Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lentoasemaesittelyssä: Savonlinnan lentoasema

Savonlinna
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


Esittely

SVL / EFSA
Savon sydämessä sijaitseva maamme hiljaisimpien lentoasemien joukkoon kuuluva Savonlinna edustaa porttia kuuluisan linnakaupungin ympäristöön. Vaikka Savonlinnan seudun kulttuuri Oopperajuhlineen houkuttaa vuositasolla paikalle lukuisia matkailijoita, puhuvat lentoaseman matkustajamäärät silti selvää kieltä: rauhallista on. Matkustajamäärien pienuudesta huolimatta Savonlinnan harrasteilmailu piristää lentoaseman toimintaa kummasti, ja kesäpäivinä kentän ympäristöä saattaakin vilkastuttaa useat nostoissa pyörivät purjekoneet. Savonlinnassa onkin runsaasti tilaa harrasteilmailulle.


Kehitys

Savonlinna (EFSA / SVL)
Ensimmäiset hankkeet Savonlinnan lentokentän rakentamiseksi käynnistettiin 1940-luvulla, jolloin kaupungin läheisyyteen pyrittiin saamaan oma lentokenttä alueen elinkeinoelämän ja matkailun kehittämiseksi. Tuolloiset hankkeet eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, ja ajatus lentokentän rakentamisesta lykkääntyi. Vuonna 1959 asia eteni kuitenkin hiukan, kun kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hyväksyi Savonlinnan kaupungin ehdottaman lentokentän paikan. Valitettavasti tälläkin kertaa itse rakentaminen lykkääntyi valtion rahoitusongelmien vuoksi.

Vasta vuonna 1970 valtioneuvosto myönsi Savonlinnan kaupungille ja Säämingin kunnalle lentokentän rakennusluvan, minkä seurauksena lentokentän rakennustöiden ensimmäinen vaihe käynnistyi yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kenttä valmistui parissa vuodessa, ja pian valmistumisen jälkeen, vuonna 1973, Finnair aloitti säännöllisen liikenteen uudelle kentälle pääasiassa Convair-kalustolla operoiden. Kentän toinen rakennusvaihe piti sisällään kiitotien pidentämisen 2300 metriin, ILS-mittarilähestymislaitteiden hankinnan sekä asematason ja matkustajaterminaalin laajennuksen. Rakennustöiden myötä kenttä oli nyt suuremmankin kaluston operoitavissa, ja suihkukoneliikenne Savonlinnaan alkoikin vuonna 1977. Finnairin ryhtyi nyt käyttämään reitillä Caravelle- sekä DC-9 -kalustoa. Lennettävät reitit vaihtelivat vuosien varrella useita kertoja, ja Savonlinnaan lennettiin ainakin sekä Lappeenrannan, että Joensuun kautta. Tumppi-ysillä lennettiin vakioreittinä 11 vuoden ajan kolmiota Savonlinna-Varkaus-Helsinki. 1990-luvun loppupuolella, Finnaviationin sulautuessa Finnairiin, reitillä ryhdyttiin käyttämän Saab 340 -koneita. Lopulta vuonna 2001 reitti jäi kokonaan Finnairin yhteistyökumppanin Golden Airin hoidettavaksi ja ainoaksi konetyypiksi reitillä vakiintui Saab 340.

Savonlinna
EFSA / SVL
AFIS 118,800
Vuonna 1980 aiemmin Savonlinnan kaupungin hallinnoima lentoasema siirtyi Ilmailulaitoksen alaisuuteen. Vuonna 1995 lentoaseman matkustajaterminaali koki suuren laajennuksen, jonka myötä matkustajatilat kasvoivat huomattavasti, ja lähteville ja saapuville matkustajille saatiin omat tilat. Samalla terminaaliin hankittiin flyygeli, jolla on siitä lähtien tervehditty lentoasemalle saapuvia Savonlinnan oopperajuhlien vieraita. Vuonna 2001 Golden Airin operaattori rakennutti lentoasemalle yöpyviä koneitaan majoittavan suuren hallin, joka hallitsee lentoaseman maisemaa varsin paljon. Viimeisin uudistus lentoasemalla suoritettiin vuonna 2002, kun terminaalin turvallisuuslaitteita uudistettiin.


