Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lappeenrannan lentoasema - vanhin lajissaan

Lappeenranta
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.

Esittely

Lappeenranta (LPP / EFLP)
Lappeenrannan lentoasema on kaakkoisen Suomen lentoliikenteen historiallinen helmi. Sen toiminnassa yhdistyy pitkä ja vaiheikas historia nykyiseen moderniin kaupalliseen lentoliikenteeseen sekä monipuoliseen harrasteilmailuun. Golden Airin tarjoamien kattavien lentoyhteyksien ansiosta Lappeenranta sijaitsee erittäin lähellä Helsinkiä ja toisaalta lentoasema tarjoaa myös paikalliselle harrasteilmailulle riittävän rauhallisen paikan harrastaa. Lappeenrannan voimakkaan teollisuuden sekä monipuolisen koulutuksen vuoksi tehokas lentoyhteys pääkaupunkiin on perusedellytys, ja lentoaseman keskeinen sijainti miltei kaupungin ydinkeskustassa on omiaan parantamaan tilannetta. Lappeenrannan lentoasema onkin siis merkittävä osa monen lähiympäristön asukkaan elämää.
Lappeenranta



Kehitys

Lappeenrannan lentoaseman historia kätkee sisäänsä valtaisan määrän arvokkaita ja merkittäviä tapahtumia suomalaisen ilmailun historiassa. Kenties merkittävin seikka Lappeenrannan menneisyydessä on se, että perustettaessa vuonna 1918 lentokenttä oli maamme ensimmäinen. Lappeenrannan keskustan lähelle rakuunoiden leirikentälle perustettu lentokenttä raivattiin palvelemaan ensimmäisten sotilaslentäjien koulutusta, ja 10.5.1918 kenttä jätti jälkensä historiaan, kun sille saapui ensimmäiset lentoyksiköt. Tapahtuman seurauksena Lappeenranta piirsi myös toisen merkkinsä kiveen kun maamme ensimmäinen lentokoulu aloitti toimintansa kentällä sotilaslentäjiä sekä tähystäjiä kouluttaen. Sama koulu tunnetaan nykyisin paremmin nimellä ilmasotakoulu. Ei pidä myöskään väheksyä sitä seikkaa, että Lappeenrannassa lennettiin maamme ensimmäiset taitolentoliikkeet.

Sotilaslentäjät käyttivät Lappeenrannan kenttää kuitenkin vain muutaman kuukauden ajan ennen siirtymistään Uttiin ja Turkuun. Sotilaslentotoiminnan loputtua kenttä jäi lähes käyttämättömäksi aina vuoteen 1935 saakka, jolloin Lappeenrantaan perustettiin ilmapuolustusyhdistyksen Purjelentokerho. Vuonna 1936 lentokenttä siirtyi valtion hallintaan, ja sitä ryhdyttiin kunnostamaan suunnitelmissa siintävää matkustajaliikennettä varten. Syttyvä sota pilasi kuitenkin suunnitelmat, ja matkustajaliikenteen alku siirtyi ja samalla myös kentän harrastustoiminta loppui. Sotavuosina Lappeenrannan lentokenttä toimi Ilmavoimien tukikohtana, ja sotilaskoneet kansoittivat kentän Lappeenrannan sijaitessa hyvin lähellä varsinaisia taistelualueita. Sotien jälkeen siviililentotoiminta käynnistyi pian uudestaan, kun harrasteilmailijat käynnistivät toimintansa, ja vuonna 1951 toteutui kauan suunniteltu haave matkustajaliikenteestä, kun Aero ryhtyi lentämään Helsingistä Lappeenrantaan DC-3-kalustollaan. Muutama vuosi tämän jälkeen, vuonna 1956, Aero muutti reitin ympärivuotiseksi, ja näin oli luotu pysyvä lentoyhteys Lappeenrannasta Helsinkiin.

