Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

4.    Kiertomatka pohjoisessa Norjassa


Tromssassa
Vapauduttuani varusmiespalveluksesta viime kesäkuun lopulla ryhdyimme kaveriporukassa suunnittelemaan sopivaa kesälomamatkaa. Ajatuksena oli aluksi suunnistaa tyypilliselle "intin päättymismatkalle" Välimerelle mutta pähkäilyn myötä suunnitelmat kääntyivätkin toiseen suuntaan. Itselläni on näet aina ollut kummallinen kiinnostus Pohjoismaita kohtaan ja niinpä ehdotinkin automatkaa Pohjois-Norjaan, jossa saisimme viettää kerrankin hieman poikkeavan loman teltassa majoittuen. Muut suostuivat ehdotukseen ja niinpä starttasimmekin heinäkuun 10. päivän iltana Etelä-Suomesta kohti pohjoista. Tässä vaiheessa en ollut vielä juuri mainostanut sitä, että autossa oli mukana kameravarusteeni, runsaasti filmiä sekä Pohjois-Norjan lentoliikenteen aikataulut...




tänään lähdetään...

Reittikartta: Suomesta Ruotsin läpi Narvikiin. Narvikista Tromssaan, Tromssasta Altan kautta Hammerfestiin, josta Nordkapin kautta takaisin Suomeen.
(klikkaa suureksi)
 
reittikartta
Matkaa suunniteltaessa lopulliseksi reitiksi valittiin Hamina-Narvik-Tromssa-Hammerfest-Nordkapp-Hamina. Suunnitellulla reitillä kilometrejä kertyisi päälle 4000 ja matka-ajaksi oli laskettu puolisentoista viikkoa. Kaikki kaupungit vaikuttivat matkaesitteiden perusteella mielenkiintoisilta ja ennen kaikkea lentoliikenne kyseisillä paikkakunnilla oli kiintoisan tuntuista. Kyseisten kaupunkien maisemien odotettiin olevan henkeäsalpaavia ja juuripa siksi odotin saavani myös upeita lentokonekuvia. Odotettavissa oli kuvia ainakin Wideroesta, SAS:ista ja Braathensista, joista Wideroe ja Braathens vaikuttivat mielenkiintoisilta harvinaisuutensa vuoksi. Matkaa kelpasi siis odottaa.

Matka alkoi tiistai-iltana ja ensimmäiseksi etapiksi oli valittu malmisatamakaupunki Narvik, johon ajettaisiin yhtä soittoa. Matkaa etapille kertyisi päälle tuhat kilometriä ja perille Narvikiin oli määrä saapua seuraavana iltapäivänä. Sää lähtöiltana oli pilvinen ja sateitakin oli luvassa, mutta mikäs oli autossa istuessa. Matka eteni Iisalmen kautta Ouluun, johon saavuttiin aamu viiden tienoilla. Tästä matka jatkui Tornioon, jossa siirryttiin naapurimaan puolelle vauhtia hidastamatta. Nyt oltiin jo vierailla vesillä. Aamu kului ajellessa Pohjois-Ruotsin mitäänsanomattomia teitä pitkin ja Jällivaara ohitettiin heittämällä. Kiirunassa sen sijaan pysähdytiin pidemmäksi aikaa, ajeltiin Boralla ruotsalaisia katuja pitkin ja käytiin syömässä paikallisessa kuppilassa. Kiirunan lentokenttä ohitettiin kylmästi mutta nähtävyyksiä havittelevalle mainittakoon, että Kiirunan malmikaivokset olivat valtaisan suuret ja vaikuttivat mielenkiintoisilta. Kiirunasta matka jatkui vielä kohti Jäämerta noin 200 kilometrin verran ja vuoriston läpi kulkeva Ruotsin ja Norjan välinen tieosuus oli todella upea: suuria vuoria, vettä ja tien vieressä juokseva rautatie, joka sukelsi tunneleihin tuon tuostakin. Rautatieaihetta sivuten voisin mainostaa, että Kiirunan malmikaivoksilta malmi kuljetetaan junalla juuri Narvikiin kyseistä vuorten läpi kulkevaa rautatietä pitkin ja todella painavia malmijunia radalla kulkee yhtenään. Noin 18 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme puolipilviseen Narvikiin.

