Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

3.     Virtual Finnairin vaiheita

Virtual Finnair



Suomen ensimmäinen virtuaalilentoyhtiö Virtual Finnair on toiminut yli kaksi vuotta. Alkuaikojen ongelmat ja hitaanpuoleinen kehitys ovat takana päin ja toiminta on päässyt kunnolla vauhtiin vasta nyt. Nyt Virtual Finnair pyörii hyvin ja ongelmia ei juurikaan ole vaikkakin jatkuvaa kehitystä tapahtuukin koko ajan. Lienee siis korkea aika tutustua Virtual Finnairin toimintaan kulissien takana ja ottaa selvää ketkä vastaavat yhtiön toiminnasta ja mitä he oikeastaan tekevät.



Alkuajoista tähän päivään

Virtual Finnairin suunnittelut aloitettiin syksyllä 1998 Sami Puron, Pekka Lehtisen ja Jake Vikmanin toimesta. Sami oli saanut idean perustaa oman virtuaalilentoyhtiön epärealistisen virtuaalilentoyhtiö Orange Airin Helsingin osaston tilalle ja kutsui projektiin mukaan Jaken ja allekirjoittaneen. Nimikin Samilla oli jo valmiina: Virtual Finnair. Ensimmäiset suunnittelut käytiin ICQ:n keskustelun välityksellä ja projekti lähti etenemään pikku hiljaa. Ensimmäinen tavoite oli saada aikaiseksi virtuaaliyhtiön nettisivut sekä koulutusjärjestelmä ja luoda jonkinlainen pohja virtuaaliyhtiön toiminnalle. Samilla oli asiat suunniteltuna varsin pitkälle ja näiden suunnitelmien pohjalta ideaa ryhdyttiin kehittämään. Pääajatuksena oli heti alusta alkaen luoda mahdollisimman realistinen virtuaalilentoyhtiö, jonka toiminta olisi mahdollisimman lähellä oikean lentoyhtiön lentotoimintaa Flight Simulatorin asettamissa puitteissa.

Projektin edetessä Jake jättäytyi pois Virtual Finnairista ja miehitys henkilökunnassa oli nyt kaksi. Suunnittelu eteni yli talven ja kesän ja tuona aikana Virtual Finnairille syntyi koulutusjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi opettaa lentämisen perusteet virtuaalilentäjille. Tarkoituksena oli luoda virtuaalilentäjille sellainen perustietämys lentämisestä, että FS-lentely onnistuisi ilman suurempaa aiempaa tosi-ilmailutietoutta, ja että FS-lentely olisi kuitenkin realistista. Samaan aikaan Miika Valtonen teki Virtual Finairille ohjelmia, joilla henkilökunta voisi hallita yhtiön toimintaa selkeästi ja Sami ahkeroi muun toiminnan kehittämisen parissa. Syksyllä 1999 kaikki alkoi olla siinä määrin valmista, että virtuaaliyhtiön avaamista saatettiin harkita. Viimeisten viimeistelyjen jälkeen ja nettisivujen valmistumisen myötä avaamispäiväksi tuli 22.9.1999, jolloin avattiin yhtiön nettisivut ja myös ensimmäinen lentäjähaku.

Virtual Finnairin henkilökunta kautta aikojen
 
nimi henkilökunnassa tehtävä
Sami Puro 1998- perustaja, kaikki
Pekka Lehtinen 1998- perustaja, VWings
Janne Ronkonen 1999-2000 PPL
Jukka Hannola 1999-2001 CPL
Jari Mikkilä 2000-2001 2. os.
Mikko Tyni 2000-2001 PPL
Joona Väisänen 2000-2001 1. os.
Salomon Kaukiainen 2001- 1. os.
Mika Koso 2001- 2. os.
Timo Pöntinen 2001- CPL
 
 
 
 
 
