Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Kittilän lentoasema
5.    Kenttäesittelyssä:   Kittilän lentoasema

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Kittilä / EFKT
Esittely

Kittilän lentoasemaa voidaan kutsua Ivalon ja Kuusamon tapaan miltei puhtaasti matkailulentoasemaksi. Sen liikenne muodostuu lähes kokonaan ympäröivän matkailualueen asiakkaista ja tässä tapauksessa puhutaan siis Levistä ja Ylläksestä sekä Oloksesta ja Pallaksesta. Kahteen muuhun merkittävään edellä mainittuun Lapin matkailulentoasemaan verrattuna Kittilä on pärjännyt erittäin hyvin ja sen kertoo myös liikennetilastot: Kittilän matkustajien määrä on ollut alati nouseva ja määrien kasvu on ollut todella nopeaa mistä johtuu lentoaseman lukuisat laajennukset. Vuoden 2001 matkustajatilastojen mukaan Kittilä sijoittukin jo Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi lentoasemaksi mutta laskeutumisen määrässä se sijoittuu vasta sijalle 19. Suunta Kittilässä on kuitenkin erittäin hyvä ja kuten lentoaseman mainospuheessakin sanotaan: "Kittilän lentoasema on kasvanut matkustajamääriltään mitatuna maan pienimmästä kymmenen suurimman joukkoon!".

Kehitys

Kittilän lentoasema on yksi Suomen nuorimmista lentoasemista sillä sen alkuvaiheet ajoittuvat vasta 1970-luvulle. Vuonna 1974 metsähallitus toi esille suunnitelmat rakentaa alueelle lentopaikka ja vuotta myöhemmin, vuonna 1975 suunnitelmat oli pantu toteen ja alueelle valmistui Kittilän lentopaikka. Kenttä toimi alkuaikoina pääasiassa pelastuspalvelun mahdollistajana mutta kentän valmistumisen myötä alueen harrasteilmailu sai kipinän ja kuntaan hankittiin ensimmäinen lentokone.

Kentän varsinainen toiminta alkoi kuitenkin vasta vuonna 1979, jolloin kentälle saatiin valmiiksi varsinainen kiitotie. Tuolloin kentän vastuullisena hoitajana toimi puolustusministeriö ja kentän pääkäyttäjän toimi Lapin lennosto, jonka toiminta muodosti valtaosan kentän toiminnasta yhdessä yleisilmailijoiden kanssa. Vasta vuonna 1982 lentokentälle valmistui ensimmäinen lennonvarmistusrakennus, joka piti sisällään myös odotustilat 40 matkustajalle. Samana vuonna kenttä siirtyi ilmailulaitoksen omistukseen, jonka myötä kenttä sai myöhemmin lentoaseman statuksen. Vasta tässä vaiheessa Kittilässä ryhdyttiin suunnittelemaan säännöllisen matkustajaliikenteen aloittamista ja kunnan ja paikallisten matkailuyrittäjien aktiivisten neuvottelujen avulla Finnair suostuikin aloittamaan reittiliikennekokeilun Oulun ja Kittilän välillä vuonna 1983. Tuohon aikaan Kittilä ei ollut nykyisen kaltainen tunnettu matkailukohde vaan alueen matkailu oli pikemminkin lapsenkengissä eikä Finnairin vakuuttaminen ollut varmastikaan helppo tehtävä. Finnairin reittikokeiluja jatkettiin erilaisilla reittiversioilla pääosin kevään hiihtosesonkien aikana lentäen aina vuoteen 1986 saakka kunnes vuonna 1987 Kittilän alueen riemuksi liikenne muutettiin ympärivuotiseksi. Vuotta myöhemmin Finnair ryhtyi lentämään suihkukoneilla Kittilään reittilentoja suoraan Helsingistä ja näin Kittilän suosion pohja matkailualueena oli syntynyt. 1980-luvun lopulla lentoaseman kiitotie pidennettiin 2500 metriin ja kenttä sai käyttöönsä ensimmäiset ILS-laitteet minkä seurauksena kenttä saatettiin ottaa vakavasti toimivana huononkin sään lentoasemana. Vuonna 1990 valmistui matkustajaterminaalin ensimmäinen laajennus mahdollisti todellisen liikennemäärien kasvun alkamisen.