Fyysinen ympäristö

Savonlinnan lentoaseman kartta. Asematason länsipuolella oleva halli on Golden Airin yöpyvän koneen käyttämä halli. Kartasta näkyy hyvin myös aivan lentoaseman vieressä oleva vesilentosatama. (klikkaa suureksi)
Kartta
Fyysisesti Savonlinnan lentoasema sijaitsee noin 27600 asukkaan Savonlinnan kaupungissa, noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta koilliseen. Ympäröivä alue on varsin vesipitoista, ja lentoasema sijoittuukin kahden järven, Kuhajärven ja Pellosjärven, välissä olevalle kannakselle. Viereisen järven ansiosta Savonlinna onkin yksi niistä maamme harvoista lentoasemista, joilla on oma vesilentosatama aivan vieressään.

Savonlinnaa lähinnä olevat lentokentät ovat pienet Rantasalmi ja Punkaharju, jotka molemmat sijaitsevat Savonlinnan marraskuussa 2003 muotoa muuttaneen FIZ-alueen sisällä. Myös idän suunnassa sijaitseva Kitee on kohtalaisen lähellä. Suuremmista kentistä lähimmät ovat lännessä sijaitseva Varkaus, sekä pohjoisen suunnasta löytyvä Joensuu.

Lentoasemalle johtavan tien varressa, asematason länsipuolella sijaitsee Golden Airin konetta varten vuonna 2001 rakennettu suurehko halli. (klikkaa suureksi)
Halli
Savonlinnan ainoa kiitotie 12/30 on 2300 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Lähestymissuunnista kiitotie 12 edustaa selkeästi päälähestymissuuntaa, sillä sille on käytettävissä sekä ILS-, että 2 NDB-mittarilähestymismenetelmät. Kiitotielle 30 on käytössä ainoastaan VOR / DME -menetelmä. Lentoaseman asemataso sijaitsee kiitotien kaakkoispuolella, lähellä kiitotien luonteispäätä, ja se kokoaa luonnollisesti ympärilleen kaikki lentoaseman toiminnot.

Savonlinnan vuodelta 1995 peräisin oleva terminaali muistuttaa hämmästyttävän paljon Jyväskylän terminaalia. Jo hieman vanhahtava terminaali palvelee matkustajia yhä erinomaisesti. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Asematason lounaiskulmasta, aivan lentoasemalle johtava tien vierestä löytyy Golden Airin kalustoa varten vuonna 2001 rakennettu suuri ja tyylikäs lentokonehalli. Halli on rakennettu yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa, mistä kertoo myös hallin seinässä oleva kaupungin vaakuna. Siirryttäessä hallilta kaakkoon päin tulee vastaan lentoaseman
Terminaalin sisätilat ovat varsin viihtyisät ja siistit. (klikkaa suureksi)
Sisäkuva
vuodelta 1995 peräisin oleva matkustajaterminaali. Jo hieman vanhahtavan tyylinen terminaali on sisätiloiltaan melko viihtyisä ja avara, ja on nykyisille matkustajamäärille varmasti riittävä. Keskellä terminaalia sijaitsee yleisötila, johon on sijoitettu lukuisia pöytiä ja tuoleja palvelemaan viereisen kahvilan asiakkaita. Sisäänkäynnin viereen on sijoitettu lentoaseman kuuluisa flyygeli, jolla toivotetaan tyypillisesti Savonlinnan oopperajuhlien aikaiset matkustajat tervetulleiksi yhdessä lauluesityksien kanssa. Yleisilmeeltään terminaali on toimivan ja tyylikkään näköinen, ja sopiikin olettaa, että terminaalissa ei tule tapahtumaan suurempia muutoksia lähivuosina.

Terminaalin kaakkoispuolella sijaitsee kunnossapidon tilat, jotka koostuvat toimistotiloista ja kalustohalleista. Viimeisimpänä kaakossa sijaitsee kaksi Savonlinnan lentokerhon hallia, jotka majoittavat kerhon kalustoa.

