Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.    Kenttäesittelyssä:   Turun lentoasema


Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.

Tässä numerossa esittelyssä on Turun lentoasema - lentoasema, joka sijoittu lentoliikenteen vilkkaudeltaan ja matkustajamääriltään maamme kolmennelle sijalle. Lisäksi Turku on maamme toiseksi vilkkain lentokenttä kansainvälisessä reittiliikenteessä, joten kyseessä on siis varsin merkittävä kenttä. Kentän liikenne ja etenkin kansainvälinen sellainen on varsin mittavaa ja uusien laajennusten myötä kenttä on varsin toimiva kokonaisuus koko maamme kenttiä vertaillessa. Turun liikenne on kohtalaisen vilkasta ja monipuolista ja kenttä onkin erinomainen kokonaisuus niin matkustavaa liikenmiestä kuin koneista pitävää bongariakin ajatellen. Tämän vuoksi kenttään kannattaakin tutustua pintaa syvemmältä.




Kehitys

Turun lentoliikenne juontaa juurensa niinkin kauas kuin vuoteen 1918, jolloin Suomen Turkuun saapui ensimmäinen matkustajalento Ruotsista. Vaikka erinäiset esitteet mainostavatkin tapahtumaa Turun ylpeytenä, ei matkustajalento koskaan todellisuudessa saapunut mantereelle saakka lentämällä. Todellisuudessa lento oli nimittäin ruotsalaisen Nils Kindbergin Thulin-koneella lentämä pyrähdys, jonka tarkoituksena oli päästä Tukholmasta Turkuun yksi matkustaja mukanaan. Tapahtuma sai nolon lopun kun koneelta loppui polttoaine kesken matkan ja se joutui laskeutumaan Turunmaan saaristoon. Se siitä myytistä siis. Vuonna 1927 Turun Ruissaloon rakennettiin vesilentosatama ja näin Aero O/Y ryhtyi käyttämään Turkua välilaskupaikkana Helsinki-Tukholma lennoillan. Ruissaloon oli myöhemmin tarkoitus rakentaa myös maalentoasema mutta kustannussyistä henke jäi toteuttamatta. Sen sijaan hieman myöhemmin, vuonna 1935, valmistui Turun Artukaisiin maamme ensimmäinen maalentoasema, joka koostui neljästä 30 m leveästä toisiinsa 45 asteen kulmassa olevasta kiitotiestä.

Artukaisten lentoasemalta lennettiin Helsingin lisäksi myös Poriin, Vaasaan ja Tukholmaan, joihin kaikkiin oli juuri saatu valmiiksi uudet maalentoasemat. Turun lentoliikenne alkoi vilkastua ja nyt oli ilmailulla tilaa kehittyä. Sotavuosien aikana Turun lentoasema palveli merkittävässä tehtävässä hoitaen tärkeää Turku-Tukholma reittiä kun lennot Helsingistä eivät olleet mahdollisia. Lennot suoritettiin pommitusten välissä eikä liikenneilmailu ollut aivan samanlaista kuin nykypäivänä. Artukaisten lentoasema oli käytössä vuoteen 1955 saakka, jolloin Turun nykyinen lentoasema avattiin liikenteelle. Vanhan Artukaisten lentoaseman paikalla sijatsee nykyisin mm. Turun messukeskus.

