustelunsa avulla houkuttanut monia erkoislaatuisia vieraita, joista luultavasti tunnetuimpia ovat joulun ruuhka-ajan ulkomaiset vieraat, jotka tuovat massoittain turisteja tutustumaan joulupukin ihmemaahan. Harvinaisimpia jouluvieraita kentällä ovatkin olleet Concorde ja Boeing 777, joiden vierailut muilla Suomen kentillä ovat olleet vähäisiä. Joulunaikaan kentällä vierailee tyypillisesti kymmeniä ulkomaalaisia koneita, jotka ovat pääasiassa A320-kokoluokkaa ja siitä ylöspäin ja hankalimman tilanteen kentälle aiheuttaakin kymmenien koneiden saapuminen pienen ajan sisällä. Muita harvinaisia vieraita kentällä ovat olleet mm. Venäläinen ilmakehäntutkimusalus, Vietnam Airlinesin Boeing 767, Thai:n MD-11, Lufthansan CRJ, Cargoluxin Boeing 747, Virgin Expressin Boeing 737, USA:n hallituksen liikesuihkukone (samoissa väreissä kuin mm. Air Force One) ja onpa Fokker 100:kin käynyt Rovaniemellä talvitesteissä vuonna 1988. Lisäksi Music Televisionin Fly2k-väreihin maalattu mainoskone on vieraillut kentällä ja tyypillisesti kentällä saattaa nähdä Pohjoismaalaisia helikoptereita tai liikesuihkukoneita aivan koska tahansa. Rovaniemen konekirjo onkin vuosien saatossa kasvanut varmaankin Suomen selkeälle kakkossijalle heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Syyskuussa 2001 Rovaniemelle on muuten odotettavissa englantilaisia Harrier-koneita Lapin lennoston vieraaksi yhteiseen harjoitukseen.


Tulevaisuudesta

Rovaniemen kentän koristelut ovat lappihenkisiä.
Poroja kentällä
Rovaniemen lentoaseman tulevaisuus vaikuttaa valoisalta. Matkustajamäärät ovat olleet kasvavia viimeisten vuosien aikana ja joulun menekki ja kysyntä on ollut jotain aivan käsittämätöntä. Yhä suuremmassa osassa maailmaa tunnetaan joulupukin kotiseudut ja jahka kentän tittelin virallistaminen saadaan päätökseen Japanissa ja Yhdysvalloissa, kasvaa Rovaniemen kiinnostavuus vielä entisestään ja ehkä joskus tilausliikennettä riittää läpi talven. No, terminaali on kuitenkin juuri saatu laajennettua eikä uusiin laajennuksiin varmastikaan ryhdytä tämän vuosikymmenen aikana ellei jotakin odottamatonta tapahdu. Matkustajamäärät eivät joulua lukuunottamatta ole vielä lähelläkään terminaalin maksimia eikä sen suhteen olgelmia tulisi ilmetä. Rovaniemen lentoasema on siis kilpailukykyisessä asemassa kovassa kenttien välisessä kilvassa ja miksei olisi, onhan se itsensä joulupukin virallinen lentoasema.

PL   - 2001


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Rovaniemeltä



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5