Kittilän terminaali joulukuussa 2001 viimeisimmän laajennuksen jälkeen. Värisävyt muistuttavat kovasti Kuusamon terminaalia. (klikkaa suureksi)
Kittilän terminaali
1990-luvulla lentoaseman matkustajamärät nousivat voimakkaasti ja kun esimerkiksi 1980-luvun lopulla vuotuisia matkustajia oli noin 5000 niin vuonna 1993 niitä oli jo 60000. Vuonna 1994 terminaalia laajennettiin toistamiseen ja nyt uudet tilat pitivät uusien matkustajatilojen lisäksi sisällään uudet VIP- , kokous- ja saunatilat. Vuonna 1996 vuotuinen matkustajamäärä oli yltänyt jo 85000 matkustajaan ja uusi terminaalin laajennus alkoi taas tulla ajankohtaiseksi. Nyt laajennus saatiin valmiiksi vuoden 1998 alussa ja uudistus toi mukanaan suuremmat matkustajatilat nyt myös ulkomaan liikennettä ajatellen. Viimeisimmät suuremmat uudistuksen Kittilän lentoasema koki vuonna 2001. Kesäkuussa lentoasema oli suljettuna kolmen viikon ajan kiitotien päällystystöiden vuoksi. Sitä ennen kiitotie oli päällystetty vuonna 1990 ja nyt tehdyn päällystyksen ansiosta kiitotietä ei tarvitse päällystää taas reiluun kymmeneen vuoteen. Samassa yhteydessä laajennettiin asematasoa ja uudistettiin lentoaseman autoliikennejärjestelyt rakentamalla uusi tulotie ja laajentamalla pysäköintialuetta. Tämän jälkeen lentoasemalla uudistettiin ILS-laitteet ja kiitotien valaistusjärjestelmä. Loppuvuodesta 2001 valmistui asemarakenuksen neljäs laajennus, joka keskittyi ei-Schengen liikenteen tilojen laajentamiseen. 421 neliömetrin laajennuksen myötä asemarakennusta jatkettiin lennonjohtotornin suuntaan ja rakennettava kohde oli lähtevälle ei-Schengen liikenteelle tarkoitettu tila, jota käytetään normaalissa liikenteessä sesonkiajan ulkopuolella. Loppuvuodesta rakennettiin lentoaseman tulotien varteen, miltei lentoaseman pihaan lisäksi uusi "kylmä" Neste-polttoaineenjakelupiste ja lentoaseman pihassa aloitettiin uuden autosuojarakennuksen rakennustyöt.


Tekniikka

Kentän kartta. Pääasemataso sijaitsee kiitotien eteläpäässä ja ilmavoimien asematasoja löytyy kaksi kiitotien molemmista päistä. (klikkaa suureksi)
kartta
Kittilän lentoasema sijaitsee viiden kilometrin päässä Kittilän keskustasta pohjoiseen aivan valtatien 79 kupeessa. Jatkamalla valtatietä pohjoiseen, on matkaa Leville 15 kilometriä. Itse Levitunturi näkyy lentoasemalle selkeästi ja se pistääkin silmään muun maiseman keskeltä. Kittilän kiitotien 16/34 on 2500 metriä pitkä ja 48 metriä leveä ja pääasemataso sijaitsee kiitotien eteläpäässä.

