Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

4.     Salpauslento - lentotoimintaa 1970-luvulta saakka

Salpauslento
Pääpaikkanaan Helsinki-Malmin lentoasemaa pitävä Salpauslento Oy on yksi Suomen harvoista lentokouluista. 1970-luvulta saakka toiminut yhtiö kouluttaa lentäjiä aina ruohonjuuritasosta ammattilentäjäksi saakka, ja vuosien kokemuksen avulla oppilaista tehtaillaan raudanlujia lentäjiä joko harrasteilmailun tai kaupallisen ilmailun pariin. Tuoreen simulaattorin avulla Salpauslennon koulutus astui suuren harppauksen eteenpäin, ja nyt lentäjien koulutus on entistä tehokkaampaa.

Salpauslento

1970-luvulla perustettu Salpauslento Oy on yksi maamme ilmailualan monitoimiyrityksistä. Vaikka useimmille Salpauslento on tuttu nimi ainoastaan lentokoulutuksen parista, kuuluu yrityksen toimintaan myös runsaasti muita tehtäviä. Nimittäin sen lisäksi, että Salpauslento on yksi maamme arvostetuimmista lentokouluista, se suorittaa jos jonkinlaisia tilauslentotehtäviä asiakkaan toiveen mukaisesti, ja hinnoiteltu valikoima kattaakin toiminnan aina polttarilennoista kuvauslentojen kautta kauas suuntautuviin liikelentoihin.

Salpauslennon "pääkonttorin" sisäänkäynti Helsinki-Malmin lentoasemalla. (klikkaa suureksi)
Toimisto
Salpauslento toimii nykyään kolmella paikkakunnalla, Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, ja pääpaikkana toimii Helsinki-Malmin lentoasema. Malmilla Salpauslennon toiminta sijoittuu historiallisen lentokonehallirakennuksen toimistosiipeen, joka pitää sisällään Salpauslennon toiminnoista niin toimisto- kuin koulutustilatkin. Toimistosiiven kakkoskerroksessa sijaitsevista tiloista löytyy itse toimistot, ilmailuaiheisesti sisustettu lennonvalmistelutila, 2 luokkahuonetta, 2 simulaattorihuonetta sekä myöskin pukuhuone. Simulaattorihuoneiden osalta toinen pitää sisällään yrityksen uusimman lennonharjoittelulaitteen ja toinen vanhemman PC-simulaattorin. Luokkatilojen osalta Salpauslento käyttää ruuhka-aikoina toisinaan myös muita tiloja kuten Ilmailuliiton tai ravintola Hopealinnun tiloja.

Salpauslennon luokkahuone Malmilla. (klikkaa suureksi)
Luokka
Rovaniemen sekä uusimman toimipisteen, Tampereen, tilat ovat huomattavasti pienemmät. Tampereen tilat koostuvat toimistosta ja luokkahuoneesta sekä oppilasmajoituksesta keskikaupungilla. Rovaniemen tilat rajoittuvat ainoastaan yhteen toimistohuoneeseen. Vakituisesti Salpauslento työllistää 7 henkilöä, joista Tampereella työskentelee yksi henkilö ja Rovaniemellä yksi henkilö koulutustilanteen mukaan. Lisäksi yritys työllistää lentokoulutukselle tyypilliseen tapaan lukuisia osa-aikaisia työntekijöitä, jotka toimivat pääasiassa lentokoulutuksen parissa. Tällaisia ovat mm. tunti- ja lennonopettajat, simulaattoriopettajat sekä tietokonevastaavat. Kun kaikki osa-aikaiset työntekijät lasketaan mukaan Salpauslento työllistääkin noin 40 henkilöä.

