Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Kuusamon lentoasema
5.    Kenttäesittelyssä:   Kuusamon lentoasema

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Esittely

Kuusamon lentoasema kuuluu useimpien muiden Pohjois-Suomen lentoasemien tapaan matkailulentoasemien joukkoon. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että kentän matkustajat liikkuvat pääasiassa sesonkiluontoisesti ympäröivän matkailualueen ehdoilla ja sen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Näin ollen Kuusamon lentoaseman liikenne on varsin kausiluontoista ja painottuu tiettyihin aikoihin vuodesta. Kuusamon lentoasema pyrkiikin markkinoimaan itseään luontoa lähellä olevana lentoasemana, josta on mahdollista päästä jatkamaan matkaa vaikka poron vetämänä tai moottorikelkalla. Seuraavassa tutustumme Kuusamon lentoaseman arkeen ja otamme selvää onko Kuusamo todellakin niin matkailijaystävällinen lentoasema kuin mitä väitetään.

Kehitys

Kuusamon lentoaseman alkuvaiheet sijoittuvat varsin myöhäiselle ajalle - 1950-luvulle, jolloin Kuusamon alueen matkailu alkoi kehittyä toden teolla. Tuolloin syntyi ajatus oman lentoaseman saamisesta matkailun edistämiseksi. Rahoitusta hankkeelle ei kuitenkaan löytynyt ja lentoaseman rakentaminen lykkääntyi toistaiseksi. Vasta vuonna 1969 paikalliset ilmailun harrastajat päättivät itse tarttua tuumasta toimeen ja ryhtyivät raivaamaan lentokenttää, joka valmistuikin lopulta. Pian sen jälkeen, vuonna 1970, perustettiin Kuusamon Lento Oy, joka harjoitti Kuusamossa ansiolentotoimintaa sekä lentokoulutusta. Pari vuotta myöhemmin Kuusamon kunta kiinnostui lentoasemahankkeesta ja sen toimesta Finnair aloitti kokeiluluontoisen liikenteen Kuusamoon vuonna 1972.

Tämän jälkeen kentän toiminta alkoi vilkastumaan: Kentälle rakennettiin matalatehoiset lähestymis- ja kiitotievalot ja välittömästi tämän jälkeen myös Karair aloitti Kuusamon liikenteen DC-3-koneilla lentäen. Vuonna 1974 kiitotietä jatkettiin 1500 metriin ja 1970-luvun lopulla valmistui uusi lennonvarmistusrakennus ja kentälle saatiin ILS-laitteet sekä suuritehoiset lähestymisvalot. Vuonna 1982 valtio osti Kuusamon lento Oy:n ja kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1984, Kuusamon lentokenttä siirtyi valtion omistukseen ja siitä tuli Kuusamon lentoasema. Myöhemmin 1980-luvulla lentoasemalle rakennettiin kunnon tie, pysäköintialue sekä asemarakennus ja vuonna 1989 kiitotietä pidennettiin 1950 metriin, mikä mahdollisti suihkukoneliikenteen aloittamisen.

Kuusamon sinisävyinen terminaali joulukuussa 2001. Kuva on otettu noin kello kymmenen aamulla, mutta kiireellä lähestyvä kaamos ja pilvinen sää tekevät olosuhteista hyvin hämärät. Pakkasta reilusti yli kymmenen astetta. (klikkaa suureksi)
Kuusamon nykyinen sinisävyinen terminaali.
1990-luvulla lentoasema koki merkittävimpiä uudistuksia; Vuonna 1993 asemarakennusta laajennettiin ja vuonna 1997 kiitotie pidennettiin 2500 metriin, mikä mahdollisti ulkomaisten charter-lentojen toiminnan Kuusamossa. Nykyiseen muotoonsa asemarakennus pääsi vuonna 1998, jolloin terminaali sai laajennuksen ja uudistuksen myötä mm. uuden saapuvien matkustajien aulan sekä entistä suuremmat ja paremmat lähtevien matkustajien- sekä kahvila- ja myymälätilat. Nykyinen terminaali on sinisävyinen kuten lentoaseman muutkin rakennukset ja ainakin pikaisen tutustumisen perusteella varsin toimivan tuntuinen sekä viihtyisä. Terminaalin ulkoasusta voi kuitenkin heti päätellä, että rakennusta on ilmeisesti laajennettu vanhan terminaalin päälle ilman suurempia ulkoasun muutoksia, sillä terminaalin olemus päältäpäin ei ole kovinkaan moderni. Verrattuna vaikkapa Vaasan tai Varkauden terminaaleihin Kuusamon terminaali näyttää hivenen vanhahtavalta suorakaiteen muotoisena laatikkona. Vieraillessani kentällä joulukuun alkupuolella, oli terminaalin edustalle tehty kuitenkin valtaisa lumiukko sekä koristeltu suuri kuusi, mikä paransi terminaalin ulkoasua karvan verran. Vuonna 1999 lentoasema koki viimeisimmän uudistuksensa kun autojen pysäköintialueen etelänpuoleiseen reunaan rakennettiin matkailupalvelurakennus Mosquito. Rakennuksen tiloissa toimii matkailupalveluyritys, joka pyrkii takaamaan matkailijoille unohtumattoman lomaelämyksen heti lentoasemalta alkaen järjestämällä esimerkiksi moottorikelkka- tai mönkijäkyydityksiä heti lentoaseman pihasta alkaen.