Pääasemataso on vuonna 2001 tehdyn laajennuksen myötä kohtalaisen suuri ja merkittyjä seisontapaikkoja on viisi kappaletta. Asematasolle johtava rullaustie on nimeltään alfa. Asematason pohjoispäässä on yleisilmailulle tarkoitettu pieni lokero, jonka reunalla sijaitsee myös tankkauspiste. Tästä etelään päin siirryttäessä asematason reunalta löytyy kunnossapidon rakennukset, jotka käsittävät siis kalustohallit ja toimistotilat sekä muut toimitilat. Erikoisena seikkana lentoasemalla on se, että ilmailulaitoksen tiloissa toimii lentoasema-alueella myös autokatsastuspiste tiettyinä aikoina viikossa. Kunnossapidosta etelään päin siirryttäessä vastaan tulee matkustajaterminaali, jonka viimeisin laajennus on tehty siis loppuvuodesta 2001. Sininen terminaali tuo mieleen Kuusamon lentoaseman terminaalin mutta muoto on kuitenkin erilainen ja rakennuksen ulkoasu on jotenkin tyylikkäämpi Kuusamoon verrattuna. Sisätiloiltaan terminaali antaa selkeän Lappi-vaikutelman mutta samalla ilme on varsin moderni - selkeästi modernimpi kuin rakennuksen ulkoasu. Terminaalin toisesta kerroksesta löytyy VIP-sauna erikoisia elämyksiä kaipaaville ja idea saattaa tarkemmin harkittuna olla aivan toimiva. Sisätilat ovat toimivan tuntuiset mutta jokin saa tilat tuntumaan hivenen ahtailta verrattuna esimerkiksi Ivaloon. Terminaalin eteläpuolella sijaitsee vielä Levin safarit -ohjelmatalo, joka järjestää kaiken sorttisia safareita suoraan lentoaseman pihasta. Näin siis turisteille voidaan helposti järjestää vaikkapa moottorikelkkakuljetus määränpäähänsä suoraan lentoasemalta. Kuusamossahan toimii samanlainen palvelu mutta ilmeisesti Kittilän yritys on huomattavasti vanhempi.

Kittilän lentoasema ilmasta käsin sen eteläpuolelta keväällä 2001. Kuvassa näkyy tuolloin vielä laajentamaton pääasemataso ja pienemmät ilmavoimien asematasot. Myös Levi näkyy mainiosti. (klikkaa suureksi)
Lentoasema ilmasta
Pääasematason lisäksi lentoasemalta löytyy neljä muuta asematasoa, jotka ovat kaikki ilmavoimien käytössä. Tämä perustuu siihen, että Kittilä on ilmavoimien varatukikohta. Asematasoja sijatsee kaksi kappaletta kiitotien molemmissa päissä mutta tarkempaa tietoa niistä ei kovinkaan julkisesti nähtävästi jaeta. Ilmavoimien toimintaan liittyy myös pysäytysvaijerijärjestelmä, joka sijaitsee lähellä pääasematasolle johtavaa rullaustietä. Tämän lisäksi lentoasemalla on myös ilmavoimien majoitus- ja huoltorakennuksia.

Ilmavoimien toiminta saattaa osittain selittää sitä, että kentän ympärillä liikkuminen vaikuttaa talvisen tutustumisen perusteella mahdottomalta. Kiitoteiden päihin ei näyttänyt johtavan yhtäkään tietä kentän aitojen ulkopuolella enkä myöskään löytänyt yhtään tietä, joka olisi vienyt kiitotien toiselle puolelle. Kartasta katsottuna voisi kuvitella, että vieressä kulkevalta valtatieltä näkisi kiitotielle mutta sekin on turhaa kuvitelmaa. Sankka metsä peittää nimittäin näkymän kiitotielle. Joko jostain syystä en löytänyt tietä kiitotien päihin tai sitten niitä ei yksinkertaisesti ole. Selvää kuitenkin on, että ilmavoimien asematasoille ja lähestymisvaloille johtaa jonkinlaiset tiet mutta eri asia onkin kulkevatko ne aitojen sisäpuolella. Terminaalialueelta koneiden kuvaaminen on lähes yhtä mahdotonta kuin muualtakin. Terminaalin vieressä on lyhyt pala verkkoaitaa asematason suuntaan mutta sekin sijaitsee väärällä puolella terminaalia koneiden yleensä käyttämään seisontapaikkaan nähden. Näin ollen kyseisestä paikasta näkee koneita erittäin huonosti. Sisältä terminaalista koneita pääsee näkemään ainoastaan saapuvien matkustajien oven vierestä ja siitäkin hyvin huonosti. Johtopäätöksenä kaikesta tästä voikin sanoa, että kameran voi huoletta jättää kotiin ellei aio matkustaa lentoaseman kautta. Pelkästään valokuvaamaan lentoasemalla on turha lähteä.