Ensimmäinen lentäjähaku oli menestys ja hakijoita oli enemmän kuin tarpeeksi. 50 hakijan jälkeen haku suljettiin seuraavana päivänä haun alkamisesta ja virtuaaliyhtiön ensimmäinen PPL-koulutus käynnistyi teknisten ongelmien saattelemana. Hakijoiden suuren määrän vuoksi yhtiöön haettiin lisää henkilökuntaa ja ensimmäiseksi henkilökunnan ei-perustajajäseneksi tuli Janne Ronkonen, joka ryhtyi vastaamaan PPL-koulutuksesta. Kun PPL-koulutus eteni ja ensimmäisten oppilaiden CPL-vaihe lähestyi, tarvittiin uutta henkilökunnan jäsentä CPL-kouluttajan tehtäviin. Nyt henkilökuntaan astui Jukka Hannola, toisena tulokkaana Jannen jälkeen. Ensimmäinen CPL-koulutus käynnistyi vuoden 2000 helmikuussa ja pian tämän jälkeen saatettiin lentäjähaku avata uudelleen. Varsinainen lentotoiminta alkoi 16.3.2000, jolloin lennettiin Virtual Finnairin ensimmäinen reittilento. Lentäjät sijoitettiin Helsingin ensimmäiseen lentäjäosastoon, jonka hallitsijana toimi Sami Puro ja tästä eteenpäin Virtual Finnairin toiminta alkoi kehittymään varsinaiseksi lentotoiminnaksi kun yhä enemmän oppilaita siirtyi koulutuksesta lentäjäksi. Pekka Lehtisen toimittaman Virtual Finnairin uutislehden Virtual Wingsin ensimmäinen numero ilmestyi 1.11.1999 ja siitä eteenpäin lehti alkoi jakamaan tietoa Virtual Finnairin tapahtumista ja muistakin ilmailuasioista kerran kuussa.

Janne Ronkosen siirtyessä pois henkilökunnasta kesällä 2000 valittiin hänen tilalleen uusi jäsen Mikko Tyni PPL-kouluttajan tehtäviin. Samalla kertaa yhtiöön haettiin myös toinen uusi jäsen Jari Mikkilä uuden Helsingin toisen lentäjäosaston johtoon. Samalla valmistauduttiin Sami Puron ja Pekka Lehtisen heinäkuussa alkavaan varusmiespalvelukseen. Tässä vaiheessa Virtual Finnair uudisti ulkoasuaan esikuvansa Finnairin tekemän uudistuksen myötä ja virtuaaliyhtiön nettisivut ja Virtual Wings -lehti saivat uuden ulkoasun kaiken muunkin materiaalin ohella. Perustajajäsenten varusmiespalveluksen lähestyessä Jari Mikkilä otti hoitaakseen Samin tehtävät yhtiön johdossa ja uudeksi henkilökunnan jäseneksi valittiin Joona Väisänen vastaaman Samilta vapautuvasta Helsingin ensimmäisestä lentäjäosastosta. Virtual Wings -lehden toimittajaksi ei valittu ketään vaan tässä vaiheessa lehti jäi vuoden mittaiselle tauolle. Tässä vaiheessa yhtiössä oli koulutettu kahden haun verran lentäjiä ja keski-ikä lentäjien keskuudessa oli hieman alle 20 vuotta.