Narvik

Narvikin niemi viereiseltä näköalavuorelta nähtynä. Kaupungin keskusta jää mäen taakse mutta malmisatama näkyy hienosti. Lentokenttä on niemen kärjessä mäen takana nuolen osoittamassa paikassa. Vertaahan Flight Simulatorin maisemaan!
(klikkaa suureksi)
Narvik
Narvik osoittautui lentoliikenteensä puolesta hiljaisemmaksi kuin mitä olin luullut. Framnesin kentälle liikennöi ainoastaan Wideroe DHC-8-100 -kalustollaan eikä Braathensin koneista ollut hajuakaan. Jahka pääsin kentälle sevisi miksi. Narvik Framnesin kenttä ei ole nimittäin koolla pilattu eikä kiitotien pituuskaan ole kummoinen. 850 metriä pitkä kiitotie 03/21 ei nimittäin riitä kovin suurille koneille eikä pieni asematasoaluekaan mahdollista kovinkaan suurten koneiden operoimista. Suuremmat koneet liikennöivätkin sitten läheiselle Evenesin kentälle.

Itse kenttä sijaitsee Narvikin niemen kärjessä ja kaupungin ja kentän välissä on mäki, jonka yli pitää ajaa päästäkseen kentälle. Mäeltä laskeudutaan sitten pientä spiraalitietä pitkin meren rantaan, jossa kenttä sijaitsee. Kentän sijainti onkin aika mielenkiintoinen, sillä toisella puolella lainehtii meri ja toisella puolella on korkea mäki. Narvikin kiitotie muistuttaakin muuten Funchalin kiitotietä, sillä molemmat päät alkavat merestä. Valokuvauksen mahdollisuudet kentällä ovat erinomaiset kunhan kuvailee aamupäivällä ennen kuin aurinko
Kentän ainoa vakiokäyttäjä Wideroe rullaamassa kiitotielle 21 lentoonlähtöä varten. (LN-WIR) (klikkaa suureksi)
 
Wideroe
kääntyy länteen. Jos aurinko paistaa lännestä, ainoa kuvauspaikka on nimittäin mereltä. Kentän itäpuolella mäen rinteellä kulkee hiekkatie, joka on jonkin verran kiitotietä korkeammalla ja tältä tieltä saa jokaisesta lähtevästä ja laskevasta koneesta kuvan. Harmi vaan, että liikenne ei ole vilkkaampaa. Kenttä vaikuttaa muutenkin hassulta verrattuna vaikkapa Helsinki-Vantaaseen, sillä terminaalilta kuvauspaikkohin on matkaa vain reilut 100 metriä. Kentän paikka on muutenkin mielenkiintoinen, sillä kiitotien 03 lähestymisreitti ei ole aivan yksinkertainen. Siinä mistä normaalisti kulkisi lähestymislinja sijaitseekin suuri mäki ja näin ollen 03:lle täytyy tehdä Hong Kongin vanhan kentän tyyppinen lähestyminen, vaikkakaan ei yhtä dramaattisella tavalla - kokeile vaikka Flight Simulatorissa. Wideroe lentää Narvikista ainakin Andenesiin (Bardufoss), Bodö:n ja Tromssaan ja päivittäin kentällä käy arviolta 5-10 konetta. Narvikin kentän sijainti vaikutti sen verran mielenkiintoiselta, että voin suositella vierailua kentälle mikäli joku sattuu seudulla liikkumaan.