Toiminta

Keskipäivän Finnair rullaamassa asematasolle. Normaalisti tämä lento lennetään Airbusilla mutta kuvan otto päivänä Airbus oli jostain syystä korvattu MD-80:llä.(klikkaa suureksi)
Finnair MD-82 OH-LMY
Kittilän lentotoiminta on varsin kausipainotteista kuten matkailulentoasemalta sopii odottaakin. Alueen matkailukohtaista johtuen sesonkiaikaa Kittilässä on muiden Lapin matkailulentoasemien tapaan talvi ja äärimmäinen ruuhkahuippu on joulun ympäristö. Talvi on kohtalaisen vilkasta aikaa mutta kesäksi liikenne hiljenee merkittävästi ja liikennekoneiden määrä pienenee suhteessa muuhun liikenteeseen.

Säännöllistä liikennettä Kittilässä harjoittaa ainoastaan Finnair, joka lentää talvisesongin aikana Helsingistä Kittilään lukuisia kertoja päivässä. Vähimmillään päivittäisiä lentoja on kaksi kappaletta kun taas enimmillään lentoja lennetään huimat kahdeksan kappaletta päivässä. Kesää kohden lentojen määrä vähenee olennaisesti ja vähimmillään lentoja on yksi päivässä. seuraavan kerran määrä nousee taas syksyn tullen. Valtaosa Kittilän lennoista lennetään MD-80 ja DC-9 -kalustolla mutta ainakin talven 2001-2002 aikana Kittilään on lennetty yksi päivittäinen lento A320-sarjalaisella maanantaista lauantaihin ja tapa näyttää jatkuvan seuraavassa kesäaikataulussakin. Usean vuoden ajan Finnair on lentänyt osan Kittilän lennoistaan Ivalon kautta tai päinvastoin mutta ainakin tämän talven osalta menettelystä on nähtähtävästi luovuttu. Seuraavassa kesäaikataulussa lennot Ivalon kautta ovat taas mukana. Nyt keväällä 2002 Finnair aloitti täysin uuden reitin lentämällä Turusta Kittilään ATR:llä kahdesti viikossa. Sinänsä mielenkiintoinen lisä ATR:n reittivalikoimaan.

Harrasteilmailua Kittilässä harjoittaa ainoastaan Kittilän ilmailukerho, joka toimii yhden Piper-moottorikoneen voimin. Tämän lisäksi myös Aavahelukan ilmailukerho käyttää lentoasemaa toimintaansa jossakin määrin. Harrasteilmailun koneet sijaitsevat lentoasemalla pääasematason yhteyteen rakennetulla yleisilmailualueella. Lentotaksitoimintaa Kittilän alueella harjoittaa Polar-lento, joka ei varsinaisesti toimi Kittilässä mutta joka kuuluu Kittilän lentoaseman yleisiin käyttäjiin Cessnoilla lentäen.