Vuoden aikana Samin ja Pekan poissa ollessa yhtiössä järjestettiin yksi lentäjähaku mutta muuten toiminta pyöri tavallisen lentotoiminnan merkeissä. Alkuvuodesta 2001 Joona Väisänen lopetti tehtävänsä Virtual Finnairissa ja tilalle ensimmäisen lentäjäosaston johtoon otettiin Salomon Kaukiainen. Kesällä 2001 Jari Mikkilä siirtyi pois yhtiön tehtävistä mutta tilalle ei otettu nyt ketään sillä perustajajäsenten varusmiespalvelus alkoi lähetä loppuaan. Varusmiespalveluksen suoritettuaan perustajajäsenet palasivat tehtäviinsä kesällä 2001 ja Virtual Wings alkoi taas ilmestymään. Sami otti nyt hoitoonsa Jarilta vapautuneen Helsingin toisen lentäjäosaston. Tässä vaiheessa Virtual Finnairissa työskenteli 27 lentäjää mikä oli kohtalaisen pieni määrä verrattuna alkuvaiheessa otettuihin oppilaisiin. Syynä tähän arveltiin olevan kohtalaisen harvat lentäjähaut ja lentämiseen kyllästyneiden suuri määrä. Asian korjaamiseksi ainoa vaihtoehto oli oikeastaan avata lentäjähaku useammin. Samin projektina oli tässä vaiheessa PPL-koulutuksen uudistaminen entistä todellisempaa koulutusta vastaavaksi ja samassa yhteydessä Pekka suunnitteli uudet harjoituslennot. Lentäjähakua ei haluttu avata ennen kuin uusi koulutus olisi valmis ja ilmassa olikin eräänlaista odottelun tuntua. Tässä vaiheessa Mikko Tyni lopetti tehtävänsä PPL-koulutuksessa ja samalla myös Jukka Hannolan pitkä ura Virtual Finnairissa päättyi. Nyt Sami Puro otti hoitaakseen sekä PPL- ja CPL koulutuksen mutta 2. lentäjäosaston johtoon otettiin uusi jäsen Mika Koso. Loppuvuodesta 2001 Virtual Wingsin ilmestyminen muuttui ja lehti alkoi ilmestymään kahden kuukauden välein.

Joulukuussa 2001 koulutus oli saatu uudistettua ja lentäjähaku avattiin jälleen yli vuoden tauon jälkeen. Jo tuttuun tapaan kysyntä oli tarjontaa suurempaa ja haku jouduttiin sulkemaan jo seuraavana päivänä täyttyneen kiintiön vuoksi. Helmikuussa 2002 Virtual Finnairin henkilökunta sai lisäyksen kun Timo Pöntinen ryhtyi vastaamaan CPL-koulutuksesta. Näin yhtiön henkilökunnan määräksi vakiintui toistaiseksi viisi. Helmikuussa 2002 avatun lentäjähaun myötä lentäjien määrä kasvoi entisestään ja maaliskuun lopulla 2002 Virtual Finnairin lentäjien määrä oli 48 mikä oli jo selkeä nousu edeltävään syksyyn. Tästä eteenpäin lentäjämäärien sopi odottaa toistaiseksi vain kasvavan.


Virtual Finnair nykyään

Virtual Finnair muodostuu nykyisin viidestä henkilökunnan jäsenestä ja noin 50 lentäjästä, joiden määrä kasvaa tasaisesti. Henkilökunnan jäsenet Sami Puro, Pekka Lehtinen, Salomon Kaukiainen, Mika Koso ja Timo Pöntinen vastaavat siitä, että toiminta on sujuvaa, ja että kaikki pyörii odotetulla tavalla. Kullakin jäsenellä on määrätty tehtävä virtuaaliyhtiössä ja kukin tehtävä on tärkeä osa yhtiön toimintaa, vaikkakin Virtual Wings -lehden hyödyllisyydestä voikin olla montaa mieltä...;-)