Turun terminaali vuonna 1999 valmistuneen laajennuksen ja saneerauksen jälkeen. (klikkaa suureksi)
Turun nykyinen terminaali
Turun uudelta lentokentältä aloitettiin suihkuliikenne vuonna 1959 kun SAS ryhtyi lentämään Turkuun Caravelle-koneillaan. Aero seurasi vain muutaman kuukauden perässä saatuaan omat Caravallensä ja nyt Turun lentoasemalta oli nopeat yhteydet eri puolille Eurooppaa. 1970-luvulla Turkuun rakennettiin uusi lennonvarmistus- ja asemarakennus ja samalla uusittiin lento- ja maaliikennealueet. Samalla kiitotietä pidennettiin 2500 metriin, mikä mahdollisti Helsinki-Vantaam varakenttänä toimimisen. 1980-luvulla uudistettiin kentän ILS-laitteet ja parannettiin lennonvarmistuksen toimintaa ja palvelutasoa. Vuonna 1991 kentälle valmistui upouusi rahtiterminaali ja rahtiliikenteen määrä saatoi nyt kasvaa. 1990-luvulla kentälle saatiin uusi tulotie moottoritieltä ja vuonna 1999 kenttä sai viimeisimmän silauksensa kun terminaalin laajennus ja saneeraustyöt valmistuivat.


Tekniikka

Kentän kartta. Eri seisonta-alueet merkitty eri väreillä. (klikkaa suureksi)
kartta
Turun lentokentän kiitotie 26/08 on maakuntakentille jo lähes vakiomitoiksi muodostuneen kokoinen, 2500 metriä pitkä ja 60 metriä leveä, mikä mahdollistaa periaatteessa kaikkien konetyyppien laskeutumisen tarvittaessa. Turussa tämä onkin osoittautunut tärkeäksi ominaisuudeksi, sillä kentällä on vieraillut toisinaan hyvin suuriakin koneita. Kiitotien koko mitalle on tehty rullaustie, joka kulkee kiitotien eteläpuolella ja kiitotielle johtavia rullausteitä on yhteensä kuusi, alkaen idänpuoleisesta Alfasta ja päättyen lännenpuoleiseen Foxtrotiin.

Kentän seisonta-alueet ovat varsin laajat verrattuna moniin muihin maakuntakenttiin ja erillisiä alueita on yhteensä neljä kappaletta. Lännenpuoleisin alue on varsin suuri seisontatila ja se on rakennettu pääasiassa rahtiliikenteen tarpeisiin. Platalla on kolme merkittyä seisontapaikkaa ja platan eteläreunassa sijaitsee varsin mittavan kokoinen rahtiterminaali. Näin ollen Turun valmiudet rahtiliikenteen käsittelyyn ovat erittäin hyvät. Rahtiasematasolta itään päin siirryttäessä tulee vastaan pitkä, kapeahko asematasoalue, jonka reunalla sijaitsee pitkä rakennus. Kyseinen asemataso toimi Turun kentän pääasematasona muinoin kun matkustajaterminaali vielä sijaitsi vanhalla paikalla, nykyisten kunnossapitorakennusten paikalla, jotka puolestaan sijaitsevat nyt tämän pitkulaisen asematason reunalla. Seuraava seisonta-aluekokonaisuus itään päin siirryttäessä on varsinainen pääasemataso, joka on tarkoitettu käytännössä liikenneilmailun käyttöön. Kyseisen platan reunalta löytyy siis varsinainen matkustajaterminaali ja Finnair ja muut kenttää käyttävät lentoyhtiöt pysäköivätkin tälle alueelle. Saman platan itäreunassa on varattu pieni alue pienemmille liikenneilmailualuksille kuten liikesuihkukoneille ja pienemmille lentoyhtiöille ja kyseisillä paikoilla seisookin tyypillisesti paikallisten tilauslentoyhtiöiden koneita. Koko platalla on merkittyjä seisontapaikkoja yhteensä 13 kappaletta mutta osa niistä on päällekkäisiä eli toista ei voida käyttää jos toinen on käytössä. Matkustajaterminaalin edustalla paikat ovat 3, 4, 5, 6, 7, 7A ja 8 joista joko 7 tai 7A voi olla käytössä yhdellä kertaa. Lisäksi edellämainitulla liikelentokoneiden seisonta-alueella on käytössä joko yksi suuri seisontapaikka tai viisi pientä. Seuraava erillinen seisonta-alue itäänpäin siirryttäessä on varsin pieni, hallien edustalla sijaitseva seisonta-alue, joka mahdollistaa halleihin/halleista siirrettävien koneiden liikuttelun. Hallit ovat yksityisten, paikallisen ilmailukerhon ja puolustusvoimien omistuksessa ja idänpuoleisin halli on ilmailulaitoksen omistama mutta Turku Airin Ilmailulaitokselta vuokraama. Viimeinen asematasoalue idässä on Turun rajavartiolentueen aluetta ja platan reunalla sijaitsee vartiolentueen tukikohta suurehkossa rakenuksessa. Rajavartiolaitoksen läheisyydessä metsän keskellä sijaitsee vielä Medi-Helin toimintarakennus seisonta-alueineen. Kyseiselle alueelle ei johda minkäänlaista rullaustietä, sillä alue on tarkoitettu pelkästään helikopteritoiminnalle.