Muun liikenteen lisäksi Kittilä toimii ilmavoimien varatukikohtana minkä vuoksi lentoaseman sotilastoiminta on kohtalaisen vilkasta. Varsin usein Lapin lennoston koneet käyvät tekemässä läpilaskuja tai muita harjoituksia Kittilässä joko varta vasten tai muiden lentojen yhteydessä. Lisäksi Kittilässä järjestetään varsin usein erilaisia Lapin lennoston harjoituksia. Tämän seurauksena harjoitusten aikaan Kittilässä saattakin nähdä monenlaista ilmavoimien kalustoa.

Kittilän poikkeusliikenne on kohtalaisen vilkasta ja erityisesti talveen painottuvaa. Tänä talvena, kuten neljänä edellisenäkin talvena Kittilään lennetään tilauslentoja Britanniasta, joka viikonloppu kolme lentoa joulukuusta maaliskuun loppuun saakka. Kittilää onkin onnistuttu markkinoimaan Britanniassa varsin kattavasti. Lentävät yhtiöt ovat British Airways, JMC ja italialainen Azzurra ja käytettävä kalusto on Boeing 737 ja Airbus A320. Talvisesongin ruuhkahuippu on selkeästi joulun aikan, jolloin pääosin Britanniasta saapuu kymmeniä koneita tuoden jouluturisteja. Kittilä onkin jouluajan tilauslennoissa selkeästi kakkossijalla Rovaniemen jälkeen. Joulukuussa 2001 ruuhkapäivinä koneita saapui päivässä noin 15 kappaletta ja kukin voi itse päätellä kuinka ahdasta Kittilän asematasolla on tuolloin ollut. Joulukuun vieraita ovat tyypillisesti olleet Monarch, Air 2000, Britannia ja JMC ja yleisimmin käytettävä kalusto on Boeing 757. Joulukuun lopulla uudenvuoden lähestyessä alkaa venäläisten turistien tulo ja kentän liikenteeseen sekoittuu venäläiset koneet, joita uudenvuoden ympäristössä vierailee useita. Erikoisimpia vieraita Kittilässä ovat olleet venäläiset rahtikoneet, jotka ovat tuoneet Kittilään mm. minibusseja. Lisäksi keväällä 2001 Kittilässä vieraili myös ensimmäistä kertaa Finnairin MD-11 GPWS-testilennollaan.


Tulevaisuudesta

Finnairin DC-9 OH-LYT laskussa Kittilän kiitotielle 34 syksyllä 1999 matkalla Ivalosta Kittilän kautta Helsinkiin. (klikkaa suureksi)
Laskussa Kittilään
Jatkossa Kittilän tila Pohjois-Suomen matkailulentoasemana säilyy varmasti vahvana. Jo nyt ruuhkahuippujen aikaaan lentoasema on ääriään myöten täynnä ja talvikauden joka viikonloppuiset tilauslennot ovat erinomainen ja ainutlaatuinen saavutus Suomessa. Muun talven osalta vapaata markkinarakoa olisi varmasti vielä käytettävissä ja tilaa uusien tilauslentojen houkuttelemiseksi pitäisi löytyä runsaasti. Ongelmana lienee kuitenkin muiden matkailulentoasemien tapaan markkinointikeinot ulkomaalaisten matkailuyrittäjien houkuttelemiseksi, joita ei varmastikaan ole helppo löytää. Niin tai näin, Kittilä on nykypäivänä selkeästi Pohjois-Suomen vahvimpia matkailulentoasemia ja suunta on vain ylöspäin. Mitä ilmeisemmin Kittilän status Britanniassa tulee nousemaan tiedon leviämisen myötä ja kymmenen vuoden kuluttua tilanne saattaa olla jo täysin toinen. Eipä vuonna 1982 Kittilän 40 matkustajan odotushallissa istunut matkustajakaan olisi osannut aavistaa miltä lentoaseman pihassa näyttää joulukuussa 2001 niin miten me siis voisimme aavistaa miltä Kittilässä näyttää talvella 2012?

PL - 03/2002


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Kittilästä



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5