Sami vastaa koko järjestelmän toimimisesta, kehittää koulutusta ja yhtiön hallinta ohjelmia, suunnittelee ja ylläpitää nettisivuja ja hoitaa virtuaaliyhtiön suhteita ulkomaailmaan. Samin osuus on siis ylivoimaisesti tärkein ja ilman Samia koko yhtiö ei edes pyörisi. Tämän lisäksi Sami vastaa PPL-koulutuksesta mutta tähän asiaan on ilmeisesti luvassa muutos tulevaisuudessa. Salomon vastaa ensimmäisestä ja Mika toisesta lentäjäosastosta ja tehtävät muodostuvat lähinnä lentäjien ylennyksistä, lentolistojen tekemisestä, lentotuntien kirjaamisesta ja yleisistä hallintoasioista. Timon tehtävät CPL-kouluttajana muodostuvat koulutusohjeiden lähettämisestä ja koulutuksen koordinoinnista aikataulun mukaisesti. Pekan tehtävänä on toimittaa Virtual Wings -lehteä kuusi kertaa vuodessa ja samalla auttaa Samia erinäisissä yleisissä yhtiöön liittyvissä asioissa aika ajoin.

Virtual Finnair Management Program (VFMP), jonka avulla henkilökunta vastaa yhtiön toiminnasta. (klikkaa suureksi)
VFMP
Virtual Finnairin hallintaa varten on kehitetty useita ohjelmia, joiden avulla toimintaa voidaan koordinoida selkeästi ja johdonmukaisesti. Näitä ohjelmia ovat Virtual Finnair Managament Program (VFMP), Virtual Finnair Flight Reporter (VFFR) ja Virtual Finnair Pilot Tester (VFPT). Ohjelmien ensimmäisten versioiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi yhtiön alkuaikoina Miika Valtonen mutta myöhemmät versiot ovat kaikki Samin käsialaa. VFMP on ohjelmista selkeästi tärkein ja se on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu yhtiön hallintaohjelma. Ohjelma pitää yllä virtuaaliyhtiön jäsenten tietokantaa ja sen avulla voidaan mm. laatia lentolistoja, tarkastella lentoselvityksiä, hallinnoida koulutusta, lukea lentoaikatauluja, lähettää sähköpostia yhtiön jäsenille ja tulostaa tilastoja yhtiöstä. VFFR on lentäjien käyttöön tarkoitettu ohjelma, jonka avulla lentäjät lähettävät lentoselvityksensä osastonsa johtajalle. VFPT on kokeiden teko-ohjelma, jolla yhtiön koulutuksessa olevat lentäjät suorittavat kokeensa koulutuksen aikana.

Virtual Finnairin nykyinen koulutus on varsin laadukas ja kattava ja sen huippua edustaa selkeästi yksityislentäjän- eli PPL-koulutus. PPL-koulutuksesta on pyritty tekemään mahdollisimman paljon aitoa lentokoulutusta vastaava Flight Simulatorin asettamissa puitteissa ja siinä onkin onnistuttu hyvin. Itse teoria kattaa käytännössä kaiken ilmailutietouden, jonka yksityislentäjä tarvitsee lentäessään ja perus-Cessnalla lennettävien harjoituslentojen avulla lentäjä pääsee kokeilemaan käytännössä teoriassa opittuja asioita. Lisäksi harjoituslennot käsittelevät lentämisen oppeja johdonmukaisesti alkaen koneen ohjainten vaikutuksesta ja johtaen lopulta täysin itsenäisiin lentoihin. Lentäjän oppiminen testataan sekä teoria- että lentokokeella jakson lopussa, joista molemmat tulee luonnollisesti läpäistä. CPL- eli ammattilentäjän koulutuksen osalla ei kohdalla ei ole päästy yhtä realistiseen toteutukseen pääasiassa huomattavasti monimutkaisemman ja laajemman tosielämän koulutuksen vuoksi mutta peruspiirteet Virtual Finnairin CPL-osiostakin löytyy. Koulutus jakautuu taas teoria- ja lento-osuuteen, joista teoria syventää PPL-jaksolla opittuja tietoja enemmän ammattilentäjän näkökulmaa vastaavaksi. Beechcraft Bonanzalla
Maaliskuun lopussa Virtual Finnairin lentäjien lentämät konetyypit olivat ATR, DC-9, MD-80 ja A320 mutta ensimmäisiä B757-lentäjiä sopii odottaa lähitulevaisuudessa. (klikkaa suureksi)
Virtual Finnairin toimintaa
ja King Airilla lennettävät harjoituslennot antavat tuntumaa yhä suuremmasta koneesta ja harjoituttavat teorian oppeja käytännössä. Tulevaisuudessa Virtual Finnairin CPL-koulutustakin tullaan parantamaan yhä realistisempaan suuntaan. Tyyppikoulutusvaihe käsittää koulutuksen siihen konetyyppiin, jolla lentäjä tulee aloittamaan lentämisen Virtual Finnairissa ja jakso käsittää yleistä tutustumista konetyyppiin sekä harjoituslentoja. Tähän mennessä joistakin konetyypeistä on saatu koottua kohtalaisen paljonkin tositietoutta kuten nopeustaulukoita ja tarkastuslistoja, mutta tosiasia on kuitenkin se, että tyyppikoulutus hoidetaan Virtual Finnairissa varsin heppoisin eväin ja varsin epärealistisesti tosielämään verrattuna. Tosin tämähän on loppujen lopuksi varsin ymmärrettävääkin.