kohti pohjoista

Pari päivää kului Narvikissa kuin siivillä ja kaupunki, joka osoittautui erittäin viihtyisäksi, tuli tutuksi. Vaikka Narvik olikin hieno paikka, ei kuitenkaan sopinut jäädä paikalleen makaamaan vaan oli aika jatkaa matkaa kohti pohjoista, kohti seuraavaa etappia - Tromssaa. Koska etappi oli varsin lyhyt, vain noin 260 kilometriä lähdettiin liikkelle vasta aamupäivällä eikä matkanteossa pidetty sen suurempaa kiirettä. Matkan puolivälissä ohitettiin Andselvin kylä, jossa sijaitsee kohtalaisen kokoinen lentokenttä (FS maailmassa tuttu nimellä Bardufoss) ja päältämme pauhasi juuri nousussa oleva SAS:in Boeing 737. Käsittääkseni kentällä toimii myös Norjan ilmavoimien yksikkö. Vaikka kenttä kuulosti mielenkiintoiselta, ei reitiltä poikettu vaan jatkoimme matkaa kohti kohdettamme. Perille Tromssaan saavuimme iltapäivällä ja tällä kertaa yllätys oli suurempi kuin Narvikissa; kaupunkihan oli iso!


Tromssa

Braathensin uusissa väreissä oleva Boeing 737-705 LN-TUH rullaamassa kiitotietä pitkin 19:ltä tapahtuvaa lentoonlähtöä varten. (klikkaa suureksi)
Braathens
Tromssan lentokenttä osoittautui varsin mukavaksi yllätykseksi. Kenttä toimi Pohjois-Norjan lentoliikenteen keskuksena ja liikennettä piisasi vaikka kuinka paljon eikä kentän reunalla seisoessa ollut tylsiä hetkiä juuri lainkaan. Liikenteenä kentällä oli SAS:in, Wideroen ja Braathensin koneita melko samassa suhteessa ja sekaan mahtui vielä paikallisen lentokerhon pienkoneita. SAS:in koneista Tromssassa näkyi MD-80-sarjaa, Boeing 737 -koneita sekä Fokkereita. Fokkereita kentällä liikkui vielä poikkeuksellisen paljon, sillä Tromssa on SAS:in Fokkereiden HUB Pohjois-Norjassa. SAS:in kohteita Tromssasta on Alta, Bardufoss, Bodö, Kirkkoniemi, Lakselv, Longyearbyen, Oslo ja Trondheim, joten ei siis ole ihme, että liikennettä kentällä riittää. Braathens liikennöi kentältä luonnollisesti ainoastaan Boeing 737 -koneilla ja kohteita sillä on Bodö, Evenes, Longyearbyen, Oslo ja Trondheim. Näin ollen Braathens onkin varmasti kova kilpailija SAS:lle tietyillä reiteillä. Mielenkiintoista Braathensin kohdalla oli se, että kaikki sen koneet Tromssassa olivat uusinta 700-sarjaa. Satuinpa muuten bongaamaan Braathensin vanhan ja uuden värityksenkin. Wideroen reitit Tromssasta ovat luonnollisesti hieman "ohuempia" kuin SAS:in ja Braathensin reitit. Wideroe lentää Tromssasta Andenesiin, Berlevågiin, Bodöhon, Båtsfjordiin, Hammerfestiin, Hasvikiin, Honningsvågiin, Kirkkoniemeen, Sörkjoseniin, ja Wadsöhon, joten sen reittivalokoima on kohtalaisen kattava... Täytyy myöntää, että pikkukylien asukkailla on hyvät lentoyhteydet. Wideroen kalustona Tromssassa näkyi ainoastaan pienempää DHC-8-100 -kalustoa eikä uudempia 300-sarjan koneita näkynyt. Ne lentänevät eteläisemmässä Norjassa. Kentällä seisoi myös Arkhangelsk Airlinesin Antonov An-24, joka ilmeisesti lentää jonkinlaista reittiä Venäjälle mutta tarkempaa tietoa koneesta ei ole.

