Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Jyväskylä - kenttä vaarojen keskellä

   Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemää yhtiön ulkomaan kohteita.
   Tässä numerossa tutustutaan Jyväskylän kenttään - kenttään, jonka olemassaolo on muodostunut merkittäväksi osaksi koko Keski-Suomen toimintaa. Olemassaolollaan kenttä on nimittäin luonut loistavat edellytykset Keski-Suomen teknologian kehitykselle hyvien pääasiassa Finnairin tarjoamien liikenneyhteyksien avulla. Lisäksi kenttä on tarjonnut erinomaisen alueen harrasteilmailun käyttöön Keski-Suomen kauniissa vaaramaisemissa ilmavoimien toiminnan tuodessa lisäväriä kentän jokapäiväiseen toimintaan. Jyväskylän kenttä muodostaa siis mielenkiintoisen kokonaisuuden sen kaikkine eri ilmailun muotoineen. Kentällä yhdistyvät kaupallinen-, sotilas- ja siviili-ilmailu tavalla, joka mahdollistaa niiden kaikkien sopusuhtaisen toiminnan toistensa lomassa. Jyväskylän kentän merkitys koko Keski-Suomen elämälle on selvä eikä sitä sovi kyseenalaistaa. Jyväskylä on hieno ja mielenkiintoinen kenttä Suomen keskiosien kauniissa maisemissa - todellinen kenttä vaarojen keskellä.





Kehitys

Jyväskylän lentoaseman suunnittelu käynnistyi jo varhain, vuonna 1926, jolloin Aero O/Y ehdotti lentoaseman rakentamista Jyväskylään. Hanke ei saanut kannatusta ja todelliseen lentokentän toteutukseen kului tästä vielä kauan. Vasta nimittäin noin kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä ehdotuksesta hanke edistyi kun puolustusministeriö ehdotti lentotukikohtansa paikaksi Luonetjärveä Tikkakosken kylän vieressä. Päätös lentokentän rakentamisesta ehdotetulle paikalle tehtiin ja Luonetjärven lentotukikohta valmistui vuonna 1939. Kenttä toimi kokonaan sotilaskäytössä aina vuoteen 1945 saakka, jolloin Aero aloitti kesäaikaisen reittiliikenteen Jyväskylän ja Hyvinkään välillä käynnistäen näin ensimmäiset matkustajalennot Jyväskylästä. Ensimmäisen kestopäällysteisen kiitotien kenttä sai vuonna 1955 ja ensimmäinen varsinainen terminaali otettiin käyttöön viisi vuotta myöhemmin vuonna 1960. Näin kenttä oli valmis täysmittaisen liikenteen alkamiseen.

Vuonna 1973 ilmavoimien Tiedustelulentolaivue otti Jyväskylän tukikohdakseen minkä seurauksena kentän operaatioiden määrät nousivat huimasti. Saman vuosikymmenen loppupuolella matkustajien määrä kaksinkertaistui lyhyessä ajassa ja kävi selväksi, että kentän sen hetkiset palvelut olivat riittämättömät. Tämän vuoksi ryhdyttiin suunnittelemaan uusia laajennuksia. Liikenteen ja matkustajien suuresta määrästä huolimatta suunniteltu uusi terminaalirakennus valmistui vasta vuonna 1988 ja uusi
Jyväskylän nykyinen vuonna 1988 valmistunut terminaali
Jyväskylän nykyinen terminaali
lennonvarmistusrakennus saatiin käyttöön vuonna 1990. Molemmat rakennukset palvelevat käytössä vielä nykyisinkin.

Vuoden 1997 alusta Tiedustelulentolaivueeseen liitettiin Kuljetuslentolaivue Utista minkä seurauksena kentän liikennemäärät nousivat hieman. Nyt laivueen uudeksi nimeksi tuli sulauttamisen myötä Tukilentolaivue . Vuonna 1998 valmistui liikenteen sujuvuuden helpottamiseksi suunniteltu uusi rullaustie matkustajaterminaalilta kiitotien 30 päähän ja näin kenttä oli saanut nykyisen ulkoasunsa. Vuodesta 1998 saakka kenttä on säilynyt ilman suurempia muutoksia.


Tekniikka

Nykyisessä laajuudessaan Jyväskylä kuuluu tyypillisten suomalaisten keskikokoisten kenttien joukkoon: Sen ainoa kiitotie (12/30) on keskipitkä ja ilma-alusten seisontapaikka-alueet ovat suhteellisen pienet. Nykyisille liikennemäärille kentän koko onkin täysin riittävä eikä laajennusten tarvetta juurikaan ole.