Salpauslento säilyttää pientä osaa koneistaan myös Malmin hallissa. Kuvassa C152 OH-AWB. (klikkaa suureksi)
C152
Salpauslennon konekalusto muodostuu yhteensä 7 yrityksen omasta koneesta sekä muutamasta muualta käyttöön saadusta koneesta. Varsinaisina alkeisharjoituskoneina yrityksellä on neljä Cessna 152 -konetta, joilla lennetään mm. kaikki lentokoulutuksen peruslennot, päällikkömatkalennot sekä esimerkiksi polttarilennätyksiä. Lisäksi yrityksellä on käytössään yksi vuokrattu Cessna 152. Alkeiskoneiden lisäksi Salpauslento omistaa kaksi Cessna 172 -konetta, joita käytetään pääasiassa yrityksen muihin lentoihin kuten esimerkiksi ilmakuvauksiin ja lennätyksiin. 172:illa lennetään

   Salpauslennon käyttämä lentokalusto
 
  Konetyyppi rekisteri
Cessna 152 OH-AWB
Cessna 152 OH-COG
Cessna 152 OH-CTC
Cessna 152 OH-CVY
Cessna 152 OH-COY
Cessna 172N OH-COK
Cessna 172N OH-COT
Piper PA-28RT-201T OH-PBA
Beechcraft King Air C90 OH-BAX
Beechcraft King Air C90 OH-BEX
myös koulutusvaiheen mittarilentoja sekä päällikkölentoja. Eräänlaisena yrityksen kovempana menijänä Salpauslento omistaa yhden Piper Turbo Arrow IV:n, jota käytetään pääasiassa lentokoulutuksen ansiolentovaiheen koululentoihin sekä mittarilentoihin. Tämä kone poikkeaa suoritusarvoiltaan jo huomattavasti edellisistä ja sen vuoksi se onkin hyvä harjoitteluväline totuteltaessa lentämään tehokkaammalla ja nopeammalla koneella. Lopuksi Salpauslennolla on käytössään kaksi Scanwingsin omistamaa Beechcraft King Air C90 -konetta, joita käytetään pääasiassa ammattilentäjäkoulutuksen loppuvaiheen monimoottorilentoihin. Kaikkia Salpauslennon koneita voidaan käyttää myös erillisiin tilauslentoihin, ja näin ollen Salpauslennon kautta voi tilata esimerkiksi lennon Piperilla Lappiin tai vaikkapa lennon King Airilla Keski-Eurooppaan.


Lentokoulutus

Oppilas Salpauslennon C152 OH-CVY -koneen kanssa. Kuva: Salpauslento.(klikkaa suureksi)
Oppilas
Vaikka Salpauslennon toimintaan kuuluukin monenlaista lentotoimintaa, on lentokoulutus kuitenkin sen pääala. Sen vuoksi lentokoulutukseen on panostettu varsin paljon. Salpauslennon tarjoama koulutustarjonta on yksi Suomen monipuolisimmista, ja se on yksi niistä kolmesta suomalaisesta lentokouluttajasta, joka pystyy kouluttamaan lentäjiä aina liikennelentovaiheeseen saakka. Jo likimain 30 vuoden perinteidensä ja kokemuksensa turvin Salpauslentoa pidetään varsin ammattimaisena ja arvostettuna lentokouluna. Suomen taivaalla onkin suuri joukko lentäjiä, jotka ovat ainakin jossain koulutuksensa vaiheessa osallistuneet Salpauslennon järjestämään koulutukseen.