Tromssan lentokenttä viereiseltä näköalavuorelta nähtynä. (klikkaa suureksi)
Tromssa
Tromssan kenttä sijaitsee samalla saarella kuin itse kaupunkikin, joten mantereelta täytyy kulkea kaupunkiin ja kentälle joko suurta siltaa pitkin tai uudemman meren alta kulkevan tunnelin kautta. Kaupunki sijaitsee saaren itärannalla, lentokenttä länsirannalla ja välissä on Narvikin tapaan suuri mäki. Kentän kiitotie 01/19 on Narvikin tapaan hyvin lähellä merta ja sen molemmat päät alkavat hyvin läheltä vettä. Kuitenkin Narvikiin verrattuna kiitotie on huomattavasti pidempi (2000 m) ja tämä mahdollistaakin suihkukoneiden käytön. Terminaali sijaitsee kiitotien länsipuolella samoin kuin lähes kaikki muukin kentän toiminta. Ainoa kiitotien itäpuolelta löytyvä toiminta liittyy harrasteilmailuun. Tromssan asematasoalue on melkoisen suuri ja kentällä näkyi yhtä aikaa joskus jopa vajaat kymmenen konetta. Terminaali muistuttaa hyvin paljon Helsinki-Vantaan kotimaan terminaalia ja on myös kooltaan samaa luokkaa. Ravintoloita kentältä löytyy Helsinki-Vantaan kotimaan terminaalia enemmän. Lähtöportteja terminaalista löytyy kymmenkunta. Koneiden kuvaus- ja bongausmahdollisuudet kentällä ovat erinomaiset, sillä kiitotietä pääsee varsin lähelle molemmilta puolilta ja molemmista päistä. Sen sijaan asematasoalueen liikennettä ei pääse seuraamaan kuin lasin läpi terminaalista käsin. Jos liikut Tromssan suunnalla on lentokenttä ehdoton vierailu!


matka jatkuu...

Altan tyhjältä kentältä oli juuri lähdössä SAS:in MD-80. (klikkaa suureksi)
Altassa
Tromssassa saatiin kulumaan kolme yötä ja väite, että Tromssan yöelämä on villimpää kuin Oslossa piti todellakin paikkansa. Lentokentän ympäristö ehti tulla tutuksi ja paluu Tromssaan joskus tulevaisuudessa houkutteli kovasti, sen verran mukava kaupunki oli. Matkan oli kuitenkin jatkuttava aina vain pohjoisemmaksi ja seuraava määränpää oli jo suhteellisen karuissa maisemissa sijaitseva kalastajakylä Hammerfest. Matka Hammerfestiin olikin nyt kohtalaisen pitkä, 560 km, ja tämän vuoksi liikkeelle tuli lähteä aikaisin, jotta päästäisiin perille saman vuorokauden puolella. Ovelina suomalaisina keksimme nokkelan oikotien, jonka varrelle mahtui kaksi lauttamatkaa ja joka lyhensi autolla ajettavaa osuutta noin 70 kilometriä. Oveluus kolahti kuitenkin omaan nilkkaan kun edellinen lautta lähti juuri ihmettelevien neniemme edestä ja seuraava lähtö oli vasta puolentoista tunnin kuluttua. Siinäpä odottelimme. Pääsimme kuitenkin vastarannalle ja matka saattoi jatkua. Matkan varrelle sattui kaupunki nimeltään Alta, jonka lentokenttä ilmestyi aivan tien viereen. Sinnehän oli päästävä käymään ja olo oli kuin Hannu Hanhella kun muuten tyhjältä kentältä oli juuri lähdössä SAS:in MD-80. Siinä seurasin nousun, jonka jälkeen auton keula käännettiin taas kerran pohjoisen suuntaan. Perille Hammerfestiin saavuttiin iltayhdeksältä ja vettä satoi kuten oli satanut koko päivän. Luvassa oli märkä yö märässä teltassa.