Maaliskuun lopussa 2002 Virtual Finnairissa oli lennetty yhteensä noin 3200 lentotuntia. Eniten lentotunteja oli Airbusin vanhemmalla perämiehellä Toni Matkaselälle, jolla lentotunteja oli kertynyt noin 460. ATR-lentäjiä yhtiössä oli 11 kappaletta, DC-9-lentäjiä 10, A320-lentäjiä 3 ja MD-80-lentäjiä 2. Loput lentäjistä olivat vielä koulutuksessa. Lähitulevaisuudessa Virtual Finnairissa odotetaan ensimmäisten Boeing 757 lentäjien valmistumista. Virtual Finnairin lentäjien keski-ikä oli hieman päälle 20 vuotta ja lentäjien joukosta löytyi myös ammattilentäjiä tosielämässä.


oppilas CPL-oppilas nuorempi perämies


Lentäjän tie oppilaasta lentäjäksi

Kuinka Virtual Finnairin toiminta pyörii sitten käytännössä? Tätä on helpointa tarkastella ottamalla esimerkiksi yhden lentäjä tie Virtual Finnairiin liittymisestä lähtien aina lentäjän työskentelyyn saakka.

  1. Yksityislentäjänvaiheessa (PPL) oppilas opiskelee teoriaa ja lentää harjoituslentoja. Kuvassa Cessna Porin laskukierroksessa, joka tulee Virtual Finnairin oppilaalle hyvinkin tutuksi. (klikkaa suureksi)
    PPL-koulutus
    Kun uusi oppilas lähettää liittymiskaavakkeen Virtual Finnairin sivulta, päätyy lomake Sami Puron sähköpostiin. Sami tarkastaa tiedot päällisin puolin ja syöttää uuden jäsenen tiedot VFMP-ohjelmaan ja valitsee osaston, johon lentäjä sijoitetaan. Ohjelma lisää uuden jäsenen tiedot tietokantaan, arpoo hänelle salasanat yhtiön toimintoihin ja lähettää hänelle tervetuloviestin, joka sisältää ohjeet koulutuksesta. Samalla ohjelma lähettää tiedotusviestit PPL-kouluttajalle (joka tässä tapauksessa on myös Sami) sekä sen osaston johtajalle, johon lentäjä on liitetty. Nyt oppilaalla on kaksi kuukautta aikaa suorittaa koulutus ja PPL-kouluttajan tarvitsee ainoastaan odottaa teoriakoetta ja lentokoetta tarkastettavaksi. Kun kokeet saapuvat, Sami tarkastaa teoriakokeen ja siirtää hyväksytyn tuloksen tietokantaan. Mikäli koe on hylätty, on oppilaalla vielä toinen mahdollisuus kokeen tekemiseen. Lentokokeen tarkastaminen vaatii huomattavasti enemmän aikaa, sillä koe tulee tarkastaa Flight Simulatorissa. Jos lentäminen näyttää kokeen perusteella sujuvan, muuttaa Sami lentäjän statukseksi VFMP-ohjelmassa CPL-oppilaan, jonka jälkeen ohjelma lähettää CPL-kouluttajalle eli Timolle ja itse lentäjälle tiedotusviestin, jossa kerrotaan PPL-vaiheen läpäisystä ja annetaan ohjeet CPL-vaiheeseen.