Koulutusvaihtoehtoina Salpauslento tarjoaa likimain kaiken mahdollisen koulutuksen mitä ilmailualalla voi tarjota, ja vaihtoehtoina onkin kaikki mahdollinen koulutus yksityislentäjän lupakirjan (PPL) ja liikennelentäjän lupakirjakoulutuksen (ATPL) väliltä käsittäen luonnollisesti myös ansiolentäjäkoulutuksen (CPL) ja mittarilentokoulutuksen (IR). Näiden koulutuksen perusvaihtoehtojen lisäksi Salpauslento tarjoaa suuren määrän erilaisia erityiskoulutuksia, tyyppikursseja, seminaareja ja kertaustilaisuuksia, joita ovat mm. ensiapukoulutukset, ohjaamoyhteistyökoulutus, eri konetyyppien tyyppikurssit, monimoottorikoulutus, erilaiset kelpuutukset kuten yö- ja vesilentokelpuutukset sekä vaarallisten aineiden kurssit. Valikoima on siis erittäin laaja ja mukautettu varsin pitkälle asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Lisää kuvaa tilanteesta antavat myös tilastot, joiden mukaan Salpauslento koulutti kaikilla kursseillaan vuonna 2002 yhteensä hieman alle 200 henkilöä ja lentotunteja kertyi noin 2000.

Kuten mainos sanoo Salpauslento kouluttaa lentäjiä kaikilla tasoilla. (klikkaa suureksi)
Salpauslento
Salpauslennon kurssien perusajatus on se, että kaikki asiakkaat ovat tervetulleita huomioiden luonnollisesti kuitenkin koulutukseen vaadittava lähtötaso. Näin ollen esimerkiksi PPL-kurssi on avoinna kaikille perusvaatimukset täyttäville henkilöille. Vastaavasti jo PPL-lupakirjan omistava henkilö voi suorittaa Salpauslennossa esimerkiksi vesi- tai yölentokelpuutuksen tai jatkaa halutessaan ansiolentäjäkoulutukseen. Vastaavasti valmis ansiolentäjä voi hankkia Salpauslennossa itselleen vaikkapa monimoottorikelpuutuksen. Kiintoisa seikka Salpauslennon koulutuksessa on myös se, että Finnairin Ilmailuopisto koulutti olemassa ollessaan valtaosalle oppilaistaan PPL-lupakirjan juuri Salpauslennossa. Nähtäväksi jää jatkuuko sama menettely Suomen Ilmailuopiston kanssa.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi Salpauslento järjestää ammattilentäjän opintolinjan (AOL), jossa on koottuna edellä mainituista kursseista yhtenäinen kokonaisuus, joka vie oppilaan aina nollatasosta liikennekoneen perämiehen taitoja vastaavaan tehtävään saakka. Kyseessä on siis täysin samanlainen kurssi, kuin mitä esimerkiksi Suomen Ilmailuopisto ja Pilot Factory järjestävät. Selkeimpänä erona Suomen Ilmailuopiston koulutukseen on lähinnä se, että Salpauslennon koulutus tulee oppilaan itsensä maksettavaksi, kun taas Suomen Ilmailuopiston koulutuksen maksaa pääosin valtio. Näin ollen Salpauslennon koulutukseen on huomattavasti vähemmän hakijoita, ja sen myötä mahdollisuudet päästä koulutukseen ovat selkeästi paremmat. Pilot Factoryn kanssa Salpauslennolla on puolestaan täysin samalla periaatteella toimiva koulutus.

