|
|
|
|
|
|
1. Tuomas Kuosmanen - Malmin Ilmailukerhon simulaattorimies
Malmin Ilmailukerhon simulaattorihankkeesta tunnettu Tuomas Kuosmanen on monille tuttu nimi netin keskustelupalstoilta. Alun perin Kymenlaaksosta kotoisin oleva Tuomas on aktiivinen ilmailunharrastaja niin yksityislentäjänä kuin simulaattoreidenkin parissa ja ilmailu viekin nykyisin suuren osan miehen ajasta. Seuraavassa sekä Tuomaksen, että Malmin Ilmailukerhon simulaattorin tarinaa.
1. Miten päädyit mukaan ilmailun maailmaan?
Ilmailuinnostus on ollut jo pienestä, varmaan siinä ekat kokemukset
merkitsevät paljon. Muistan kun ihan pienenä, varmaan reippaasti alle
kymmenvuotiaana käytiin perheen kanssa Kreikassa lomalla Caravellen
kyydissä. Muistan konetyypin siitä että varmaan pari vuotta noiden
jälkeen opettajan riemuksi koulussa kuvaamataidon töissä oli aina
lentokoneita joissa oli soikeat matkustamon ikkunat ja moottorit
rungon perässä... Nuorempana tuli kovasti tutkittua Suomen Ilmailuliiton
lennokkikuvastoa ja rakentelin vapaastilentäviä lennokkeja, pari
polttomoottorillistakin oli. Silloin mielessä oli myös
purjelentolupakirja, mutta sitä ei sitten kuitenkaan tullut hankittua.
Oikean ilmailun parissa Tuomas lentelee PPL-lupakirjan voimin. (klikkaa suureksi)
|
Nyt muutama vuosi sitten aloitin lennokkien kanssa uudelleen, hankin
radio-ohjattavan harjoituslennokin ja ihan kivan taitolentotrainerin,
joka tosin on (edelleen) kesken. Sillä siinä vaiheessa kaverini oli
lentänyt itselleen yksityislentäjän lupakirjan Malmin Ilmailukerhossa,
ja kävin muutaman kerran OH-CTL:n kyydisssä. Siitä innostuneena tuli
hankittua FS2002 ja jostain kautta päädyin FSNordiciin myös. Siinä jossain vaiheessa mietin asioita ja tuumasin että jos sitä
lupakirjaa ei nyt tule hankittua, se harmittaa kyllä sitten
vanhempana, olin asiaa kuitenkin sen verran monta kertaa siirtänyt
sivuun. Niinpä aloitin PPL-opinnot MIKissä vuoden 2002 keväällä.
2. Miten syntyi ajatus Malmin Ilmailukerhon omasta lentosimulaattorista ja mikä oli roolisi projektissa?
Olin itse harjoitellut simulaattorilla monia PPL-koulutuksessa eteen
tulleita asioita kuten radionavigointia ja lennonsuunnittelua,
FS2002:n grafiikka oli jo siihen ihan siedettävän hyvää.
Ilmailukartalla kyllä löysi perille, varsinkin kun taustatukena oli
radiomajakat ja matkalentojen laskelmat. Samoin VATSIM-verkossa olin
harjoitellut radioviestintää ja käytännön lentorutiineja. Kun
lennonopettajan kanssa käytiin asiat ensin "oikein" läpi, niitä oli
ihan hyödyllistä kerrata kotona simulaattorin kanssa. Ajatus simusta
lähti osittain tästä – että sellaisesta olisi hyötyä itsenäisessä
harjoittelussa lentäjille myös MIKissä.
Toinen syy projektin aloittamiselle oli yhdistää
simulaattoriharrastajien joukkoa ja "oikean elämän"
ilmailuharrastusta. Monissa ilmailukerhoissa on ennen ollut aktiivista
lennokkitoimintaa, näin on varmasti nykyäänkin, mutta varsinkin
pääkaupunkiseudulla on kyllä lennokkikerhoja, mutta ne ovat vain
lennokkikerhoja, eli ilmailun eri lajit ovat lokeroituneet omiin
porukoihinsa joiden välillä ei kauheasti ole yhteyksiä. Varsinkin ennen monissa ilmailukerhoissa oli vilkasta nuorisotoimintaa
lennokkien ympärillä - ja lennokkiharrastus opettaa erittäin hyvin
lentämisen teorian perusteita. Tästä oli sitten hyvä mahdollisuus
kehittyä yksinkertaisten lennokkien rakentelussa edeten vaativampiin
projekteihin, ja sitten aikanaan, kun ikää kertyi, samassa kerhossa
sai myös hankittua itselleen purjelentolupakirjan. MIKin simun idea on
luoda tätä yhteyttä simulaattoriharrastajien ja harrastuslentäjien
välille. Palaute ainakin tuntuu olevan positiivista...