Hammerfest

Hammerfestin kenttä kiitotien 23 suunnasta nähtynä. (klikkaa suureksi)
Hammerfest
Hammerfestissa olin käynyt aiemmin, noin viisi vuotta sitten isäni kanssa ja lentokenttä oli noin yleissilmäykseltä tuttu. Kenttä sijaitsee hieman kaupunkin pohjoispuolella mäen päällä ja sinne on autolla kohtalaisen jyrkkä ylämäki. Kentän kiitotie 05/23 on lyhyt, vajaat 800 metriä pitkä, ja kiitotie 05 alkaa suoraan mäen reunalta siten, että laskun ei ole hyvä jääda vajaaksi. Terminaali ja pieni asemataso on kiitotien eteläpuolella ja kenttä muistuttaa hyvin paljon Narvikin kenttää etenkin kokonsa puolesta. Kiitotien pohjoispuolella on loivarinteinen mäki, jonka rinteeltä saa erinomaisia kuvia koko kiitotien liikenteestä. Kiitotien päistä saa hyviä kuvia myös kiitotielinjan eteläiseltä puolelta. Jos sattuu liikkumaan rinteellä ei kannata säikähtää siellä liikkuvia poroja, jotka ainakin oman vierailuni aikaan tuntuivat viihtyvän kentän maastossa.

Wideroen koneita Hammerfestissa kentän pohjoispuoliselta mäeltä nähtynä. (klikkaa suureksi)
Hammerfest
Hammerfestin kenttä muistuttaa myös liikenteensä puolesta Narvikia. Kentän ainoa vakikäyttäjä on nimittäin Wideroe tutuilla DHC-8-100 -koneillaan. Wideroen reitit suuntautuvat Hammerfestista Altaan, Berlevågiin, Båtsfjordiin, Hasvikiin, Honningsvågiin, Kirkkoniemeen, Mehamniin, Tromssaan ja Vadsöhon ja näin suomalaiselta kantilta ajatellen tuntuu todella ihmeelliseltä, että Hammerfestin kokoiselta kentältä lennetään yhdeksään kohteeseen kun Suomessa Jyväskylän kokoiselta kentältä ei lennetä kotimaan lentoja kuin Helsinkiin! Kaipa se selittyy Pohjois-Norjan hankalilla olosuhteilla ja tieyhteyksillä, tiedä häntä. Niin tai näin, Hammerfestin kenttä on kuvausmielessä ihanteellinen mikäli säät sattuvat suosivat.


kohti viimeistä kohdetta

Hammerfest jäi yhden yön jälkeen ja matka jatkui kohti viimeistä kohdetta, Nordkappia. Matkan pituus oli lyhyt, alle 200 kilometriä eikä matkanteossa pidetty turhaa hoppua. Mitä pidemmälle pohjiseen ajettiin sitä upeammiksi maisemat muuttuivat ja täytyy myöntää, että Nordkappiin johtava tie oli ehdottomasti hienoin koko matkan aikana. Useat tunnelit ja kahdeksan kilometrin mittainen meren alitse kulkeva tunneli olivat upeaa koettavaa vaikkakin merenalaisen tunnelin tunnelimaksu oli tähtitieteellinen. Pian tunnelin jälkeen saavuttiin pieneen Honningsvågin kylään, josta oli matkaa Nordkapin niemeen parisenkymmentä kilometriä. Kylästä jatkettiin edelleen pohjoiseen ja siinä ohitettiin myös Honningsvågin lentokenttä. Leirintäalue sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä lentokentästä eli sijainti oli siis ihanteellinen. Iltasella käytiin vielä tutustumassa itse Nordkapin niemeen, joka osoittautui pelkäksi rahastukseksi. Ehdoton mielipiteeni onkin, että Nordkappiin kannattaa ajaa upeiden maisemien vuoksi, ei niinkään itse niemenkärjen takia, johon pääsy maksaa 175 NOK (= n. 120 FIM) per hlö.!