Turun kiitotie 26/08 on varustettu molemmista päistään mittarilaskeutumislaitteilla mutta vallitsevien tuulten vuoksi 26 on aikanaan valittu tärkeämmäksi. Tämän vuoksi kiitotielle 26 on rakennettu ILS-laitteet ja 08 on jätetty heikommin varustelluksi. Kategoria I ILS-lähestymisen lisäksi kiitotielle 26 voidaan lisäksi tehdä joko pelkkä NDB-lähestyminen tai NDB VOR / DME -lähestyminen. Kiitotielle 08 ainoa käytettävissä oleva mittarilähestymismenetelmä on NDB VOR / DME -menetelmä, jolla voidaan kyllä laskeutua kohtalaisen huonossa säässä mutta joka ei kuitenkaan vedä vertoja kunnon ILS-menetelmälle. Tutkalähestymispalveluja Turussa ei ole saatavilla.


Toiminta

Lähes kaikki Finnairin lennot Turussa lennetään ATR:llä. (klikkaa suureksi)
OH-KRD terminaalin edessä
Turun suurin käyttäjä ilmailun aloista on kaupallinen ilmailu, joka on Turussa varsin vilkasta ja kansainvälistä. Sijoittuuhan Turku Suomen kansainvälisen reittiliikenteen tilastossa kakkossijalle heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Vaikka reittiliikenne onkin vilkasta, ei kentän vakiokäyttäjistä löydy suuria yllätyksiä. Suurimmat ja kentän ainoat matkustajaliikenteen harjoittajat ovat nimittäin Finnair, Air Botnia ja SAS ja harvinaisuutena virolainen ELK Airways. Näistä kolmesta Finnair ja Air Botnia ovat arkipäivisin lähtevien lentojen määrässä lähes tasoissa. Finnairin kohteita Turusta ovat Helsinki, Tukholma ja Oslo joihin kaikkiin pääsee konetta vaihtamatta. Näistä eniten lennetään luonnollisesti Helsinkiin, johon pääsee vajaat kymmenen kertaa arkipäivisin ja viitisen kertaa viikonloppuisin. Tukholmaan pääsee kaksi kertaa arkipäivisin ja kerran viikonloppuisin ja Osloon kerran päivässä Tukholman kautta. Kaikki lennot Finnair lentää ATR:llä lukuunottamatta yhtä Tukholmaan ja edelleen Osloon lentävää DC-9-konetta.

Turusta lennettävät kohteet
Kohde Lentoyhtiö
Helsinki AY
Maarianhamina KF
Oulu KF
Tukholma AY, KF, SK
Oslo via ARN AY
Kööpenhamina KF
Tallinna S8
 