Lappeenrannan vuodelta 1961 peräisin oleva terminaali sekä lennonjohtotorni toimivat edelleen. (klikkaa suureksi)
Terminaali
1960-luvulla lentokentän kiitotie sai ensimmäistä kertaa asfalttipäällysteen, ja samalla se pidennettiin 2000 metrin mittaiseksi. Samalla kiitotielle asennettiin myös ILS-laitteet sekä VOR-majakka. Parannusten ansiosta Lappeenrantaan oli nyt mahdollista operoida yhä suuremmilla koneilla ja yhä huonommassa säässä. Vuotta myöhemmin, vuonna 1961, valmistui Lappeenrannan asemarakennus ja lennonjohtotorni, jotka ovat molemmat käytössä vielä nykyäänkin. Rakentamisen jälkeen asemarakennusta on laajennettu hieman vuonna 1984 sekä 1990-luvun puolessavälissä, mutta pääosiltaan rakennus on kuitenkin peräisin vuodelta 1961. Samoin myös lennonjohdon laitteisto on luonnollisesti uusittu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Vuonna 1991 lentoaseman vanha VOR-majakka korvattiin uudella VOR / DME -majakalla, ja 1990-luvun puolessa välissä lentoasemalle rakennettiin uusi rahtiasemataso palvelemaan kasvavan rahtiliikenteen vaatimuksia.


Tekniikka

Lappeenrannan lentoaseman kartta. Kiitotien molemmissa päissä kulkee tiet, joilta käsin pääsee seuraamaan liikennettä varsin helposti. (klikkaa suureksi)
Kartta
Lappeenrannan lentoasema sijaitsee Kaakkois-Suomessa Saimaan rannalla vain kolme kilometriä Lappeenrannan kaupungin keskustasta länteen. Kaupungin läheisen sijainnin vuoksi lentoasema on lähes täysin rakennetun alueen ympäröimä, eikä laajentumisen varaa juurikaan ole muualle kuin länteen. Pohjoispuolella lentoasemaa rajaa asuinalue ja puolustusvoimien maasotakoulu, itäpuolella vilkas tie ja kaupunkialue ja eteläpuolella teollisuusalueita sekä valtatie 6. Ainoastaan lentoaseman länsipuoli on jäänyt vähemmälle rakentamiselle. Keskustan läheinen sijainti on varsin mielenkiintoinen pelkästään siitä syystä, että kiitotien lähestymislinja kulkee suoraan keskustan päältä, ja näin ollen laskeutuvat koneet lentävät keskustan päältä varsin matalalla. Toinen mielenkiintoinen seikka lentoaseman sijainnissa on myöskin se, että lentoasema sijaitsee vain reilun 20 kilometrin päässä Venäjän rajasta, siis lähimpänä rajaa Suomen lentoasemista. Naapurikenttinä Lappeenrannalle toimivat suuremmista lentopaikoista Utti, Mikkeli ja Savonlinna sekä pienemmistä Immola, Selänpää ja Kymi.

Lappeenrannan lentoasemalla on käytössä ainoastaan yksi kiitotie, likimain kaakko-lounassuunnassa sijaitseva 60 metriä leveä ja 2500 metriä pitkä kiitotie 06 / 24, jonka mitat ovat varsin riittävät liikenteelle kuin liikenteelle. Kuten mainittu aiemminkin, kiitotie 24 alkaa hyvin läheltä kaupungin keskusta-aluetta, ja sen lähestymislinja kulkee suoraan kaupungin keskustan päältä. Aivan lähestymisvalojen ympäristössä sijaitsee lukuisia kauppoja, ja juuri ennen lentoasema-alueen aitaa kulkee vilkasliikenteinen tie. Kiitotielle 06 on käytössä sekä ILS- että NDB-mittarilähestymismenetelmät ja kiitotielle 24 ainoastaan VOR / DME -menetelmä. Kiitotien 24 mittarilähestymisessä lennetään kolmen asteen suuntaerolla kiitotien linjasta suoraan kaupungin päältä, ja reitti kulkee lähes suoraan kaupungin itäreunalla sijaitsevan Golden Airin kuuluisaksi tekemän Kaukan tehtaan piipun yli. Onkin varsin mielenkiintoista, että mittarilähestymisessä lennetään vain noin 500 jalan etäisyydellä näinkin suuresta esteestä.

