Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

1.     Tuomas Kuosmanen - Malmin Ilmailukerhon simulaattorimies

Tuomas Kuosmanen


Malmin Ilmailukerhon simulaattorihankkeesta tunnettu Tuomas Kuosmanen on monille tuttu nimi netin keskustelupalstoilta. Alun perin Kymenlaaksosta kotoisin oleva Tuomas on aktiivinen ilmailunharrastaja niin yksityislentäjänä kuin simulaattoreidenkin parissa ja ilmailu viekin nykyisin suuren osan miehen ajasta. Seuraavassa sekä Tuomaksen, että Malmin Ilmailukerhon simulaattorin tarinaa.


1. Miten päädyit mukaan ilmailun maailmaan?

Ilmailuinnostus on ollut jo pienestä, varmaan siinä ekat kokemukset merkitsevät paljon. Muistan kun ihan pienenä, varmaan reippaasti alle kymmenvuotiaana käytiin perheen kanssa Kreikassa lomalla Caravellen kyydissä. Muistan konetyypin siitä että varmaan pari vuotta noiden jälkeen opettajan riemuksi koulussa kuvaamataidon töissä oli aina lentokoneita joissa oli soikeat matkustamon ikkunat ja moottorit rungon perässä... Nuorempana tuli kovasti tutkittua Suomen Ilmailuliiton lennokkikuvastoa ja rakentelin vapaastilentäviä lennokkeja, pari polttomoottorillistakin oli. Silloin mielessä oli myös purjelentolupakirja, mutta sitä ei sitten kuitenkaan tullut hankittua.

Oikean ilmailun parissa Tuomas lentelee PPL-lupakirjan voimin. (klikkaa suureksi)
Tuomas Kuosmanen
Nyt muutama vuosi sitten aloitin lennokkien kanssa uudelleen, hankin radio-ohjattavan harjoituslennokin ja ihan kivan taitolentotrainerin, joka tosin on (edelleen) kesken. Sillä siinä vaiheessa kaverini oli lentänyt itselleen yksityislentäjän lupakirjan Malmin Ilmailukerhossa, ja kävin muutaman kerran OH-CTL:n kyydisssä. Siitä innostuneena tuli hankittua FS2002 ja jostain kautta päädyin FSNordiciin myös. Siinä jossain vaiheessa mietin asioita ja tuumasin että jos sitä lupakirjaa ei nyt tule hankittua, se harmittaa kyllä sitten vanhempana, olin asiaa kuitenkin sen verran monta kertaa siirtänyt sivuun. Niinpä aloitin PPL-opinnot MIKissä vuoden 2002 keväällä.


2. Miten syntyi ajatus Malmin Ilmailukerhon omasta lentosimulaattorista ja mikä oli roolisi projektissa?

Olin itse harjoitellut simulaattorilla monia PPL-koulutuksessa eteen tulleita asioita kuten radionavigointia ja lennonsuunnittelua, FS2002:n grafiikka oli jo siihen ihan siedettävän hyvää. Ilmailukartalla kyllä löysi perille, varsinkin kun taustatukena oli radiomajakat ja matkalentojen laskelmat. Samoin VATSIM-verkossa olin harjoitellut radioviestintää ja käytännön lentorutiineja. Kun lennonopettajan kanssa käytiin asiat ensin "oikein" läpi, niitä oli ihan hyödyllistä kerrata kotona simulaattorin kanssa. Ajatus simusta lähti osittain tästä – että sellaisesta olisi hyötyä itsenäisessä harjoittelussa lentäjille myös MIKissä.

Toinen syy projektin aloittamiselle oli yhdistää simulaattoriharrastajien joukkoa ja "oikean elämän" ilmailuharrastusta. Monissa ilmailukerhoissa on ennen ollut aktiivista lennokkitoimintaa, näin on varmasti nykyäänkin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla on kyllä lennokkikerhoja, mutta ne ovat vain lennokkikerhoja, eli ilmailun eri lajit ovat lokeroituneet omiin porukoihinsa joiden välillä ei kauheasti ole yhteyksiä. Varsinkin ennen monissa ilmailukerhoissa oli vilkasta nuorisotoimintaa lennokkien ympärillä - ja lennokkiharrastus opettaa erittäin hyvin lentämisen teorian perusteita. Tästä oli sitten hyvä mahdollisuus kehittyä yksinkertaisten lennokkien rakentelussa edeten vaativampiin projekteihin, ja sitten aikanaan, kun ikää kertyi, samassa kerhossa sai myös hankittua itselleen purjelentolupakirjan. MIKin simun idea on luoda tätä yhteyttä simulaattoriharrastajien ja harrastuslentäjien välille. Palaute ainakin tuntuu olevan positiivista...