Tekniikka

Kentän kartta. Kenttä sijaitsee kahden järven välissä vaikkakaan sitä ei maassa juurikaan huomaa. (klikkaa suureksi)
kartta
Kuusamon lentoasema muodostuu 2500 x 45 metrin kokoisesta kiitotiestä sekä pienestä asematasosta kiitotien pohjoispäässä. Koko lentoasema sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella mutta sitä ei terminaalilta käsin tahdo huomata juuri lainkaan ympäröivän metsän vuoksi, ainakaan talvella. Kuusamon kaupunki jää lentoaseman lounaispuolelle linnuntietä noin 5 kilometrin päähän. Valtatie numero viideltä on lentoasemalle puolestaan muutaman kilometrin matka. Kiitotien 12/30 molempien päiden juuresta kulkee suurehko tie, joten laskeutuvia koneita on helppo seurata. Etenkin kiitotien 30 kynnyksen päässä on mäki, jonka päältä näkee koko kiitotien.

Asematasolle johtaa yksi rullaustie, nimeltään alfa, joka yhtyy kiitotiehen miltei sen pohjoispäästä. Itse asematasolla on kolme merkittyä seisontapaikkaa ja kaikki kentän rakennukset ovat sijoittuneet asematason ympärille. Suurimpana rakennuksena asematason reunalla on luonnollisesti matkustajaterminaali, jonka luoteispuolelta löytyy lennonvarmistusrakennus, joka käsittää mm. lennonjohtotornin, jossa tosin työskentelee afis-elin. Lennonvarmistusrakennuksen luoteispuolella sijaitsevat kunnossapidon tilat, joihin kuuluu kalustohallit ja toimistotilat. Terminaalin takana sijaitsevan autojen pysäköintialueen reunalta löytyy edellä mainittu matkailupalvelurakennus Mosquito, jonka pihasta on mahdollista aloittaa niin moottorikelkka-, mönkijä- tai jopa porokyyti kohti seuraavaa määränpäätä. Viimeisin rakennus siirryttäessä terminaalilta kaakkoon on lentoaseman ainoa lentokonehalli, joka pitää sisällään paikallisten harrasteilmailijoiden lentokalustoa. Kummallista sinänsä, uusimman kentän kartan mukaan hallin eteen ei johda rullaustietä tai asematasoa lainkaan, vaikka halli on ollut olemassa jo pitkän aikaa. Kenties kartat päivittyvät hitaanpuoleisesti.

Näkymä kiitotielle 30 kiitotien päässä olevalta mäeltä. Harjakone juuri puhdistamassa kiitotietä saapuvaa Finnairia varten. (klikkaa suureksi)
kiitotie 30
Koneiden katselu ja valokuvaus ei ole terminaalialueella kovinkaan helppoa. Terminaalin ikkunan läpi pystyy seuraamaan liikennettä jonkin verran, mutta ei-matkustavalla bongarilla on vain yksi pieni ikkuna, josta kykenee vaivoin näkemään asematasolle. Myöskään terminaalin ulkopuolelta ei ole helppoa seurailla toimintaa rakennusten sijottelun vuoksi. Etenkin valokuvaus on korkean aidan vuoksi periaatteessa mahdotonta, vaikka verkkoaidan läpi muuten näkeekin. Kiitoteiden päiden lisäksi itse en päässyt bongauspaikkoja selvittämään kovinkaan tarkasti. Kolvankijärven puolella ainoa reitti lähelle kiitotietä on selkeästi kuitenkin järven jäätä pitkin. Sen sijaan kiitotien pohjoispuolella kulkee tie aitojen ulkopuolella, jonka varrelta saattaisi olla mahdollisuus nähdä kiitotielle. Joulukuussa tie oli kuitenkin auraamatta enkä sinne ilman moottorikelkkaa viitsinyt lähteä. Kuusamon paras koneiden seuraamispaikka on kuitenkin ehdottomasti kiitotien 30 juurella oleva mäki.


Toiminta

Keskipäivän vakio-Finnair laskeutumassa kiitotielle 12. Koneena DC-9 OH-LYR. Kuva on otettu yksityisen talon pihasta, johon itse talon omistaja kutsui kuvaa ottamaan. Tästä kiitos hänelle. (klikkaa suureksi)
Finnair DC-9 OH-LYR
Liikenteensä puolesta Kuusamon lentoasema on varsin hiljainen, olihan se Suomen kolmanneksi hiljaisin lentoasema vuonna 2000 sekä laskeutumisten että matkustajien määrässä. Kentän liikenne muodostuu ainoastaan Finnairin harjoittamasta kaupallisesta liikenteestä, satunnaisesti, pääsääntöisesti lomasesonkiaikoina vierailevista ulkomaalaisista koneista sekä paikallisesta harrasteilmailusta.

