Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lentoasemaesittelyssä: Kajaanin lentoasema

Kajaani
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


Esittely

Kajaani KAJ/EFKI
Kajaanin raikas lentoasema edustaa eräänlaista suomalaisten lentoasemien sekoitusta: sen liikenteessä yhdistyy niin liike-elämä, matkailu kuin harraste- ja sotilasilmailukin. Kajaanin lentoaseman matkustajista suuri osa muodostuu perinteisistä ympäröivän liike-elämän ja teollisuuden edustajista, mutta viime aikoina se on pyrkinyt kehittämään itsestään myös pohjoisimman Suomen lentoasemien kaltaista matkailulentoasemaa. Matkailun saralla ympäröivällä alueella on kehitetty yhä enemmän ja enemmän Kainuun puhtautta ja raikkautta korostavaa talviurheilualuetta, johon kuuluvat mm. Vuokatin ja Katinkullan kohteet. Samalla myös ulkomaalaisia matkailijoita on pyritty houkuttelemaan Kainuuseen entistä enemmän etenkin joulun aikaan. Kajaani onkin ryhtynyt keräämään omaa osuuttaan matkailijoista asettamalla panoksia perinteisiä matkailulentoasemia kuten Ivaloa, Kittilää ja Kuusamoa vastaan entistä kovemmin, ja mikäpä niitä on kerätessä kun lentoaseman puitteet ovat kunnossa.
Kajaani



Kehitys

Kajaanin lentoaseman kehitys alkoi monien muiden suomalaisten lentoasemien tapaan 1930-luvun loppupuolella, kun Suomessa oli ryhdytty rakentamaan maalentokenttiä eri puolille maata. Kajaanin tapauksessa vuonna 1939 aloitetut rakennustyöt siirtyivät kuitenkin Talvisodan syttymisen jälkeen puolustusministeriölle, jonka alaisuudessa lentoasema saatettiin toimintakuntoon varsin nopeasti. Sodan aikana Kajaanin lentokenttä oli ainoastaan puolustusvoimien käytössä, ja kentältä käsin suoritettiin saksalaisia joukkoja vastaan suunnattuja lentoja. Sodan jälkeen kentän toiminta oli kohtalaisen hiljaista ja se muodostui pääasiassa ilmavoimien lentoleireistä sekä satunnaisista Kajaanin ilmailukerhon lennoista. Vasta 1950 luvulla kentän liikenne alkoi monipuolistumaan, kun Geologinen tutkimuslaitos aloitti malminetsintälennot vuonna 1952 ja kun kentän kunnostamisen jälkeen myös Aero aloitti liikenteen vuonna 1956. Pian tämän jälkeen, vuonna 1957, valmistui myös lentoaseman ensimmäinen asemarakennus.

Kajaanin kymmenen vuotta vanha terminaali säilyy nykyisillä matkustajamäärillä toimivana vielä pitkään. (klikkaa suureksi)
Terminaali
1960-luvulla Kajaanin lentoaseman kiitotietä pidennettiin, ja 1970-luvulla Kajaani astui merkittävän askelen eteenpäin, kun kentän pääkiitotielle rakennettiin ILS-laitteet sekä suurtehovalot. Näiden parannusten ansiosta Kajaani oli nyt sovelias myös suihkuliikenteelle, ja Finnair aloittikin pian suihkuliikenteen Kajaaniin lentäen näihin päiviin saakka jatkunutta reittiä Helsinki-Kajaani-Helsinki. Matkustajamäärien kasvaessa reippaasti 1980-luvun loppupuolella, jouduttiin suunnittelemaan uusi, jo kolmas, matkustajaterminaalin laajennus. Vuonna 1994 valmistuneen laajennuksen myötä syntyi nykyinen sinivalkoinen terminaalirakennus sekä sen yhteyteen uusi lennonjohtotorni, ja terminaalin uusien ja avarampien tilojen myötä matkustusmukavuus kasvoi huomattavasti. Samoihin aikoihin myös lentoaseman pääkiitotie pidennettiin nykyiseen 2500 metriin. Uuden terminaalin mitoituksena käytettiin 150 000 matkustajaa, mutta ainakaan näihin päiviin mennessä terminaalin maksimikapasiteettiin ei ole ylletty vuoden 2002 matkustajamäärän ollessa 106 000. Nykyisellä terminaalilla selvittäneenkin vielä pitkälle tulevaisuuteen.