Kentän pohjoisosan kartta. Ylhäällä harrasteilmailun alueet ja aivan oikeassa reunassa terminaalialue. Alueet kiitotien länsi/eteläpuolella ovat ilmavoimien käytössä.
(klikkaa suureksi)
 
kartta
Jyväskylän 2601 metriä pitkä ja 60 metriä leveä kiitotie riittää kaikin puolin palvelemaan kattavasti nykyistä liikennettä. Kiitotien vakiokäyttäjille sen pituus riittää erinomaisesti ja tarvittaessa siltä kyetään operoimaan hyvinkin suurilla koneilla. Näin ollen kiitotien koko ei aiheuta koneille juurikaan rajoituksia. Varsinaisia merkittyjä seisontapaikkoja kentällä on viisi, jotka kaikki sijaitsevat matkustajaterminaalin edessä. Myös niiden lukumäärä on nykyiselle liikennetilanteelle riittävä. Merkittyjen seisontapaikkojen lisäksi seisonta-alueita sijaitsee kuitenkin muuallakin kentällä: Harrasteilmailun alueella kentän pohjoisosissa sijaitsee pieni koneiden seisonta-alue, joka on hallien yhteydessä varattu harrasteilmailun koneille. Lisäksi koko kiitotien eteläpuolisen alueen ollessa varattu ilmavoimien käyttöön sijaitsevat kaikki ilmavoimien koneet siellä seisonta-alueineen.

Jyväskylän liikenteen ollessa vilkasta ja suurilta osin aikataulunmukaista on sen kiitotie varustettu mittarilähestymislaitteilla. 30:n ollessa pääkiitotie ovat sen lähestymislaitteet huomattavasti paremmat. Sille käytettävissä olevat lähestymismenetelmät ovat 2 NDB, NDB VOR/DME ja ILS, joista ILS on sään vaatiessa tyypillisimmin käytössä. Kiitotien 12 käyttöön siirrytään tilanteesta riippuen silloin kun 30:n käyttö ei enää sääolosuhteiden vuoksi ole mahdollista tai jos se on liikenteen kannalta edullista ja mahdollista. Huonojen sääolosuhteiden varalta myös kiitotie 12 on varustettu NDB VOR/DME lähestymislaitteilla.

Toiminta

Jyväskylän kentän toiminta pyörii kolmen päätekijän ympärillä: sotilaslentotoiminnan, harrasteilmailun ja kaupallisen ilmailun piirissä. Yhdessä nämä ilmailun eri osa-alueet muodostavat Jyväskylästä mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät harrasteilmailun vapaa liikkuminen ja sotilasilmailun tiukka kurinalaisuus ja salassapito. Ilmavoimien toiminnan vuoksi Jyväskylä on yksi niistä Suomen kentistä, jolle ilmailulaitos tuottaa peruspalvelut kuten lennonvarmistuspalvelut ja ilmavoimat täydentää niitä.

Tyypillisimpiä liikkujia Jyväskylässä ovat ilmavoimien kuljetuskoneet. F-27 laskussa kiitotielle 30.
Ilmavoimien F-27
Sotilaslentotoiminta on merkittävä osa Jyväskylän kentän toimintaa, onhan Tukilentolaivue tärkeä osa ilmavoimia. Tukilentolaivueen toiminnan luonteen vuoksi Jyväskylässä on mahdollista nähdä kaikkia ilmavoimien konetyyppejä, vaikkakin kuljetus ja viestikoneet ovat yleisimpiä. Kaikki ilmavoimien toiminta sijoittuu kiitotien vastakkaiselle puolelle kuin siviili-ilmailu. Koko toiminta on kätketty metsän taakse, eikä normaali matkustaja pysty näkemään mitä metsä kätkee sisälleen. Ainoastaan metsään johtavat rullaustiet kertovat sen siimeksessä tapahtuvasta toiminnasta ja toisinaan metsästä ulos putkahtava ilmavoimien kone saattaa antaa satunnaiselle kulkijalle lisävihjeitä. Kaiken ilmavoimien tuoman positiivisen toiminnan lisäksi siihen liittyy myös negatiivisia puolia: valokuvaaminen on kiellettyä terminaalialueelta kentälle päin.

Yksi Jyväskylän vakiovieraista on Air Botnian Saab 340.
Air Botnia Saab 340
Sotilaslentotoiminnan ohella Jyväskylässä toimii kattavaa kaupallista ilmailua. Kotimaamme lentoyhtiö Finnair lentää nimittäin noin kahdeksan päivittäistä reittilentoa Helsingistä Jyväskylään muodostaen näin kattavat yhteydet Jyväskylästä maamme pääkaupunkiin. Finnairin lentäessä kyseisen reitin pääosin ATR-kalustolla onkin ATR-72 lähes yleisin konetyyppi Jyväskylässä. Nyt toukokuun alusta Finnairin yhteistyökumppani Golden Air on aloittamassa liikennettä Jyväskylään lentämällä jokusen päivittäisen vuoron Finnairin puolesta. Kesäaikaan Finnair lentää Jyväskylästä myös satunnaisia lomalentoja eri lomakohteisiin Boeing 757 -kalustolla tuoden näin mielenkiintoisen poikkeuksen kentän tyypilliseen toimintaan. Toinen varsinainen Jyväskylään lentävä yhtiö on Air Botnia, joka lentää SAS:n alaisuudessa päivittäisiä lentoja Tukholmasta Jyväskylään. Pääosin Saab 340 ja F-28 -kalustolla lennettävät lennot ovat olleet erittäin suureksi eduksi Keski-Suomen liike elämälle ja lentoja ehdittiinkin toivoa pitkään ennen niiden alkamista. Nyt Jyväskylän seuraavana tavoitteena on pyrkiä haalimaan suuret rahtilentoyhtiöt kiinnostumaan Keski-Suomen teknologia-alueista ja saada ne toimimaan myös Jyväskylässä. Suurempien lentoyhtiöiden lisäksi kentällä toimii myös pienempiä yrityksiä kuten helikopteripalvelu sekä Konekorhosen lentokonehuolto, jotka kuuluvat luonnollisena osana kentän toimintaan.