Simuprojektissa olen yksi "taustavoimista" - mulla oli idea siitä
miten tuollainen kokonaisuus saadaan tehtyä, mutta ei se olisi
syntynyt ilman monen muun ihmisen apua. Tuossa on juotettu paljon
piirilevyjä kasaan ja hitsattu ohjaimia ja sahattu vaneria ennen kuin
projektista alkoi tulla simulaattorin näköinen.
3. Miten projekti eteni?
Tästä lähdettiin liikkeelle.(klikkaa suureksi)
|
Alkuperäinen idea tuli Hyvinkään Ilmailukerhosta, jossa oli purjekoneen
runkoon rakennettu harjoitussimulaattori. Heillä on maisemanäyttönä
Finnairin koulutuskeskuksen vanhan DC-10-simulaattorin näyttöyksikkö.
Siihen käytiin tutustumassa ja varmistui että myös MIKiin olisi
mahdollista saada vastaavanlainen näyttömoduli. Projekti lähti
oikeastaan kunnolla liikkeelle tässä vaiheessa, ja samalla Malmilta
löytyi sopiva Cessnan runko simulaattorin aihioksi. Ongelmana oli
ettei härvelissä ollut mitään muuta kuin se runko. Trimmipyörä on
oikeastaan ainoa alkuperäinen osa, kaikki muu on tehty itse.
Projektissa ensin suunniteltiin mittaristoa tehtäväksi LCD-näytöillä
Herra Kuosmasen monet kasvot alunperin DC-10-simulaattorin peilien keskellä. (klikkaa suureksi)
|
mittaripaneelin reikien taakse, mutta ongelmana oli Cessnan ohjain,
jonka putki menee paneelin läpi. Joten "ratti" olisi pitänyt toteuttaa
jollain muulla tavalla. Tässä vaiheessa SimKits-mittaristo oli tullut markkinoille, ja vaikka
se olikin simun yksittäisistä kuluista suurin, sen avulla saatiin
projekti reippaasti eteenpäin. Kun mittarit sopivat suoraan paneeliin
kuten alkuperäisetkin, ohjain voitiin tehdä kuten oikeassakin
Cessnassa. Tässä "kuosissa" simulaattoria esiteltiinkin Malmin
lentoaseman avointen ovien päivänä keväällä 2003.
Tärkein tavoite oli saada aikaan lentosimulaattori, jossa kaikki
tavanomaisen pienkoneen hallinta- ja navigointilaitteet ja ohjaimet
ovat samoissa paikoissa ja toimivat samalla tavalla kuten
esikuvassaan. Koko lento alusta loppuun piti voida lentää ilman
näppäimistön ja hiiren apua.
4. Minkälaiseen lopputulokseen päästiin?
Nykyisellään simulaattori on varsin tyylikäs laite. (klikkaa suureksi)
|
Tavoite saavutettiin, simulaattorissa on mallinnettu lähes kaikki
Cessna 172:n ohjaamon mittarit, radiopaneeli (VOR/DME/ADF,
transponderi jne.) ja ohjaamossa on myös headset-liittimet ja headsetit
VATSIM-lentämistä vaten. Näyttömoduleita saatiin vielä kaksi lisää,
joten simulaattorin etunäkymä on noin 130 astetta ja melkoisen leveä.
Tämä omalta osaltaan luo varsin aidon tunteen lentämisestä, varsinkin
kun simulaattorin ohjaamon muut ikkunat on peitetty joten lennon
aikana sieltä ei näe ulos. Samoin penkissä olevat täristimet ja
kaiuttimet ohjaamossa lisäävät lennon tunnelmaa ja osaltaan auttavat
simulaation illuusion luomisessa.
5. Minkälainen työmäärä koko projektiin käytettiin?
Kokonaistyömäärän arviointi on hankalaa, ja projekti jatkuu toki yhä.
Mutta arvioimme että tähän mennessä rakentamiseen on kulunut noin 3000
työtuntia, aktiivista väkeä projektissa on ollut mukana ehkä
viisi-kuusi henkeä noin reilun parin vuoden ajan kerran pari
viikossa.
6. Minkälaisessa käytössä simulaattori nykyisellään on?
Simulaattorilla lentävät MIKin nuorisojäsenet, mutta myös esim.