Kentän kunnossapidon hallit sekä taustalla Savonlinnan lentokerhon hallit (SPY). (klikkaa suureksi)
Kunnossapito
Kiitotien 12 alkupäässä kulkevan tien varrelta näkee laskeutuvat koneet erinomaisesti. Kiitotielle ei kuitenkaan pääse näkemään. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 12
Liikenteen seuraamiseen ei Savonlinnassa ole erittäin hyviä paikkoja. Terminaalialueelta kiitotielle päin näkee luultavasti parhaiten terminaalin sisältä, jossa pääsee aivan asematason viereen suurten ikkunoiden ääreen. Terminaalin ulkopuolelta kiitotien suuntaan pääsee näkemään terminaalin molemmin puolin, mutta tällöin edessä on kaikilta lentoasemilta tuttu verkkoaita. Kiitoteiden päistä ainoastaan kiitotien 12 alkupäähän löytyy järkevä reitti. Oikeastaan kiitotien 12 alkupäähän on erittäin helppo päästä, sillä lentoasemallekin kaupungista johtava suuri tie kulkee aivan kiitotien päästä lähestymislinjan alta. Näin ollen kiitotielle 12 laskeutuvien koneiden seuraaminen ja myös valokuvaus onnistuu erittäin helposti. Harmillisesti paikasta ei kuitenkaan pääse näkemään kiitotielle saakka.


Toiminta

Savonlinnan matkustajamäärät ovat kohtalaisen pieniä. (klikkaa suureksi)
Liikenne
Savonlinnan lentoaseman toiminta on kohtalaisen hiljaista, mistä kertoo lentoaseman sijoittuminen sijalle 21 laskeutumisten määrässä vuoden 2002 tilastoissa. Savonlinnan vuoden 2002 1552 laskeutumisesta yhteensä 18 muodostui kansainvälisistä lennoista, 78 sotilasilmailusta ja 327 kotimaisesta yleisilmailusta. Kansainvälisiä yleisilmailun laskeutumisia Savonlinnassa tilastoitiin yhteensä 4 kappaletta. Laskeutumisten kokonaismäärässä Savonlinna jättää taakseen mm. Seinäjoen, Varkauden, sekä suuren osan pohjoisen Suomen lentoasemista. Välittömästi Savonlinnan edelle yltävät puolestaan Kittilä ja Mikkeli.

Matkustajien määrässä Savonlinna tilanne ei ole juurikaan parempi. Vertailussa muihin maamme lentoasemiin Savonlinna löytyy listan sijalta 19 jättäen säännöllisen matkustajaliikenteen lentoasemista taakseen ainoastaan Varkauden ja Enontekiön. Vuoden 2002 30641 matkustajasta 1437 matkusti kansainvälisesti ja loput kotimaassa, joten kansainvälisesti matkustavien osuus kaikkien matkustajien joukossa ei ole erityisen suuri.

Savonlinnan ainoa säännöllinen operaattori on Golden Air, joka lentää reittiä Helsingistä Saab 340 -kalustolla. Kuvassa keskipäivän lento saapumassa Helsingistä. (klikkaa suureksi)
Golden Air
Savonlinnan ainoa säännöllisen liikenteen harjoittaja on Golden Air, joka lentää reittiä Helsinkiin yhteistyössä Finnairin kanssa. Saab 340 -kalustolla lennettävää reittiä lennetään arkisin yhteensä neljä kertaa, siten että illan viimeinen lento yöpyy Savonlinnassa, Goldenin koneelle varta vasten rakennetussa hallissa. Lauantaina välillä lennetään ainoastaan yksi lento, Savonlinnasta Helsinkiin, jolla saadaan yöpynyt kone pois Savonlinnasta. Sunnuntaina Helsingistä Savonlinnaan lennetään kaksi lentoa, joista jälkimmäinen on yöpyvä. Näin ollen Savonlinnasta Helsingin suuntaan pääsee sunnuntaina vain kerran. Savonlinnaan saapuvista lennoista illan viimeisin lento lennetään Mikkelin kautta. Lähtevistä lennoista yksi arkilento sekä lauantain lento lennetään Mikkelin kautta ja yksi arkilento Varkauden kautta.