Kaupallisen liikenteen osalta Kuusamon lentoaseman ainoa operaattori Finnair lentää suoria lentoja Helsingistä päivittäin pääsääntöisesti DC-9-kalustolla. Matkailusesonkiaikojen ulkopuolella päivittäisiä vuoroja lennetään osapuilleen kaksi kappaletta kun taas sesonkiaikoina (mm. helmi-huhtikuussa) koneita saattaa tulla jopa kuusi päivässä. Finnairin säännöllinen liikenne onkin omiaan vilkastuttamaan Kuusamon kentän liikennettä, jota ilman Kuusamon lentoaseman toiminta olisi varsin yksipuolista ja pienimuotoista.

Harrasteilmailua Kuusamossa harjoittaa Kuusamon Ilmailukerho sekä Moottoriliitäjät, joista kumpikin on keskittynyt moottorilentoon. Kuusamon Ilmailukerho vastaa alueensa palolentotoiminnasta kalustonaan Cessna 172 kun taas Moottoriliitäjistä en onnistunut löytämään minkäänlaista tietoa. Toiminta on kuitenkin saamieni tietojen mukaan moottorilentoa yhdistyksen nimenkin mukaan. Lisäksi lentoasema toimii muutamien ultrakevyiden koneiden kotipaikkana.

Kuusamon lentoaseman poikkeusliikenne on erikoisuuksiensa puolesta varsin kausipainotteista. Lentoasemalla ei vieraile minkäänlaisia rahtikoneita mutta matkailulentoaseman status tuo kentälle tyypillisiä matkailulentoaseman vieraita. Nämä vieraat ovat tyypillisesti ulkomaisia tilauslentoja, jotka tuovat ulkomaalaisia turisteja viettämään lomaa tiettyinä vuoden sesonkeina. Viime vuodenvaihteessa lentoasemalla vieraili esimerkiksi noin 15 venäläistä tilauslentoa mikä on varsin suuri määrä verrattuna venäläisten määrään muualla lapissa samaan aikaan. Lisäksi alkuvuoden 2002 aikana Kuusamoon on odotettavissa kymmenkunta charter-lentoa pääosin Englannista ja Ranskasta. Vasta viimeisen parin vuoden aikana Kuusamon charter-liikenne onkin alkanut vilkastua toden teolla ja siitä voimmekin päätellä, että vuonna 1997 valmistunut kiitotien pidennys tuli todella tarpeeseen. Lentoaseman tyypillisiä erikoisvieraita ovat muille kentille tuttuun tapaan liikekoneet sekä ilmavoimien koneet, joita saattaa Kuusamossa näkyä sattumanvaraisesti. Vaikka Kuusamon lentoasema onkin tilastojen mukaan kohtalaisen hiljainen, tuntui kenttä kuitenkin yllättävän vilkkaalta vierailuni aikaan: Asematasolla seisoi Jyväskylää kotipaikkanaan käyttävä OH-STA liikekone, välilaskun kävi tekemässä Lapin lennoston Redigo matkalennollaan ja lopuksi Finnairin DC-9 saapui Helsingistä. Lieneekö ollut sattumaa, että kaikki sattuivat liikkumaan samalla kertaa vai liekö kenttä tosiaan niinkin vilkas. Harhaa saattaa aiheuttaa yli vuoden vanha liikennetilasto vuodelta 2000, mutta pian saamme selville tuoreen tilanteen kun Ilmailulaitos julkaisee vuoden 2001 tilastot. Jos minulta kysytään, arvelen Kuusamon liikenteen vilkastuneen vuodesta 2000.


Tulevaisuudesta

Tulevaisuus Kuusamossa näyttää kohtalaisen hyvältä. Vaikka viime aikojen tapahtumat ilmailumaailmassa ovat heikentäneet ilmailun luotettavuutta, tullee lomaliikenne kuitenkin säilymään entisellään. Kuusamon lentoaseman charter-liikenne on viime vuosina saatu kunnolla käyntiin ja puitteet lentoasemalla riittävät kasvavien vierasmäärien käsittelyyn hyvin. Kyse onkin nyt siitä kuinka hyvin Kuusamon alueen matkailukohteita osataan markkinoida maailmalla ja miten ulkomaalaiset ottavat markkinoinnin vastaan. Kuusamon lentoasema ei tule taistelemaan matkustajamäärillään Suomen tilastojen kärkipäässä, mutta varmaa on, että sen asema tulee nousemaan Pohjois-Suomen matkailulentoasemien keskuudessa merkittävästi. Varokaa vain Ivalo ja Kittilä.

PL - 01/2002


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Kuusamosta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5