Honningsvåg

Honningsvågin kentän karua maisemaa. (klikkaa suureksi)
Honningsvåg
Honningsvågin lentokenttä oli varmasti yksi koko kierroksen mielenkiintoisimmista. Itse kenttä sijaitsee meren rannassa äärettömän karun näköisessä maisemassa ja kenttää ympäröivät suuret harmaan kivikot ja mäet. Kentän kiitotie 08/26 on 880 metriä pitkä ja siinä missä 08 alkaa merestä, 26 alkaa mäestä. Molempien kiitoteiden lähestyminen vaatii kaarron suhteellisen lähellä kenttää mutta 26 vaatii enemmänkin Hong Kong tyylisen kaarron. Ellen ole aivan väärässä, Honningsvågin kenttä on pohjoisin kenttä Manner-Euroopassa. Mielenkiintoinen seikka on muuten vuorovesi, jonka vaihtelu tuntuu
Wideroen DHC-8 lähestymässä kiitotietä 26. (klikkaa suureksi)
Honningsvåg
olevan Norjassa melko suuri. Esimerkiksi tiettyyn vuorokauden aikaan Honningsvågin kenttä on korkealla meren pinnasta ja toiseen aikaan kenttä näyttää olevan miltei meren pinnassa. Sama pätee ainakin Narvikin ja Tromssan kenttiin, joita vesi ympäröi. Kuvaamaan ja koneita bongaamaan kentällä pääsee ainoastaan kiitotien eteläpuolelta, jossa terminaalikin sijaitsee. Pohjoispuolellein toki pääsee mutta se edellyttää uimasille lähtemistä tai vähintäänkin veneen vuokraamista. Koska kenttä sijaitsee aivan meren rannassa, tuntuivat lokit viihtyvän hyvin kenttäalueella. Niinpä hieman ennen vuorokoneen saapumista kiitotietä pitkin ajeli auto, jonka ikkunoista lenteli jonkinlaisia paukkuja pelottamaan lintuja pois. Sama mies pysähteli kiitotielle noin parinkymmenen metrin välein keräämään jotakin kiitotieltä. Omassa päässäni päättelin miehen keräävän pois jonkinlaisia lintukarkotteita, jotka asetetaan kiitotielle aina kun liikennettä ei ole. Olenkohan aivan väärässä?

Honningsvågin liikenne on vastaavanlaista kuin Narvikissa ja Hammerfestissa. Pienelle kiitotielle ei voi laskeutua juurikaan DHC-8:aa suuremmalla koneella ja kentän ainut operaattori on Wideroe. Wideroen reitit Honningsvågista suuntautuvat Hammerfestiin, Kirkkoniemeen, Mehamniin ja Vadsöhon mikä on edelleen varsin kattava valikoima näin pienelle kentälle.


kohti kotia

Seuraavana aamuna valmistauduttiin kotimatkaa varten. Matkalla oli oltu vähän yli viikko ja nyt oli aika siirtyä Suomen puolelle. Seuraava kohde tulisi olemaan Saariselkä, jossa yövyttäisiin. Matka eteni tuttujen tunneleiden läpi Lakselviin, josta jatkettiin Karasjoen kautta Karingasniemen rajanylityspaikalle. Taas oltiin kotoisessa Suomessa, vaikkakin puna-keltaiset liikennemerkit näyttivätkin hassuilta verrattuna Ruotsin ja Norjan puna-valkoisiin. Illan hämärtyessä saavuttiin Saariselkään ja Norjan kierros oli tehty. En voi muuta kun suositella lämpimästi tutustumista pohjoiseen Norjaan sen verran upeita maisemat ovat. Pohjois-Norjan lentokentät ovat upeilla paikoilla ja pinnanmuotojen takia lähes kentällä kuin kentällä pääsee ottamaan kuvia yläviistosta kiitotien reunoilta.

PL - 2001
plehtin@netti.fi


Lisää lentokonekuvia matkalta:
  • www.airliners.net

  • Etsi kuvia Narvikista, Tromssasta(Tromso), Hammerfestista ja Honningsvågista (Honningsvag) tai nimellä Pekka Lehtinen
    • Jos kiinnostusta löytyy kannattaa käydä lentelemässä Flight Simulatorilla esittelemissäni paikoissa. Ovat aika lailla kuvaukseni kaltaisia. Muista kuitenkin käyttää Norjan lisämaisemaa.



    etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5