Kaupallisen ilmailun lisäksi Savonlinnasta löytyy myös harrasteilmailua. Savonlinnan ainoa harrasteilmailuyhdistys on Savonlinnan lentokerho, jonka toimialaan kuuluu sekä purje-, että moottorilento. Purjelentoa yhdistys harjoittaa useamman purjekoneen voimin, joilla ilmaillaan tyypillisesti kesäiltaisin ja viikonloppuisin. Moottorilennon osalta kerholla on kalustona Cessna 172, Rallye sekä Piper J-3 Cub. Yhdistyksen lisäksi Savonlinnaa pitää majapaikkanaan jokunen yksityinen kone kuten esimerkiksi yksi Piper Saratoga sekä yksi autogiro.

Savonlinnan lennontiedottajan työpiste. Tilat ovat jo varsin vanhat, mutta laitteisto on ajan tasalla. (klikkaa suureksi)
Tornissa
Muun liikenteen osalta Savonlinnassa näkyy jonkin verran sotilaskalustoa, liikekoneita sekä matkalennoilla olevia harrasteilmailijoita. Sotilaskalusto on pääasiassa peräisin Karjalan lennostosta Kuopiosta, ja heidän aiheuttama toiminta on pääasiassa erilaista harjoittelua niin suihku- kuin potkurikalustollakin. Liikekoneita Savonlinnassa vierailee harvakseltaan tasaisesti ympäri vuoden, joskin Savonlinnan Oopperajuhlien aikaan niitä liikkuu lentoasemalla kohtailasen tiheään. Oopperajuhlat ovatkin yksi Savonlinnan lentoaseman kohokohta, sillä tällöin Savonlinnaan lennetään tyypillisesti useita tilauslentoja niin Finnairin suihkukoneilla, ATR:llä sekä Goldenin koneilla. On Savonlinnassa nähty myös Airveteranin DC-3:kin juuri Oopperajuhlien aikaan. Muuta erikoisliikennettä Savonlinnassa aiheuttaa joitakin kertoja vuodessa lennettävän suorat etelän lomalennot, joita on lennetty tyypillisesti Finnairin MD-80- sekä Boeing 757-kalustolla. Onpa Air Finlandkin ehtinyt jo vierailla Savonlinnassa. Lisäliikennettä lentoaseman ilmatilaan aiheuttaa lisäksi myös Varkautta tukikohtanaan käyttävä pelastushelikopteri Ilmari sekä kesäisin kaupungin satamasta käsin operoiva vesikone.


Tulevaisuus

Pienistä liikennemääristä huolimatta Savonlinnan lentoasema säilynee toiminnassa vielä jatkossakin. (klikkaa suureksi)
Kyltti
Savonlinnan lentoaseman tulevaisuus riippuu hyvin pitkälle tulevaisuuden matkustajamäärien kehityksestä. Lentoaseman merkittävimpänä tavoitteena on toistaiseksi ollut pyrkiä ylläpitämään alueen elinkeinolle tärkeä säännöllinen reittiyhteys Helsinkiin. Päätökset reitin jatkosta sekä tulevasta operaattorista käydään tämän vuoden aikana, ja lähitulevaisuus näyttää mitä lentoyhteydelle tapahtuu ja kuka jatkaa reitin operointia. Liikenteen ylläpitämisen jälkeen tehtävälistalla on perusrakenteeltaan vanhan lennonjohtotornin tulevaisuus sekä kunnossapitohallin saneeraus. Lennonjohtotornin osalta vaihtoehtoina on joko vanhan tornin saneeraus tai kokonaan uuden rakentaminen, mutta asian käsittely siirtyneen vielä tulevaisuuteen.

Kävipä matkustajamäärille ja liikenteelle miten tahansa, tulee Savonlinnan lentoasema säilymään joka tapauksessa paikallisten harrasteilmailijoiden kotina. Paikalliset purjekoneet sekä myös moottorikoneet tulevat näkymään Savonlinnan päällä vielä pitkään, eikä loppua hienolle harrastukselle näy. Lentoasema turvaa siis olemassaolollaan paikallisen ilmailuharrastuksen säilymisen vielä pitkään.


Pekka Lehtinen - 1/2004


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5