  2. Timon vastaanottaessa Samilta tulleen viestin syöttää hän viestissä tulleet lentäjän PPL-vaiheen tulokset VFMP-ohjelmaan ja jää odottamaan teoriakokeiden palautuksia. Kun koe palautuu, Timo tarkastaa sen ja mikäli koe on hyväksytty, siirtyy oppilas tyyppikoulutusvaiheeseen. Jos koe on hylätty, noudatetaan samaa käytäntöä kuin PPL-jaksossa ja oppilaalla on vielä toinen yritys käytettävissä. Tyyppikoulutuksen suoritettuaan Timo muuttaa VFMP-ohjelmassa oppilaan statukseksi lentäjän, ja ohjelma lähettää oppilaalle viestin koulutuksen läpäisystä ja tiedottaa jatkosta. Samalla ohjelma lähettää lentäjän osaston johtajalle tiedon koulutuksen läpäisystä.

  3. Kun tieto läpäisystä saapuu joko Salomonille tai Mikalle riippuen kumpaan osastoon lentäjä sijoitetaan, ottaa osaston johtaja vastuun lentäjästä. Tästä eteenpäin lentäjälle tehdään lentolistat kerran kuussa ja lentäjän työskentelyä seurataan hieman kauempaa kuin koulutusvaiheessa. Osaston johtaja valvoo kuitenkin lentäjiensä työskentelyä virtuaalilentäjänä mm. hyväksymällä saapuvat lentoselvitykset, ottamalla vastaan onnettomuusselvitykset ja lähettämällä osastolleen tiedotteita yhtiöstä ja ajankohtaisista asioista aika ajoin.
Virtual Finnairin toiminta on siis hyvissä käsissä ja toiminta pyörii nyt niin hyvin kuin mahdollista. Koulutus on toimiva ja henkilökunta osaavaa. Jatkuvaa kehitystä yhtiössä tulee kuitenkin tapahtumaan jatkuvasti ja mm. PPL-koulutuksen jälkeistä koulutusta tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Myös itse lentäjän työn monipuolistaminen tai siihen liitettävien ajoittaisten aktiviteettien lisääminen on suunnitelmissa mutta tulevaisuus näyttää missä aikarajoissa liikutaan. Harrastushan tämä kuitenkin vain on eikä harrastukseen kannata liittää liian suuria sitoumuksia. Tuskin kukaan olisi kuitenkaan uskonut vielä vuonna 1998 miten laajaksi toiminnaksi Virtual Finnair tuleekaan kasvamaan. Kun lentäjien määrä tulevaisuudessa kasvaa, kasvaa samalla Virtual Finnairin merkittävyys suomalaisen ilmailuharrastuksen alueella ja yhä useammat tietävät mistä puhutaan kun puhutaan Virtual Finnairista. Henkilökohtaisesti voisin esittää arvion, että lentäjien määrä tulee asettumaan noin 70-100 tienoille ja se on varsin hyvä määrä näin pienelle yhteisölle. Varmaa on kuitenkin se, että Virtual Finnair on Suomen paras virtuaalilentoyhtiö ja kansainvälisestikin se on varmasti kärkipäässä ainutlaatuisen koulutusjärjestelmänsä kanssa. Ja sitä paitsi, onhan Virtual Finnair yksi niistä harvoista, jolla on oma uutislehtikin.


PL - 03/2002


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5