Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.    Kenttäesittelyssä:   Vaasan lentoasema


Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Esittely

Suomen länsirannikolla Pohjanlahden pauhuavan meren rannalla sijaitsee Vaasa, yksi Suomen vauhdilla kehittyvistä yliopistokaupungeista. Noin kymmenen kilometriä Vaasan kaupungin keskustasta kaakkoon sijaitsee puolestaan uljas Vaasan lentoasema. Vaasan lentoasema kuuluu viiden Suomen vilkkaimman kentän joukkoon matkustajamäärissä ja kentän toiminta sekä liikenne on sen mukaista. Ihmisiä tulee ja menee ja häikäisevä terminaali palvelee matkustajia täysissä voimin. Vaikka kentän sijoitus laskeutumisten määrässä ei ylläkään yhtä korkealle, on eittämättä selvää, että Vaasan lentoasema on toimiva ja tärkeä osa Vaasan kaupungin kehityskulkua kohti teknologian ihmemaata.

Kehitys

Vaasan ilmailutoiminnan alkuaikoihin kuuluu olennaisesti tapahtuma, jota voidaan periaatteessa pitää Suomen ilmavoimien syntynä. Vuonna 1918 Vaasan edustalle laskeutui nimittäin Suomen ensimmäinen sotakäyttöön tarkoitettu lentokone (Morane-Saulnier Parasol), jonka oli lahjoittanut ruotsalainen kreivi Eric von Rosen suomen valkoiselle armeijalle. Kone oli valmistettu lisenssillä Thulinin tehtaalla Ruotsissa ja siirtolennon Suomeen teki luutnantti Nils Kindberg. Tästä eteenpäin Vaasan ilmailutoiminta koostui pääasiassa ilmavoimien sekä Aero O/Y:n koneiden vierailuista sekä merivartioston lentotoiminnasta.

Varsinaisen sykäyksen lentotoiminta sai vuonna 1932 kun Suomen ilmapuolustusliitto ehdotti lentokentän rakentamista Vaasaan. Parin vuoden kuluttua kentän rakennustyöt aloitettiinkin ja vuonna 1938 valmistui uuden uutukainen nurmipäällysteinen lentokenttä Mustasaaren pitäjään Runsorin kylään. Pian kentän valmistumisen jälkeen Aero jatkoi Helsinki-Tampere reittiään Vaasaan ja vuonna 1939 linjaa pidennettiin edelleen Ouluun ja Kemiin. Näin Vaasan matkustajaliikenne oli täydessä vauhdissa. Alusta alkaen kenttä oli ollut Vaasan kaupungin omistuksessa mutta vuonna 1940 kaupunki lahjoitti kentän valtiolle puhjenneen sodan vuoksi. Jatkosodan aikana Saksan ilmavoimat käyttivät kenttää välilaskupaikkana ja sotavuosien jälkeen matkustajaliikenne käynnistyi uudelleen vuonna 1945. Vuonna 1951 Veljekset Karhumäki käynnisti Vaasan ensimmäisen säännöllisen ulkomaanreitin lentäen Ruotsin Sundsvalliin reitillä Helsinki-Joensuu-Jyväskylä-Vaasa-Sundsvall Lockheed Lodestar -koneella. Kentän kehitys eteni 1950-luvulla kun pääkiitotietä pidennettiin kahdesti, kentälle rakennettiin sivukiitotie sekä asemarakennusta laajennettiin.

Vuonna 1993 valmistunut terminaali on varsin modernin oloinen. (klikkaa suureksi)
Vaasan vuonna 1993 valmistunut terminaali
Nykyaika Vaasan kentällä käynnistyi vuonna 1971 kun kentän kiitotie pidennettiin 2000 metriin ja tämän seurauksena Finnair aloitti kentällä suihkukoneliikenteen tuliterillä DC-9-koneilla. Kentän viimeisimmät uudistukset tapahtuivat 1990-luvulla kun matkustajaterminaalia laajennettiin jo kolmannen kerran vuonna 1993. Uuden laajennuksen myötä kentän matkustajatilat suurenivat huomattavasti ja terminaali sai selkeän ja modernin ulkoasun. Myös kentän palvelut paranivat huomattavasti ja kentän kansainväliset valmiudet nousivat merkittävästi. Lokakuussa 1998 valmistui kentän pääkiitotien pidennys 2500 metriin ja sen myötä Vaasan lentoasema otti askeleen kohti kansainvälisempää ilmailua.