Kaupungin läheisyyden vuoksi Lappeenrannassa on varsin harvinaisesti myöskin käytössä kohtalaisen tiukat melunvaimennusmenetelmät, joilla pyritään välttämään kaupunkialueelle kantautuvaa melua mahdollisimman hyvin. Ensinnäkin lentäjiä pyydetään välttämään lentämistä kaupunkialueen päällä alle 2000 jalan korkeudella mahdollisimman paljon. Toiseksi kiitoteiden käyttö on priorisoitu siten, että laskut pyritään olosuhteiden mahdollistaessa suorittamaan kiitotielle 06 ja lentoonlähdöt kiitotieltä 24. Kolmanneksi yleisilmailun laskukierrosharjoittelu, purjekoneiden hinaustoiminta ja laskuvarjohyppytoiminta on kokonaan kielletty kello 22.00-07.00. Näin ollen Lappeenranta on Vaasan kanssa yksi niistä maamme harvinaisista lentoasemista, joilla on käytössä melunvaimennusmenetelmät Helsingin lentoasemien lisäksi.

Lentoaseman 1960-luvulta peräisin oleva lennonjohtotorni. (klikkaa suureksi)
Torni
Asemarakennuksen aulasta näkee hyvin asematasolle, vaikkakin valokuvien ottaminen on ikkunan vuoksi hankalaa. (klikkaa suureksi)
Aula
Kaikki lentoaseman toiminta sijaitsee kiitotien eteläpuolella, ja sen myötä myös lentoaseman kaikki kolme asematasoa ja kaikki rakennukset sijaitsevat kiitotien eteläpuolella. Liikenteen rauhallisuuden vuoksi lentoasemalla ei ole lainkaan kiitotien suuntaista rullaustietä, vaan kullekin asematasolle pääsee pääsääntöisesti vain omaa pientä rullaustietään pitkin kiitotieltä käsin. Idänpuoleisin asemataso on lentoaseman pääasemataso, ja sen ympäriltä löytyvät kaikki tärkeimmät toiminnot kuten asemarakennus, lennonjohtotorni sekä kunnossapidon tilat. 1960-luvulla rakennettu asemarakennus ja lennonjohtotorni sijaitsevat vanhahtavan tavan mukaan yhdessä, ja torni on perinteisen pieni ja matala. Asemarakennus edustaa monista nykypäivän terminaaleista poiketen vanhaa suunnittelua ja on punaisesta tiilestä rakennettu matala rakennus, joka ei juurikaan ylpeile ulkoasullaan. Parkkipaikan puolelta rakennusta ei kykene kauempaa tunnistamaan lentoaseman asemarakennukseksi, mutta lähempää pystyy kuitenkin havaitsemaan pienet kyltit, joissa on lentokoneen kuva. Sisätiloiltaan rakennus on kuitenkin täysin tehtäväänsä sopiva, ja se lieneekin täysin toimiva matkustajien palvelussa, varsinkin kun kerrallaan terminaalissa on tyypillisesti vain yhden Saab 340:n matkustajat. Toisaalta rakennuksen vanhahtavassa asussa on myös jotakin tunnelmallista, ja istuessa sisällä kahvilassa voi kuvitella mielessään ihmisten istuneen samoissa tiloissa 40-vuotta sitten. Asemarakennuksen länsipää pitää lisäksi sisällään lentoaseman hallinnon toimistotiloineen, briefingin sekä Kaakon pilotit ry:n tiloja.

Asemarakennuksen edustalla on neljä merkittyä seisontapaikkaa (1, 1A, 2, 2A), joita todennäköisesti voi käyttää yhtä aikaa vain kaksi suurempaa konetta. Polttoaineen jakelupisteet sijaitsevat asematasolla siten, että kerosiinia jaetaan asematason itäreunasta ja lentobensiiniä länsireunasta, mutta tulevaisuudessa bensiinin jakelupiste saatetaan siirtää kokonaan pois pääasematasolta lähemmäs yleisilmailijoita. Kunnossapidon tilat sijaitsevat asemarakennuksen itäpuolella asemarakennuksen kanssa saman näköisissä pitkissä ja matalissa rakennuksissa. Pääasematason länsipuolella sijaitsee lentoaseman 1990-luvun puolessavälissä rakennettu kohtalaisen suuri rahtiasemataso, jota käytetään pääasiassa nimensä mukaan rahtikoneiden seisonta-alueena, mutta myös muiden koneiden seisonta-alueena tilanteen mukaan.