Harrasteilmailijat ovat sopeutuneet hyvin Jyväskylän muun liikenteen sekaan. Keski-Suomen ilmailijoiden OH-CHY laskussa kiitotielle 30.
F27
Viimeisen osan kentän toiminnasta muodostaa harrasteilmailu. Harrasteilmailun osuus Jyväskylässä on suhteellisen suuri, mikä onkin mielenkiintoinen seikka näinkin vilkkaalle sotilaslentokentälle. Kentällä toimivat Keski-Suomen Ilmailijat ovatkin onnistuneet sopeutumaan erittäin hyvin vallitseviin oloihin. Harrasteilmailun lajeihin kuuluu Jyväskylässä lähes kaikki mahdolliset lajit aina laskuvarjohypystä moottorilentoon saakka. Usein iltasella saattaakin taivaalla nähdä hyppääjien joukon putoavan taivaalla tai hinauskoneen ja purjekoneen yhdistelmän kohoavan hitaasti korkeuksiin. Myös Keski-Suomen ilmailijoiden kelta-valkoinen Cessna on tyypillinen näky kentällä.

Kuten muillekin kentille, myös Jyväskylään saapuu toisinaan normaalista liikenteestä poikkeavia vieraita. Tyypillinen aika vuodesta, jolloin erikoisia koneita sopii odottaa on varsinkin Ex. Jyväskylän suurajojen aika, jolloin ulkomaisia vieraita saattaa seistä kentällä useampiakin. (Mm. vuonna 1999 vieraili kentällä yksityinen MD-80 suihkukone, joka oli todennäköisesti jonkin auto- tai moottorivalmistajan omistuksessa.) Myös mahdollinen huono sää Etelä-Suomen pääkentillä saattaa aiheuttaa poikkeuksellisten koneiden päätymisen Jyväskylään, joka siinä tapauksessa toimii varakenttänä. Taannoin Jyväskylään saapui mm. Finnairin MD-11 Etelä-Suomen huonon sään vuoksi. Kentällä saattaa myös luonnollisesti vierailla satunnaisista syistä erilaisia ulkomaisia koneita kuten vuoden 1999 alussa vieraillut Venäläinen rahtikone.

Tulevaisuudesta

"Jyväskylä on hieno ja mielenkiintoinen kenttä Suomen keskiosien kauniissa maisemissa - todellinen kenttä vaarojen keskellä."
Aurinko laskee
Jyväskylän kentän merkitys Keski-Suomen ja varsinkin teknologiakaupunki Jyväskylän kehitykselle on suuri ja tulee kasvamaan entisestään. Suuret teknologiayritykset laajenevat jatkuvasti, jolloin hyvät ja nopeat liikenneyhteydet muuhun maailmaan ovat perusedellytyksenä tieto-taidon kehitykselle. Nokia on juuri rakentamassa valtaisaa tuotekehityskeskusta Jyväskylän kaupungin keskustaan, jolloin liikematkustajien osuus kentän nykyisestä 80%:sta tulee kasvamaan edelleen. Keski-Suomesta on kasvamassa suuri teknologian keskus eivätkä lentoyhteydet saa muodostua kasvun esteeksi.

Jyväskylän kentän kehitys on ollut hidasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt kehityksen odotetaan lähtevän käyntiin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kentän on suunniteltu kehittyvän suurin harppauksin ja toivotut rahtilentoyhtiötkin saattavat kuulua näihin suunnitelmiin. Liikennemäärien odotetaan kasvavan ja sen myötä kentän odotetaan kehittyvä nykypäivä tason huipulle. Seuraavat vuodet tulevat näyttämään mihin suuntaan kehitys lähtee kulkemaan ja toteutuvatko korkealle asetetut tavoitteet odotetussa määrin. Keski-Suomen harjoittama ja toivoma teknologia ja sen hallintahan on nykypäivänä suurta ja kasvavaa, miksei siis Jyväskylän lentoasemakin.

PL  27.4.2000


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Jyväskylästä



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5