Salpauslennon tehokone Piper Turbo Arrow IV, jolla lennetään pääasiassa ansiolentovaiheen koululentoja. Kuva: Salpauslento. (klikkaa suureksi)
Piper Turbo Arrow IV OH-PBA
Salpauslennon ammattilentäjän opintolinja on avoin kaikille lääketieteelliset vaatimukset täyttäville ja psykologiset testit sekä haastattelut läpäiseville ja sen kesto on noin 1,5 vuotta. Kurssin alussa oppilas suorittaa yksityislentäjän lupakirjan (PPL) yölentokelpuutuksineen (NF) Cessna 152-koneella lentäen. Tämän jälkeen oppilas kerää jatkoon vaadittavan lentotuntimäärän koneen päällikkönä lentämällä niin kutsuttu päällikkölennot (PIC). Seuraavaksi oppilas suorittaa mittarilentokelpuutuksen (IR), jonka aikana lennetään simulaattorilla sekä joko Cessna 172:lla tai Piper Turbo Arrowilla. Mittarilentokelpuutuksen jälkeen oppilas suorittaa ansiolentäjän lupakirjakurssin (CPL), johon on viime aikoina yhdistetty myös liikennelentäjän lupakirjakurssi (ATPL). CPL-kurssin lennot lennetään kaikki Piperilla. Syynä pelkkään Piperin käyttöön ansiolentovaiheessa on vaatimus, että ansiolentokoulutukseen käytettävässä koneessa tulee olla tietyt ominaisuudet, kuten mm. sisäänvedettävä laskuteline ja säätöpotkuri. ATPL-vaiheeseen ei sisälly lainkaan lentoja. Tämän jälkeen oppilas suorittaa ohjaamoyhteistyökoulutuksen sekä joko monimoottorikelpuutuksen (MEP) Piper PA-34 Senecalla lentäen tai tyyppikoulutuksen (TR) King Air 90:een riippuen oppilaan tarpeista. Lopulta, kun kaikki teoriat ja lennot on saatu suoritettua, oppilas on valmis hakeutumaan töihin mihin tahansa eurooppalaiseen lentoyhtiöön, ja usein oppilaan ura saattaa lähteä käyntiin koulun suhteiden kautta löytyneessä työpaikassa.


Simulaattori

Yleiskuva simulaattorista. Helsinki-Vantaan kiitotiellä 22L. (klikkaa suureksi)
Simulaattori
Lentokoulutuksensa tehostamiseksi Salpauslento hankki vuoden 2002 lopulla kanadalaisen Mechtronix Systemsin valmistaman uuden tällä hetkellä FNPT I -tasoisen Ascent Flight Trainer Complex Single Piston Convertible -harjoituslaitteen, jolla yrityksen tarjoama mittarilentokoulutus saatiin huomattavasti entistä tehokkaammaksi. Laite on rakennettu simuloimaan Salpauslennon omistamaa Piper Turbo Arrow IV -konetta, ja sen vuoksi se takaa oppilaalle hyvän pohjan siirryttäessä lentämään Salpauslennon oikealla Piperilla. Simulaattori on myös muutettavissa vastaamaan Beechcraft Bonanza:n lento-ominaisuuksia muutamalla napin painalluksella, ja näin sen käyttö on varsin joustavaa. Varustelultaan simulaattori vastaa täysin mittarilentokelpoista Piperia ja sen varusteluun kuuluu mm. Garmin GNS 430 -navigaatioyksikkö.

Garmin GNS 430 GPS ja lähestyminen Helsinki-Vantaan kiitotielle 22L. (klikkaa suureksi)
GPS
Simulaattorin hallintapiste koostuu PC-tietokoneista.(klikkaa suureksi)
Hallinta
Simulaattorin visuaalinäkymä on toteutettu varsin yksinkertaisella ratkaisulla asentamalla sen eteen suuri valkokangas ja katolle videotykki. Näin saadaan aikaiseksi varsin riittävä näkymä kyseisen kaltaista harjoittelua varten, jossa pääpaino on luonnollisesti mittarilennon harjoittelussa. Simulaattorin hallinta tapahtuu lentäjän takana sijaitsevasta PC-koneissa toimivasta hallintayksiköstä, josta opettaja pystyy vaikuttamaan kaikkeen simulaattorin toimintaan. Lennettävänä maailmana simulaattorissa on käytännössä koko Euroopan alue, ja navigaatiodata pitää sisällään kaikki mahdolliset navigointitiedot kyseiseltä alueelta. Lentokenttien tarkka mallinnus rajoittuu kuitenkin vain tiettyihin maailman suurimpiin lentoasemiin, ja muiden lentokenttien paikalla näkyy vain vakiolentokenttä, jonka kiitotiet on ainoastaan asetettu oikeisiin asentoihin. Näin esimerkiksi Helsinki-Vantaa ei muistuta lainkaan todellisuuden Helsinki-Vantaata. Lähiaikoina tilanne kuitenkin korjautuu kun Helsinki-Vantaan maisema saadaan käyttöön.