Rahtiasematason länsipuolella sijaitsee vielä Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen hallien edustalla sijaitseva seisonta-alue. Tälle alueelle pääsee rullamaan joko rahtiasematasolta johtavaa rullaustietä pitkin tai vastaavasti suoraan kiitotieltä johtavaa puoliksi ruohoa olevaa rullaustietä pitkin. Seisonta-alueen reunalla sijaitsee Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen varsin upeat tilat, joihin kuuluu niin kalustohallit kuin muutkin kerhotilat. Ilmailuyhdistyksen hallin viereisessä hallissa toimii puolestaan Etelä-Karjalan ilmailijat sekä yksityinen yritys.

Liikenteen seurantaan Lappeenrannassa on varsin hyvät mahdollisuudet, ja onnekkaasti myös valokuvaaminen onnistuu helposti myötävaloon. Terminaalialueelta liikenteen seuraaminen onnistuu luultavasti helpoiten asemarakennuksesta, josta käsin pääsee näkemään asematasolle kohtalaisen hyvin. Aulan suurista ikkunoista näkee suoraan asematasolle, ja kahvilassa istuessa pääsee asematason liikennettä seuraamaan viereisistä suurista ikkunoista. Ikkunoiden vuoksi valokuvaaminen on kuitenkin jotakuinkin mahdotonta. Asemarakennuksen ulkopuolelta pääsee asematasolle näkemään ainoastaan rakennuksen länsipuolelta ja siitäkin verkkoaidan läpi. Valokuvaaminen onnistuu kuitenkin portin raoista. Talvella parkkipaikan reunalle auratut lumikasat ovat oivallisia apuvälineitä halutessa nähdä aidan yli, ja kasojen päältä näkeekin kohtalaisesti myös asematasolle.

Näkymä kiitotielle 24 lumipenkereen päältä. Etualalla kulkee vilkasliikenteinen tie ja aidan vieressä hiihtolatu. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 24
Näkymä kiitotielle 06. Lähestymisvalojen keskellä olevan VOR-majakka näkyy selkeästi, ja hiihtolatu kulkee taas aidan vieressä. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 06
Siirryttäessä hiukan sivuun parkkipaikalta, löytyy sen länsipuolelta nouseva nurmipenger, jonka päältä pystyy näkemään jonkin verran aidan yli ja mahdollisesti valokuvaamaan asematasolle saapuvia koneita. Parkkipaikalta lähtee myös pienehkö tie (ks. lentoaseman kartta) kulkemaan kohti rahtiasematasoa, ja kulkemalla tietä pitkin aina vastaan tulevalle portille saakka, pääsee paikkaan josta käsin näkee hienosti koko kiitotien länsipään. Varsinkin talvella kyseissä paikassa on suuri lumikasa, jonka päältä pystyy ottamaan mainiosti kuvia aidan yli. Kiitotien 24 alkupäässä pääsee molemmille puolille lähestymislinjaa ja laskeutuvat koneet näkee hienosti. Kiitotien 06 alkupäässä pääsee tietä pitkin myös molemmille puolille lähestymislinjaa, ja valokuvien ottaminen laskeutuvista koneista on helppoa. Koko lentoasema-alueen kiertää myös jonkinlainen kuntopolku, joka ainakin talvella on käytössä hiihtolatuna. Latu kulkee aivan lentoaseman aidan vierustaa pitkin, ja ainakin alueen pohjoispuolelta pääsee näkemään hyvin lentoasema-alueelle.