Simuprojektissa olen yksi "taustavoimista" - mulla oli idea siitä miten tuollainen kokonaisuus saadaan tehtyä, mutta ei se olisi syntynyt ilman monen muun ihmisen apua. Tuossa on juotettu paljon piirilevyjä kasaan ja hitsattu ohjaimia ja sahattu vaneria ennen kuin projektista alkoi tulla simulaattorin näköinen.


3. Miten projekti eteni?

Tästä lähdettiin liikkeelle.(klikkaa suureksi)
Simulaattorin runko
Alkuperäinen idea tuli Hyvinkään Ilmailukerhosta, jossa oli purjekoneen runkoon rakennettu harjoitussimulaattori. Heillä on maisemanäyttönä Finnairin koulutuskeskuksen vanhan DC-10-simulaattorin näyttöyksikkö. Siihen käytiin tutustumassa ja varmistui että myös MIKiin olisi mahdollista saada vastaavanlainen näyttömoduli. Projekti lähti oikeastaan kunnolla liikkeelle tässä vaiheessa, ja samalla Malmilta löytyi sopiva Cessnan runko simulaattorin aihioksi. Ongelmana oli ettei härvelissä ollut mitään muuta kuin se runko. Trimmipyörä on oikeastaan ainoa alkuperäinen osa, kaikki muu on tehty itse.

Projektissa ensin suunniteltiin mittaristoa tehtäväksi LCD-näytöillä
Herra Kuosmasen monet kasvot alunperin DC-10-simulaattorin peilien keskellä. (klikkaa suureksi)
Tuomas ja peilit
mittaripaneelin reikien taakse, mutta ongelmana oli Cessnan ohjain, jonka putki menee paneelin läpi. Joten "ratti" olisi pitänyt toteuttaa jollain muulla tavalla. Tässä vaiheessa SimKits-mittaristo oli tullut markkinoille, ja vaikka se olikin simun yksittäisistä kuluista suurin, sen avulla saatiin projekti reippaasti eteenpäin. Kun mittarit sopivat suoraan paneeliin kuten alkuperäisetkin, ohjain voitiin tehdä kuten oikeassakin Cessnassa. Tässä "kuosissa" simulaattoria esiteltiinkin Malmin lentoaseman avointen ovien päivänä keväällä 2003.

Tärkein tavoite oli saada aikaan lentosimulaattori, jossa kaikki tavanomaisen pienkoneen hallinta- ja navigointilaitteet ja ohjaimet ovat samoissa paikoissa ja toimivat samalla tavalla kuten esikuvassaan. Koko lento alusta loppuun piti voida lentää ilman näppäimistön ja hiiren apua.


4. Minkälaiseen lopputulokseen päästiin?

Nykyisellään simulaattori on varsin tyylikäs laite. (klikkaa suureksi)
Simulaattori
Tavoite saavutettiin, simulaattorissa on mallinnettu lähes kaikki Cessna 172:n ohjaamon mittarit, radiopaneeli (VOR/DME/ADF, transponderi jne.) ja ohjaamossa on myös headset-liittimet ja headsetit VATSIM-lentämistä vaten. Näyttömoduleita saatiin vielä kaksi lisää, joten simulaattorin etunäkymä on noin 130 astetta ja melkoisen leveä. Tämä omalta osaltaan luo varsin aidon tunteen lentämisestä, varsinkin kun simulaattorin ohjaamon muut ikkunat on peitetty joten lennon aikana sieltä ei näe ulos. Samoin penkissä olevat täristimet ja kaiuttimet ohjaamossa lisäävät lennon tunnelmaa ja osaltaan auttavat simulaation illuusion luomisessa.


5. Minkälainen työmäärä koko projektiin käytettiin?

Kokonaistyömäärän arviointi on hankalaa, ja projekti jatkuu toki yhä. Mutta arvioimme että tähän mennessä rakentamiseen on kulunut noin 3000 työtuntia, aktiivista väkeä projektissa on ollut mukana ehkä viisi-kuusi henkeä noin reilun parin vuoden ajan kerran pari viikossa.