Air Botnian koneilla Turusta pääsee Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Maarianhaminaan ja Ouluun mikä on varsin kattava valikoima yhdelle lentoyhtiölle. Kööpenhaminaan Turusta pääsee Fokker F-28:lla kaksi kertaa arkipäivisin ja kerran viikonloppuisin, Tukholmaan Botnia lentää kolmesti arkisin ja kahdesti viikonloppuisin ja konetyyppinä on joko Saab 340 tai Fokkeri. Maarianhaminaan pääsee maanantaista lauantaihin kerran päivässä Saab 340:llä ja Ouluun arkisin kahdesti päivässä Saab 2000 -koneella. Air Botnian konetyypeistä lähes kaikki ovat Turussa siis edustettuna mutta käynnissä oleva kalustouudistus aiheuttanee muutoksia yllä oleviin tietoihin lähitulevaisuudessa. SAS lentää omilla koneillaan Turusta ainoastaan Tukholmaan siten, että arkisin lennetään kolme kertaa päivässä, lauantaisin kerran ja sunnuntaisin kolmesti. Reitillä nähtävät konetyypit ovat MD-80-sarjaa ja uusia DHC Q400 -koneita. ELK Airwaysin ainoa kohde Turusta on Tallinna. Hyvästä reitti-ideasta huolimatta ELK Airwaysin lennot on ollut peruttu jo jonkin aikaa eikä varsinaisten lentojen jatkamisesta ole tietoa. Reittiä ei kuitenkaan ole vielä peruttu, joten yhtiön jatko Turussa on pelkästään arvailujen varassa. Yllä olevien tietojen varjossa ei ole siis vaikea ymmärtää miten Turku sijoittuu kansainvälisen reittiliikenteen määrän kärkipäähän. Reittejä on varsin paljon ja arkisin Turusta lähtee ulkomaille noin kymmenen lentoa mikä on huomattavasti enemmän kuin mistään muualta Suomen kentältä Helsinki-Vantaata lukuunottamatta.

Kentän pienempiin lentoyhtiöihin kuuluu Deltacraft. (klikkaa suureksi)
Deltacraft
Kaupallisen liikenteen kategorialla Turussa toimii suurten lentoyhtiöiden ohella myös pienempiä tilaus- ja liikelentoyhtiöitä. Tällaisia ovat Turku Air ja Deltacraft, jotka molemmat toimivat Turun lentoasemalta usean lentokoneen voimin. Deltacraft toteuttaa liike- ja rahtilentoja sekä mittaus- ja laskuvarjohyppylentoja Turun kentältä sekä antaa myös lentokoulutusta. Kalustona Deltacraftilla on King Air 100, jolla lennetään liike- ja rahtilentoja, Shorts SC Skyvan mittauslentoihin ja hyppylentoihin sekä useita yksimoottorisia koneita eri tarkoituksiin. Turku Air puolestaan operoi tilaus- ja rahtilentoja kolmen Piper PA-31:n, yhden Cessna U206F:n ja usean yksimoottorisen koneen voimin. Nämä pienlentoyhtiöt vilkastuttavatkin Turun kentän liikennettä jonkin verran.

Harrasteilmailua Turussa harjoittaa Turun lentokerho usean moottorikoneen ja purjelentokoneen voimin. Kalustona lentokerholla on Cessna 152, Cessna 172, Piper Cherokee ja Rallye Commodore moottorikoneista ja purjelentokoneita kerholla on kymmenkunta. Moottorikoneet toimivat pääosin Turun kentältä mutta purjelentotoiminnan pääpaikkana on Oripään lentopaikka eikä Turun kentältä purjelentotoimintaa muun toiminnan vilkkauden vuoksi voida harjoittakaan. Lisäksi Turun kentällä toimii Turun laskuvarjokerho, jonka tilat sijaitsevat metsän keskellä, rahtiterminaalista etelään.

Rajavartiolaitoksen Turun vartiolentueen toiminta Turussa on vilkasta. Kalustona Turun vartiolentueella on kolme kaksimoottorista AS 332 Super Puma -helikopteria, yksi AB 206-helikopteri ja kaikki Suomen kaksi Dornier Do 228 -lentokonetta. Helikoptereilla Turun vartiolentue lentää pelastus-, rajavartiointi-, etsintä-, kuljetus- ja sammutustehtäviä ja Dornier-lentokoneilla meri- ja ympäristönvalvontalentoja. Turun vartiolentueen alaisuuteen kuuluu myös Turun ilma-aluskorjaamo.