Tekniikka

Kajaanin lentoaseman kartta. Kiitotien 07 alkupäässä kulkevalta tieltä pääsee näkemään laskeutuvat koneet kohtalaisen läheltä. (klikkaa suureksi)
Kartta
Kajaanin lentoasema sijaitsee Kajaanin kaupungissa Oulujärven rannikolla, noin 7 kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Lentoaseman länsi- ja pohjoispuolta reunustaa kohtalaisen lähellä sijaitseva vesistö, kun taas itäpuolta rajaa useat pienet mäet. Suuremmalla mittakaavalla tarkasteltuna Kajaanin lentoasema jää Oulun, Kuopion ja Kuusamon lentoasemien muodostaman kolmion keskelle, ja lentoasema palveleekin käytännössä varsin suurta maantieteellistä aluetta. Matkaa läheisimmälle Oulun lentoasemalle Kajaanista on noin 130 kilometriä, kun taas lähimmät lentokentät, Vaala, Suomussalmi, Kuhmo, Iisalmi ja Kiuruvesi, sijaitsevat kaikki sadan kilometrin säteen sisäpuolella.

Asematason ympäristö nähtynä myötätuuliosalta kiitotielle 25 toukokuussa 2002. Kuvasta näkyy selkeästi matkustajaterminaali, kunnossapidon tilat sekä Kajaanin ilmailukerhon kalustohalli. (klikkaa suureksi)
Ilmakuva
Kajaanin lentoasema koostuu kahdesta kiitotiestä sekä yhdestä asematasosta, jonka ympäriltä löytyvät kaikki lentoaseman toiminnot. Lentoaseman 2499 x 48 metrinen pääkiitotie 07/25 sijaitsee likimain itä-länsi-suunnassa, ja valtaosa operaatioista tapahtuu luonnollisesti sen kautta. Sorasta rakennettu 900 x 30 metrinen sivukiitotie 16/34 sijaitsee 90 asteen kulmassa pääkiitotiehen nähden sen länsiosassa, ja sen ainoat käyttäjät ovat käytännössä satunnaiset harrasteilma-alukset. Lentoaseman pääkiitotie on luonnollisesti varustettu mittarilähestymislaitteilla, ja kiitotielle 07 onkin mahdollista tehdä niin ILS- kuin 2NDB-lähestymisiäkin. Kiitotielle 25 on käytössä ainoastaan VOR / DME -mittarilähestymismenetelmä. Kiitotien reunalla kulkevaa rullaustietä Kajaanissa ei hiljaisemmille lentoasemille tyypillisesti ole, vaan kiitoteille johtaa ainoastaan pienet rullaustien pätkät asematasolta. Pääkiitotielle johtava reitti on nimetty Alphaksi, ja sivukiitotielle johtava reitti on jätetty nimeämättä.

Kajaanin lennontiedottajan työpiste. Ilmavoimien Learjet rullaamassa juuri kohti asematasoa. (klikkaa suureksi)
Tornista
Yksityiskohta terminaalista. (klikkaa suureksi)
Yksityiskohta
Pääasemataso sijaitsee pääkiitotien eteläpuolella sen länsipäässä, sivukiitotien länsipuolella, ja sen ympäriltä löytyvät kaikki lentoaseman toiminnot. Lähimpänä kiitotietä sijaitsee terminaalirakennus, joka sisältää myös lentoaseman hallinnon tilat ja jonka yhteydessä sijaitsee myös lennonjohtotorni. Pian kymmenen vuotta vanha terminaalirakennus vaikuttaa vielä nykyäänkin varsin näyttävän näköiseltä ja edustaa varmasti yhtä maamme erikoisimman muotoisista terminaaleista. Kumma kyllä terminaalia katsellessa mieleen tulee Vaasan lentoaseman terminaalirakennus. Liekö rakennuksilla jotakin yhteistä? Joka tapauksessa Kajaanin terminaali on myös sisätiloiltaan varsin edustavan oloinen, ja sopiikin arvella, että ainakaan terminaalitilojen suhteen Kajaanilla ei ole juurikaan parannettavaa lähiaikoina. Terminaalin yhteydessä sijaitseva lennonjohtotorni kuuluu samaan tyyliin terminaalin kanssa, ja se sointuu hyvin rakennuksen ulkoasuun. Tornin alakerrassa sijaitsee itsepalvelubriefing lentäjiä varten ja yläkerrassa AFIS-elimen toimitilat. Terminaalin eteläpuolella sijaitsevat rakennukset ovat kaikki kunnossapidon tiloja. Lopuksi asematason etelälaidalta löytyy vielä polttoaineenjakelupiste, sekä hieman kauempana asematasosta Kajaanin ilmailukerhon kalustohalli.