PPL-oppilaat ovat harjoitelleet rutiineja. Samoin simulaattori on
hyvin toimiva tapa näyttää kerhossa vieraileville miten pienkoneella
lennetään ja se antaa mahdollisuuden kokeilla lentämistä
turvallisesti. Simulaattorilla voi myös harjoitella
mittarilentomenetelmiä, sillä siinä on riittävät varusteet
perus-IFR-menetelmien harjoitteluun – muutamat kerhon jäsenet ovat
tätäkin harrastaneet. Vaikka simulaattori ei olekaan hyväksytty
viralliseksi koulutusvälineeksi, siitä on ihan konkreettista hyötyä
omatoimisessa opiskelussa koulutuksen tukena. Ja onhan se varsin
mukavaa myös, voittaa kyllä koti-PC:n kanssa lentämisen. Simussa on
oma lentopäiväkirja jossa on tällä hetkellä noin 480 lentotuntia viime
maaliskuusta lähtien, joten se "lentää" lähes yhtä paljon kuin Malmin
Ilmailukerhon lentokoneet.
7. Miten luonnehtisit simulaattorin lentämisen tuntua oikeaan lentämiseen?
Isoin merkitys simulaattorilentämisessä on sillä, miten hyvin lentäjä
eristetään ulkomaailmasta ja miten hyvä "visuaalinäyttö"
simulaattorissa itsessään on. Samoin äänimaailma ja ohjaamon
hallintalaitteiden sijoittelu, mittariston ulkonäkö ja yleinen
"uskottavuus" luo illuusion lentämisestä. Jos simulaattori näyttää
aidolta lentokoneelta, sieltä ei näe ulos huoneeseen missä se on, ja
visuaalijärjestelmällä saadaan aikaan sulavasti liikkuva, leveä ja
laaja maisemanäyttö, lentämisen tuntu voi olla varsin hyvä. MIKin
simulaattori kyllä on tässä mielessä varsin onnistunut projekti,
vaikkei meillä ole edes mitään hydraulisia liikehärveleitä sitä
keikuttamassa.
8. Lennätkö itse paljon simulaattorilla?
Jonkun verran. Rakentelu tietenkin vie osan aikaa, samoin kuin
"oikeasti" lentäminen, mutta kyllä tuolla simulla tulee lennettyä. Se
on aika kiva tapa tutustua uuteen kenttään etukäteen. Ja FS2004:n
visuaalimaailma on aika tasokas, joten simulla on ihan mukava lentää.
Samoin suomalaisten maisemansuunnittelijoiden tekemät lisämaisemat
ovat kerrassaan hienoja, varsinkin tuolla simulaattorilla koettuna.
9. Pääseekö ulkopuolinen ilmailusta kiinnostunut henkilö lentämään simulaattorillanne?
Toki pääsee, kokoonnumme kerhohuoneella yleensä lauantaisin ja
keskiviikko-iltaisin - simua voi kokeilla ja sitä esitellään ihan
mielellään vieraileville harrastajille.
Simulaattori on Malmin Ilmailukerhon jäsenten vapaassa käytössä,
varattavissa omaan käyttöön samoin kuin lentokoneetkin. Jäseneksi voi
liittyä kerhon www-sivujen kautta osoitteessa
www.malminilmailukerho.net – alaikäraja on 15 vuotta koska meillä ei
ole tällä hetkellä mitään ohjattua nuorisotoimintaa. Mutta käymään saa
toki tulla iästä riippumatta. Www-sivuilla on kerhon yhteystiedot ja
kartta mistä selviää kerhohuoneen sijainti Malmin Lentoasemalla.
Samoin palautelomakkeella saa kätevästi otettua yhteyttä jos esim.
haluat tulla käymään – hyvällä ilmalla saatamme näet olla taivaan
sinessä lentämässä oikeallakin koneella, joten kannattaa ilmoitella
niin tiedämme odottaa vieraita.
10. Mitkä ovat simulaattorin tulevaisuuden näkymät?
Tarkoitus on kehittää aktiviteettia simulaattorin ympärille. Koska MIK
on pääasiassa VFR-lentotoimintaan keskittynyt kerho, tarkoitus on
porukalla suunnitella lentoja, lentää niitä simulla ja myös oikeilla
koneilla. Toki myös teknisiä uudistuksia varmasti on tulossa, mutta
niistä kyllä sitten pidetään elämää kun ovat ajankohtaisia.. :-)
11. Entä omasi? Näetkö itsesi simulaattorin puuhamiehenä vielä kymmenen vuoden päästä?
Mahdollisesti. Tarkoitus on itselläni myös laajentaa ilmailuharrastusta
– mahdollisesti siihen purjelentolupakirjaan nyt vihdoin ja ehkä
moottoripurjelentoon, saa nähdä. Tulevaisuuden ennustaminen on
vaikeaa, mutta eiköhän tässä jotain ilmailuun liittyvää kuitenkin
harrasteta...
Pekka Lehtinen - 03/2005
etusivu
- 1
- 2
- 3
- 4
|
|
|