Toiminta

Lappeenrannan lentoasema ei ole toimintansa puolesta maamme vilkkaimpia, mutta silti sen toiminta on kohtalaisen monipuolista. Vuoden 2002 tilastoissa Lappeenranta sijoittuu matkustajien määrässä 54584 matkustajallaan vasta sijalle 18 heti Maarianhaminan ja Porin jälkeen, ja näin ollen Lappeenrantaa ei voidakaan siis pitää kovinkaan suurena kenttänä matkustajamääristä puhuttaessa. Laskeutumisten määrässä Lappeenrannan asema ei kuitenkaan ole aivan yhtä huono sen sijoittuessa sijalle 14 vuoden 2002 4905 laskeutumisellaan. Laskeutumisten määrään positiivisesti vaikuttava tekijä on selkeästi Lappeenrannan aktiivinen harrasteilmailutoiminta, sillä kaikista laskeutumisista yhteensä 3034 on kirjattu yleisilmailun tekemiksi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Lappeenrannassa yleisilmailun osuus on yli 60 prosenttia.

Lappeenrannan ainoa säännöllistä kaupallista liikennettä harjoittava yhtiö on Golden Air, joka lentää Lappeenrantaan päivittäin. (klikkaa suureksi)
Golden Air
Lappeenrannan ainoa säännöllinen kaupallinen matkustajalentoyhteys on Golden Airin Finnairin kanssa yhteistyössä lentämä reitti Helsinki-Lappeenranta-Helsinki, jota lennetään viikon jokaisena päivänä. Maanantaista torstaihin lennetään yhteensä seitsemän päivittäistä vuoroa, perjantaina kuusi, lauantaina yksi ja sunnuntaina kaksi. Näin ollen Lappeenrannasta onkin arkisin erinomaiset yhteydet Helsinkiin. Kaikki lennot lennetään Golden Airin Saab 340 -koneilla, ja ainakin talvikaudella 2002-2003 yksi vuoro yöpyy Lappeenrannassa. Goldenin lisäksi Lappeenrantaan lennetään ainakin keväällä 2003 viikoittaisia rahtilentoja venäläiskalustolla.

Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen tilat läntisimmän asematason laidalla ovat varsin uudet ja modernit. (klikkaa suureksi)
Harrastusta
Lappeenrannan liikenteen selkein kasvattaja on kuitenkin harrasteilmailu, jota Lappeenrannassa harjoittaa kolme ilmailuyhdistystä. Suurin yhdistyksistä on Lappeenrannan ilmailuyhdistys, jolla on oma upea toimintarakennus ja kalustohalli läntisimmän asematason reunalla. Yhdistyksen historia juontaa juurensa aina 1930-luvulla saakka ja kymmenien toimintavuosiensa aikana se on kouluttanut riveihinsä satoja lentäjiä. Sen jäsenmäärä onkin varsin suuri ja sen toiminta on erittäin vahvaa. Kalustona ilmailuyhdistys käyttää viittä purjekonetta sekä kolmea moottorikonetta, ja näiden lisäksi toimintaan kuuluu myös lennokkitoiminta. Moottorikalustona yhdistyksellä on yksi Cessna 172M, vasta hankittu Cessna 152 sekä De Havilland Super Chipmunk purjekoneiden hinauskoneeksi. Yhdistyksen aktiivisuudesta kertoo myös se, että yhdistys on järjestänyt kaksi suuren mittaluokan lentonäytöstä, vuosina 1995 ja 1999, joista etenkin vuoden 1999 lentonäytös oli erittäin onnistunut kaikilta osin. Seuraavakin lentonäytös on jo suunnitteilla, Lappeenranta International Air Show 2005. Kalustohallissaan ilmailuyhdistys säilyttää myös yksityisten tahojen koneita, ja hallista löytyy mm. Piper Saratoga. Toinen yhdistys on Kaakon pilotit ry, joka operoi yhden Grumman AA1 -koneen voimin käyttäen toimitiloinaan asemarakennuksessa sijaitsevia Ilmailulaitokselta vuokrattuja tiloja. Kolmas yhdistys Lappeenrannassa on Etelä-Karjalan ilmailijat ry, joka operoi yhden Cessna 150:n voimin. Konettaan Etelä-Karjalan ilmailijat säilyttävät Lappeenrannan ilmailuyhdistyksen viereisessä hallissa, jossa toimii samalla myös yksityinen yritys.