Simulaattorin mittaristoa. (klikkaa suureksi)
Mittarit
Kuva kertoo mittarien toteutustekniikan varsin yksikäsitteisesti. (klikkaa suureksi)
Windows
Mielenkiintoisen piirteenä simulaattorissa on sen niin sanotuista oikeista simulaattoreista poikkeava toteutustekniikka. Kun kalliissa matkustajakoneita simuloivissa laitteissa kaikki avioniikka on täysin samaa kuin oikeissakin koneissa, on Salpauslennon simulaattorin toteutustekniikka hieman perinteisempi. Simulaattorin ollessa päällä sen toteutus vaikuttaa kauempaa katsottuna aivan normaalilta, eikä mittaristosta huomaa muuta merkillistä kuin kummalliset kirkkaat mittarit. Totuus paljastuu kuitenkin silloin, kun simulaattori käynnistetään uudelleen: Mittarit sammuvat ja pian niihin ilmestyy tutut Windowsin käynnistystekstit ja kuvat. Simulaattori onkin siis toteutettu täysin PC-ympäristössä, ja mittariston takana on vain suuri litteä näyttö, jossa mittarit on kohdistettu panelin aukkojen kohdalle. Mittariston GPS-yksikkö on puolestaan täysin aito, ja se on ainoastaan kytketty käyttämään hallintatietokoneen syöttämää tietoa.


Testilento

Jutun teon yhteydessä sain myös oivan tilaisuuden päästä testaamaan Salpauslennon uutta harjoittelulaitetta. Tähänastinen tosilentokokemukseni rajoittuu ainoastaan purje- ja moottoripurjelentoon eli oikean turbokoneen käyttö ei ole varsin hyvin hallussa, ja ainoa suurempien koneiden kokemukseni rajoittuukin Flight Simulatoriin sekä pariin testilentoon oikeilla simulaattoreilla. Onneksi selän takana istuva simulaattorivastaava Puro opasti varsin kattavasti.

Kaksi nimeltä mainitsematonta henkilöä simulaattorin puikoissa lavastetussa tilanteessa. (klikkaa suureksi)
Pilotit
Lento alkoi istuimen säätämisellä sopivaan lentoasentoon sekä kuulokkeiden virittämisellä päähän. Pian kuulokkeista kajahtiSamin ääni, ja sain kuulla istuvani koneessa Helsinki-Vantaan kiitotien 22L odotuspaikalla. Totta tosiaan siinähän se kiitotie näkyikin edessä. Säätila oli varsin huono, ja vaikka tuulta ei ollutkaan, oli pilvikatto hyvin matalalla. Otin käteeni tarkastuslistan ja Samin avustukselle ryhdyin käymään listaa läpi. Moottori käyntiin, valot päälle, pitot-putken lämmitys päälle sekä navigointilaitteiden asetus. Koekäyttö, johon liittyvä magneettojen testaus sekä potkurin kierrosvivun testaus, ja kun kaikki oli valmista lentoonlähtöön, rullasin kiitotielle 22. Tehovipua eteen, ja ahtopaine oli tarkoitus saada nousemaan 39 ja 40 välille. Jarrut irti ja samalla ohjaamista ja tehovivun säätämistä. 75 solmun nopeudella vedin koneen ilmaan ja nostin nokkaa noin 7 astetta ylöspäin. Nopeutena oli tarkoitus pitää noin 97 solmua ja suuntana kiitotien suunta. Laskuteline sisään ja kun 500 jalkaa maan pinnasta meni läpi vähennettiin tehot nousulukemiin, joka tarkoitti noin 33 ahtopainetta. Samalla kierrokset vähennettiin 2450:een ja luin climb-checklistin loppuun. Nyt lennettiin jo pilvessä.