Kiitotien 25 lähestymislinjan alla sijaitsevalta mäeltä on hyvä näkymä kiitotielle. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 25
Näkymä kiitotielle 07 kiitotien päässä kulkevalta tieltä. Kiitotien päiden välillä on korkeuseroa noin 16 metriä, minkä vuoksi lähempänä kameraa olevasta matalasta päästä näkee kohtalaisen hyvin koko kiitotien. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 07
Liikenteen seurantaan Kajaanissa on useita hyviä paikkoja. Terminaalialueelta käsin näkee hyvin kiitotielle 07 laskeutuvat koneet, ja valokuvauskin on mahdollista mikäli onnistuu kuvaamaan verkkoaidan yli. Talvella aidan yli pääsee kuvaamaan helposti korkeiden lumikasojen päältä, joskin kasojen sijainti eri vuosina on arvoitus. Asematasolle terminaalialueelta ei pääse näkemään muualta kuin terminaalista sisältä. Kiitotien 07 alkupään liikennettä pystyy seuraamaan hyvin myös terminaalialueelle johtavalta tieltä käsin, ja taaskin valokuvaus on mahdollista, jos sattuu löytämään puuttoman paikan ja paikan kuvata aidan yli. Kiitotien länsipäässä kulkevalta tieltä käsin pääsee näkemään koko kiitotien, ja valokuvia saa otettua laskeutuvista koneista helposti molemmilta puolilta lähestymislinjaa. Kiitotien itäpäässä sijaitsee kohtalaisen korkea mäki, jonka päältä näkee myöskin koko kiitotien. Sen lisäksi, samoin kuin kiitotien länsipäässä, myös itäpäässä pääsee tietä pitkin hyvin lähelle kiitotietä, joskin näkymä ei ole yhtä selkeä ILS:n antennin vuoksi.


Toiminta

Kajaanin lentoasema on liikenteensä puolesta kohtalaisen hiljainen, ja vuoden 2002 tilastoissa se sijoittuukin Suomen lentoasemien joukossa sijalle 17 liikenneilmailun laskeutumisen määrässä (873 laskua). Matkustajien määrässä Kajaani sijoittuu kuitenkin hieman korkeammalle, ja se yltää sijalle 14 saakka 106 248 matkustajallaan. Kajaania voikin siis pitää keskisuurena lentoasemana matkustajien määrän perusteella. Matkustajien osuus jakautuu nykyään likimain tasan liike- ja matkailumatkustajien kesken.

Kajaanin varsin tyypillistä liikennettä: Finnair saapumassa Helsingistä, ja ilmavoimien Learjet parkissa asematasolla. (klikkaa suureksi)
Liikennettä
Maakuntalentoasemille tyypilliseen tapaan myös Kajaanin ainoa säännöllistä liikennettä harjoittava lentoyhtiö on Finnair, joka pitää yllä varsin kattavia yhteyksiä: talvikaudella 2002 - 2003 Finnair lentää Helsingistä Kajaaniin arkisin kolme ja viikonloppuisin kaksi päivittäistä lentoa. Näistä lennoista yksi jatkaa maanantaista torstaihin matkaansa Oulun kautta Helsinkiin muiden palatessa Helsinkiin suorinta tietä. Näin ollen Kajaaniin pääsee lentämällä ainoastaan Helsingistä, mutta Kajaanista pääsee Helsingin lisäksi myös Ouluun. Luonnollisesti lentojen määrä sekä reitit vaihtelevat aikataulukausien mukaan, ja ainakin aiemmin Helsinki-Kajaani-Oulu-Helsinki -reittiä on lennetty joko toisin päin tai molempiin suuntiin. Kajaanin lennoilla tyypillisesti käytetty konetyyppi on ollut DC-9, mutta toisinaan käytössä on ollut myös MD-80-sarjalaisia, joskin niiden osuus on ollut pienempi. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä millä konetyypeillä Kajaaniin ryhdytään operoimaan kun DC-9:t poistuvat käytöstä Finnairin tiedotusten mukaan vuoden 2003 aikana.

Kajaanin tyypilliseen liikenteeseen kuuluu myös sotilasilmailu, jonka edustajia lentoasemalla liikkuu kohtalaisen paljon. Kajaanin ollessa Lapin lennoston varatukikohta, järjestetään lentoasemalla aika ajoin erilaisia harjoituksia, joissa koko tukikohta on miehitettynä, ja tuolloin sotilasliikenteen määrä on huima. Viimeksi mm. Ilma 2002 harjoituksessa kesällä 2002 Kajaanin tukikohdasta käsin toimi suuri määrä harjoitukseen osallistuneita koneita. Myös harjoitusten ulkopuolella Kajaanissa liikkuu satunnaisia sotilaskoneita joko harjoituslennoilla tai erilaisilla yhteyslennoilla, ja Kajaanissa voikin nähdä periaatteessa koko ilmavoimien kaluston kirjon.