Vieraileva tähti Lappeenrannassa: Jyväskylästä matkaan lähtenyt G109 aution lentoaseman standilla 1A eräänä aurinkoisena lauantaina. (klikkaa suureksi)
G109 vierailulla
Vuoden 1999 Lappeenranta International Airshow keräsi lentoasemalla suuren joukon ihmisiä ja lentokoneita ja oli erittäin onnistunut tapahtuma. (klikkaa suureksi)
LIAS
Muuna liikenteenä Lappeenrannassa voi nähdä toisinaan joitakin sotilaskoneita, erilaisia ulkomaalaisia yleisilmailijoita mm. Venäjältä, liikekoneilla lennettäviä tilauslentoja tai esimerkiksi suomalaisten lentokoulujen koululentoja. Vuosien varrella kaikki ilmavoimien nykyiset konetyypit ovat käyttäneet Lappeenrannan lentoasemaa, ja poikkeuksellisimpia vieraita ovat olleet mm. jättimäinen Antonov AN-124 sekä muut erilaiset rahtikoneet. Luonnollisesti myös kotimaiset yleisilmailijat vierailevat Lappeenrannassa kohtalaisen paljon, ja eri puolilta Suomea tulleet Cessnat ja Piperit ovatkin varsin tyypillisiä vieraita Lappeenrannassa etenkin kesäisin. Vuosina 1995 ja 1999 Lappeenrannassa järjestettyjen varsin onnistuneiden kansainvälisten lentonäytösten yhteydessä lentoasemalla vieraili luonnollisesti myös valtaisa joukko eri konetyyppejä sotilaskoneista liikelentokoneisiin ja helikoptereihin.


Tulevaisuus

Lappeenrannan nykyinen toiminta tulee jatkumaan toistaiseksi entisellään, mutta suunnitelmia tulevaisuuteen on. (klikkaa suureksi)
Tulevaisuus
Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Lentoliikenteen alan huonosta tilanteesta huolimatta Lappeenrannassa tähdätään tulevaisuuteen ja katsotaan eteenpäin alueen lentoliikenteen kehittämisen suhteen. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää jo muun muassa vanhan lennonjohtotornin sekä asemarakennuksen uusiminen sekä uusien kansainvälisten lentoyhteyksien haaliminen. 1960-luvulta peräisin olevan asemarakennus on selkeästi aikansa elänyt ja kaipaisi uudistusta samoin kuin vanha ja liian matala lennonjohtotornikin. Lentoyhteyksien osalta suunnitelmissa olisi saada avattua lentoyhteys Pietariin, johon Finnair lensi Lappeenrannasta vielä muutama vuosi sitten. Myös lisärahtilentojen houkuttelemiseksi lentoasemalla tehdään töitä.

Tervetuloa Lappeenrantaan. (klikkaa suureksi)
Tervetuloa
Lappeenrannan lentoasemaa ympäröivä alue on kuitenkin varsin vakaa, ja teollisuutta ympäristöstä löytyy sen verran, että kysyntää matkustajalentoyhteyksille löytyy varmasti tulevaisuudessakin. Myös harrasteilmailijoiden toiminta vaikuttaa erittäin vahvalta ja monipuoliselta, ja suunniteltu Lappeenranta International Airshow 2005 kuulostaa aiempien kokemuksien valossa lupaavalta. Vielä kun lentoliikenteen suuntaus kääntyy takaisin kasvun puolelle, voimme ryhtyä seuraamaan milloin Lappeenrannasta pääsee taas ilmateitse naapurimaan puolelle. Siihen saakka Lappeenrannan kaupungissa seurataan ainoastaan ylilentäviä Golden Airin koneita, paikallisia moottorikoneita sekä purjelentäjiä pyörimässä kaupungin päällä ja ajatellaan ylpeinä kuinka merkittävä osa kaupunkia koko lentoasema on. Onhan se sijainnut nykyisellä paikallaan jo 85 vuotta.


PL - 03/2003


Lisää aiheesta:
  • Ilmailulaitos



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5