Nyt oli pahin härdelli ohi ja saatoin keskittyä lentämiseen. Samalla Sami kehotti ottamaan yhteyttä Helsingin tutkaan. Jaahas. "Good morning Helsinki radar OH-PTL, passing 1000 feet for 2000 feet." Tutka käskytti suuntaan 360 ja tarkoituksena oli lentää ILS-lähestyminen kiitotielle 22L käyttäen kierroskorkeutena 2000 jalkaa. Saavutettaessa 2000 jalkaa vähennettiin tehoja sen verran, että ahtopaineeksi saatiin 29. Flight Simulatorin pohjalta peruslentäminen ja suunnan pitäminen sujui varsin hyvin, eikä sen suhteen ollutkaan suuria ongelmia. Sen sijaan kun mukaan liitettiin kaikki oheistoiminta kuten listan luku ja eri nappien vääntely, alkoi kokemattomalla olla kädet täynnä työtä, ja lentämisen tarkkuus heikkeni. Pian tutka käskytti suuntaan 040 ja nyt lennettiin tasaista lentoa oikeassa myötätuulessa. Pian puolet mittareista jumiutui, ja kuului kummallisia napsahduksia. Samin avustuksella selvisi, että kieron opastajan toimesta muutama sulake oli pompannut ylös, ja painamalla ne takaisin sisään vältyttiin suuremmilta ongelmilta. Sami lisäsi lisää haastetta ja asetti tuulen puhaltamaan luoteesta.

Lennosta tulostettu karttakuva. Kuvasta näkyy hyvin missä kohtaa Sami lisäsi tuulta luoteesta. (klikkaa suureksi)
Tuloste
Hetken kuluttua tutka käskytti oikealle suuntaan 130 ja selvitti ILS-lähestymiseen kiitotielle 22L. Tehojen vähennys, jotta nopeus saataisiin alle 133 solmun laskutelineen laskemista varten, ja kun 133 solmua alittui, teline alas. Vähentelin edelleen nopeutta ja nopeuden laskiessa alle 108 solmun otin ensimmäisen pykälän laippoja. Pian ILS:n suuntasäde alkoi liikkumaan ja ryhdyin kaartamaan kohti kiitotietä. 2000 jalkaa oli tarkoitus säilyttää aina liukupolkuun saakka, ja tässä vaiheessa oli aikaa lukea approach- ja landing-checklistit. Loputkin laipat alas, ja pian ILS:n liukupolku tuli vastaan. Liukua oli tarkoitus lentää nopeudella 95 solmua ja pystynopeudella -500 jalkaa minuutissa, ja työnsin nokkaa alaspäin. Tutka käski ottamaan yhteyden torniin, ja torni antoi laskuluvan saman tien. Nyt oli aika lukea final-checklist ja tehdä viimeiset tarkastukset. Kierrosvipu maksimiin ja pian tulin ulos pilvestä ja kiitotie häämötti sumun keskellä. Viimeiset sadat metrin, kynnys, loivennusta, ja tökerö laskeutuminen kiitotielle 22L.

Itse lento sujui kohtalaisen hyvin ja peruslentäminen sujui moitteetta. Kun mukaan lisättiin muuta tekemistä alkoi lentämisen tulos kärsiä ja epätarkkuus kasvoi. ILS-lähestyminen sujui kuitenkin kohtalaisen hyvin ja alas päästiin ehjänä. Itse kosketus oli kohtalaisen huono, mutta Sami lohdutteli, että simussa on vaikea hahmottaa korkeutta loppumetreillä. Joka tapauksessa kokemus oli hieno ja varsin mielenkiintoinen. Etenkin Flight Simulatoriin verrattuna hyvin todenmukainen mittaristo sekä ohjaintuntuma olivat omiaan parantamaan lentämisen nautintoa.

Kiitokset Sami Purolle ja Salpauslennolle.


PL - 03/2003


Lisää aiheesta:
  • Salpauslento Oy
  • Mechtronix Systems - simulaattorin valmistaja



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5