Turun vierailijoihin kuuluu Skärgårdsflyg Maarianhaminasta, joka kuvassa tuo sairastapausta. (klikkaa suureksi)
Skärgårdsflyg
Harvinaisten konevieraiden lista Turussa on kohtalaisen pitkä. Turun erikoisuutena kenties merkittävin mielenkiintoisten vieraiden aiheuttaja Turussa on Tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan läheinen sijainti, minkä seurauksena kentällä saattaa useinkin nähdä liikesuihkukoneen tuovan merkittäviä valtionpäämiehiä tai -naisia Turun kentälle. Samasta syystä Turussa vierailee myös jonkin verran ulkomaalaisia valtionpäämiehiä omilla koneillaan ja onpa Ranskasta saavuttu tuomaan Turkuun maan päämiehiä jopa Concorden siivin. Rahtilentotoiminnan saralla Turussa vierailee aika ajoin suuria rahtikoneita, jotka kuljettavat teollisuuden tuotteita ympäri maailmaa. Vaikka Turussa ei tällä hetkellä olekaan säännöllistä rahtilentotoimintaa, vierailee rahtikoneita kentällä kuitenkin kohtalaisen useasti, arviolta noin kerran kuussa. Tilauslentoja kentältä lähtee silloin tällöin, kuitenkin verrattaen harvakseltaan. Näistä ainoita ovat varsinaisesti lomalennot, joita Turusta on lentänyt ainakin Finnair ja turkkilainen Onur Air. Suurten matkustajakoneiden osalta Turku on kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että se sijaitsee lähellä kahden maan pääkenttää. Näin ollen jos esimerkiksi Helsinki-Vantaa joudutaan jostain syystä sulkemaan, ohjataan saapuvaa liikennettä laskuun lähikentille. Koska Turku sijaitsee Helsinki-Vantaan välittömässä läheisyydessä, ohjataan saapuvaa liikennettä kahdelle lähikentälle, Turkuun ja Tampereelle. Tämän vuoksi Turussa on nähty hyvinkin suuria koneita, jotka ovat joutuneet laskeutumaan Turkuun Helsinki-Vantaan sijasta. Sama asia pätee myös Tukholma-Arlandan kenttään, josta on taannoin ohjattu liikennettä Turkuun kentän sulkemisen vuoksi. Turun vierailijoihin kuuluu myös Maarianhaminalainen Skärgårdsflyg, joka lentää toisinaan tilauslentoja Turun kentälle.


Tulevaisuudesta

nousussa
Turun lentoasemaan sopii olla tyytyväinen. Jo nyt kenttä yltää tilastojen kärkipäähän matkustajamäärissä ja liikenteen kokonaismäärissä eikä mikään tunnu olevan esteenä jatkuvalle kasvulle. Turun sijainti lähellä Helsinkiä ja ennen kaikkea lähellä Tukholmaa mahdollistaa joustavat ja nopeat yhteydet eri puolille maailmaa ja sen on selvästi huomannut myös SAS ja sen myötä Air Botnia. Uusien laajennusten myötä Turun lentoasema on erittäin toimiva matkustajatiloiltaan eikä matkustajatilojen uudelleensaneeraus ole ajankohtainen vielä pitkään aikaan. Seuraavana vuorossa onkin suunniteltu lennonvarmistusrakennuksen saneeraus ja uuden lennonjohtotornin rakentaminen. Nähtäväksi jää milloin kyseiset projektit saadaan alulle. Jokatapauksessa Turun lentoasema on mitä mainioin jo nykyisessä konseptissaan ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Nyt jännitettävänä onkin tuleeko Turun lentoaseman tulevaisuuden lennonjohtotornista Suomen hienoin. Sen näyttää ainoastaan tulevaisuus.

PL   - 2001


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Turusta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5