Harrasteilmailua Kajaanissa: vieraileva Grob G109 tankkauspaikalla. Taustalla terminaali, joka on huomattavasti hienomman näköinen asematason puolelta.(klikkaa suureksi)
G109 vierailulla
Harrasteilmailua Kajaanissa harjoittaa neljä erilaista ilmailuyhdistystä: Kajaanin ilmailukerho, Kainuun moottorilentäjät, Kainuun laskuvarjokerho sekä varjoliitämistä harrastava Sky Fly Team. Kajaanin ilmailukerhon pääalaa on purjelento, jota se harjoittaa 3 purjekoneensa ja yhden Reims / Cessna F172H -hinauskoneensa voimin. Kainuun moottorilentäjät toimivat tiettävästi yhden Cessna 172:n voimin, ja Kainuun laskuvarjokerhon käytössä on niin ikään yksi Reims / Cessna 172. Kaikki edellä mainitut yhdistykset säilyttävät kalustoaan Kajaanin ilmailukerhon omistamassa hallissa asematason etelälaidalla, ja toiminta painottuu selkeästi kesäkauteen.

Kajaanin erikoisempiin vieraisiin kuuluu pääasiassa erilaiset liikekoneet, sekä nyt jo puolen vuosikymmenen ajan jatkuneet joulucharterit. Liikekoneiden osalta Kajaanissa vierailee vuosittain lukuisia erilaisia koneita eri puolilta maailmaa lähinnä ympäröivän teollisuuden ja liike-elämän merkeissä. Niiden saapuminen on täysin sattumanvaraista, eikä niiden liikkeitä voi juurikaan ennustaa kovinkaan paljon etukäteen. Jouluchartereiden osalta tilanne on puolestaan toinen kuin pohjoisimman Suomen lentoasemilla: Kajaanin charterit eivät saavukaan Englannista ja Keski- ja Länsi-Euroopasta, vaan pääasiassa Venäjältä. Sen myötä myös käytetty lentokalusto painottuu vahvasti itäpuolelle. Esimerkiksi jouluna 2002 Kajaanissa vieraili yhteensä 18 erilaista charter-lentoa Venäjältä ja Ukrainasta, ja käytettynä konekalustona oli pääasiassa Tupolev 154. Osa turisteista saapui myös vuokratuilla liikekoneilla, ja mm. Airfix Aviationin kalustoa oli käytössä.


Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Kajaanin lentoasema toivottaa matkustajansa tervetulleiksi raikkaaseen Kainuuseen siinä missä ennenkin. (klikkaa suureksi)
Kajaani
Kajaanin lentoaseman tulevaisuus vaikuttaa tasaiselta. Lentoaseman liikenne tulee mitä todennäköisemmin säilymään hyvin entisenlaisena, ja suurimpia muutoksia tulleekin olemaan ainoastaan Finnairin DC-9:ien poistuminen, ja sen myötä uusien korvaavien konetyyppien ilmaantuminen vuoden 2004 alkupuolella. Matkustajamäärät ovat pyörineet Kajaanissa viime vuosina 100 000 ja 150 000 välimaastossa, ja ne pysynevätkin samalla alueella vielä kohtalaisen pitkään. Vaikka kasvu olisikin luonnollisesti toivottua, edellyttäisi se muutoksia ympäröivässä alueessa - joko liike-elämän tai matkailun osalta. Matkailun kehittymisen suunta on ainakin ollut hyvä. Myös tekniseltä kannalta tarkasteltuna Kajaanin lentoasema on kunnossa, ja suurempia uudistuksia tulee lähitulevaisuudessa olemaan ainoastaan kesällä 2003 suoritettava, ei järin halpa, täydellinen ILS-järjestelmän uusinta, jonka seurauksena käytettävää kiitotie lyhennetään tilapäisesti 500 metrillä.

Kajaanin lentoasema toimii siis jatkossakin laadukkaana Kainuun porttina toivottaen sen matkustajat tervetulleiksi alueen raikkaaseen luontoon, matkailun maailmaan ja toisaalta myös alueen teollisuuteen ja liike-elämään. Se tulee palvelemaan niin lentomatkustajia, maanpuolustajia kuin harrasteilmailijoitakin parhaalla mahdollisella tavalla ja pyrkii tarjoamaan heille kaikille mahdollisimman toimivat puitteet kullekin oman lajinsa parissa - siinä missä ennenkin.


PL - 01/2003


Lisää aiheesta:
  • Ilmailulaitos



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5