6. Minkälaisessa käytössä simulaattori nykyisellään on?

Simulaattorilla lentävät MIKin nuorisojäsenet, mutta myös esim. PPL-oppilaat ovat harjoitelleet rutiineja. Samoin simulaattori on hyvin toimiva tapa näyttää kerhossa vieraileville miten pienkoneella lennetään ja se antaa mahdollisuuden kokeilla lentämistä turvallisesti. Simulaattorilla voi myös harjoitella mittarilentomenetelmiä, sillä siinä on riittävät varusteet perus-IFR-menetelmien harjoitteluun – muutamat kerhon jäsenet ovat tätäkin harrastaneet. Vaikka simulaattori ei olekaan hyväksytty viralliseksi koulutusvälineeksi, siitä on ihan konkreettista hyötyä omatoimisessa opiskelussa koulutuksen tukena. Ja onhan se varsin mukavaa myös, voittaa kyllä koti-PC:n kanssa lentämisen. Simussa on oma lentopäiväkirja jossa on tällä hetkellä noin 480 lentotuntia viime maaliskuusta lähtien, joten se "lentää" lähes yhtä paljon kuin Malmin Ilmailukerhon lentokoneet.


7. Miten luonnehtisit simulaattorin lentämisen tuntua oikeaan lentämiseen?

Isoin merkitys simulaattorilentämisessä on sillä, miten hyvin lentäjä eristetään ulkomaailmasta ja miten hyvä "visuaalinäyttö" simulaattorissa itsessään on. Samoin äänimaailma ja ohjaamon hallintalaitteiden sijoittelu, mittariston ulkonäkö ja yleinen "uskottavuus" luo illuusion lentämisestä. Jos simulaattori näyttää aidolta lentokoneelta, sieltä ei näe ulos huoneeseen missä se on, ja visuaalijärjestelmällä saadaan aikaan sulavasti liikkuva, leveä ja laaja maisemanäyttö, lentämisen tuntu voi olla varsin hyvä. MIKin simulaattori kyllä on tässä mielessä varsin onnistunut projekti, vaikkei meillä ole edes mitään hydraulisia liikehärveleitä sitä keikuttamassa.


8. Lennätkö itse paljon simulaattorilla?

Jonkun verran. Rakentelu tietenkin vie osan aikaa, samoin kuin "oikeasti" lentäminen, mutta kyllä tuolla simulla tulee lennettyä. Se on aika kiva tapa tutustua uuteen kenttään etukäteen. Ja FS2004:n visuaalimaailma on aika tasokas, joten simulla on ihan mukava lentää. Samoin suomalaisten maisemansuunnittelijoiden tekemät lisämaisemat ovat kerrassaan hienoja, varsinkin tuolla simulaattorilla koettuna.


9. Pääseekö ulkopuolinen ilmailusta kiinnostunut henkilö lentämään simulaattorillanne?

Toki pääsee, kokoonnumme kerhohuoneella yleensä lauantaisin ja keskiviikko-iltaisin - simua voi kokeilla ja sitä esitellään ihan mielellään vieraileville harrastajille.

Simulaattori on Malmin Ilmailukerhon jäsenten vapaassa käytössä, varattavissa omaan käyttöön samoin kuin lentokoneetkin. Jäseneksi voi liittyä kerhon www-sivujen kautta osoitteessa www.malminilmailukerho.net – alaikäraja on 15 vuotta koska meillä ei ole tällä hetkellä mitään ohjattua nuorisotoimintaa. Mutta käymään saa toki tulla iästä riippumatta. Www-sivuilla on kerhon yhteystiedot ja kartta mistä selviää kerhohuoneen sijainti Malmin Lentoasemalla. Samoin palautelomakkeella saa kätevästi otettua yhteyttä jos esim. haluat tulla käymään – hyvällä ilmalla saatamme näet olla taivaan sinessä lentämässä oikeallakin koneella, joten kannattaa ilmoitella niin tiedämme odottaa vieraita.


10. Mitkä ovat simulaattorin tulevaisuuden näkymät?

Tarkoitus on kehittää aktiviteettia simulaattorin ympärille. Koska MIK on pääasiassa VFR-lentotoimintaan keskittynyt kerho, tarkoitus on porukalla suunnitella lentoja, lentää niitä simulla ja myös oikeilla koneilla. Toki myös teknisiä uudistuksia varmasti on tulossa, mutta niistä kyllä sitten pidetään elämää kun ovat ajankohtaisia.. :-)


11. Entä omasi? Näetkö itsesi simulaattorin puuhamiehenä vielä kymmenen vuoden päästä?

Mahdollisesti. Tarkoitus on itselläni myös laajentaa ilmailuharrastusta – mahdollisesti siihen purjelentolupakirjaan nyt vihdoin ja ehkä moottoripurjelentoon, saa nähdä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta eiköhän tässä jotain ilmailuun liittyvää kuitenkin harrasteta...


Pekka Lehtinen - 03/2005


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4