Tekniikka

Kentän kartta. Kartan ylälaitaan merkitty katkaistu tie, jossa on erinomainen paikka seurata laskevia koneita. (klikkaa suureksi)
kartta
Vuonna 1998 Vaasan pääkiitotie 16/34 pidennettiin aiemmasta 2000 metristä 2500 metriin (leveys 48 m). Kiitotien pohjoispäähän valmistunut pidennys oli varsin merkittävä Vaasan kentälle, sillä sen myötä kentältä saatettiin operoida lähes kaikilla maailman konetyypeillä. Kun aiemmin kentältä operoivilla suihkukoneilla oli toisinaan tarkkaa painolaskelmien ja lyhyen kiitotien kanssa, helpotti pidennys toimintaa merkittävästi. Sittemmin Vaasa onkin pyrkinyt markkinoimaan "eurooppakelpoisuuttaan" huomattavasti. Pidennyksen takia kentän pohjoispuolelta jouduttiin katkaisemaan tie, joka muutettiin kulkemaan pidennetyn kiitotien ympäri. On helppo kuvitella paikallisten maatilallisten kommentit pidennyksestä, sillä tietä pitkin ajellessa huomaa, että nykyiset lähestymisvalot kulkevat suoraan erään maatalon pihamaan poikki. Mainittakoon vielä, että katkaistu tie kiitotien länsipuolella on erinomainen paikka seurata tai valokuvata kiitotielle 16 laskeutuvia koneita. Kiitotielle 16 on tehty myös erillinen lähtöpaikka 16-N, joka sijaitsee siinä paikassa mihin vanha kiitotie päättyi. Näin siis pienempien koneiden ei tarvitse rullata kiitotien päähän saakka mikäli lentoonlähtö lyhyemmältä matkalta on mahdollista. Myös mielenkiintoinen seikka Vaasassa on se, että fyysisesti kentällä on toinenkin kiitotie kentän eteläpäässä luode-kaakko suunnassa, mutta se on ollut suljettuna jo useamman vuoden, eikä sitä virallisesti ole enää olemassa.

Kentän kiitotielle johtaa kaksi rullaustietä, alfa ja bravo ja kiitotien suuntaisesti kulkee lyhyehkö rullaustie tango. Varsinaisia seisonta-alueita kentällä on kaksi kappaletta, joista etelänpuoleisin on varsinainen pääasemataso, jonka reunalla sijaitsee myös matkustajaterminaali. Pääasemataso on kohtalaisen suuri ja merkittyjä seisontapaikkoja siltä löytyy yhteensä kuusi kappaletta. Kentän toinen asemataso sijaitsee pääasematason pohjoispuolella ja se on huomattavasti edellistä pienempi. Asemataso on jakautunut kahteen osaan, joista pohjoisenpuoleinen on viralliselta nimitykseltään rahtiasemataso. Etelänpuoleisen osan laidalla sijaitsee puolestaan ilmailulaitoksen lentokonehalli sekä myös polttoaineen jakelupiste. Kentän harrasteilma-alukset sijaitsevat käytännössä kaikki tällä asematsolla ja vierailuni aikaan koneita oli purjekoneesta 172 Cessnaan. Kentän kunnossapidon rakennukset sijaitsevat ehkä hieman hajanaisesti molempien seisonta-alueiden välimaastossa ja lennonjohtotorni sijaitsee pienehkön mäen päällä pääasematason länsipuolella. Mielenkiintoinen seikka koskien lennonjohtotornia on se,
Vaasan kentän ehdoton ykkösasia on lennonjohtotornin juurelle rakennettu näköalapaikka. (klikkaa suureksi)
näköalapaikka
että torni on erittäin modernin oloinen muista rakennuksista irrallinen kokonaisuus ja oma arvioni ennen asiaan perehtymistä oli se, että torni on varsin uusi. Todellisuuden valjetessa hämmästys oli suuri, sillä torni on noin 15 vuotta vanha. Monilla kentillähän vanha torni on hyvin matala ja se sijaitsee matkustajaterminaalin yläkerrassa (Esim. Helsinki-Vantaa, Turku, Kuopio jne.). Vaasassa on tehty moderni poikkeus jo kauan sitten. Yksi lisäseikka, mikä nostaa Vaasan kentän mielestäni suomalaisten kenttien kärkipäähän on se, että kentälle on rakennettu varta vasten erillinen näköalapaikka, josta voi seurata kentän liikennettä. Paikka sijaitsee aivan matkustajaterminaalin vieressä, mäen päällä lennonjohtotornin juurella ja siitä näkee käytännössä kaikkien koneiden liikkeet. Paikalta löytyy mm. pöytä ja penkkejä. Tässä asiassa muut suomalaiset lentoasemat voisivat ottaa oppia Vaasasta ja ottaa osaa ilmailukiinnostuksen vaalimiseen ja ilmailun imagon nostamiseen Vaasan tavoin! (Myönnettäköön, että Turussa on samantyylinen paikka mutta se ei ole läheskään yhtä selkeästi esillä.)

Vaasan kiitotie 16/34 on varustettu molemmista päistään mittarilaskeutumislaitteilla. Kiitotielle 16 on käytössä ILS-, 2 NDB- sekä VOR/DME-lähestymismenetelmät kun taas kiitotielle 34 on käytettävissä NDB- sekä VOR/DME-lähestymiset.


Toiminta

Yleiskuva terminaalialueesta. Finnairin ATR terminaalin edustalla odottamassa lähtöä takaisin Helsinkiin. Kuvassa näkyy käytöstä poistettu kiitotie oikeassa laidassa. (klikkaa suureksi)
ATR terminaalin edessä
Vaasan kentän suurin käyttäjä on tyypillisesti Finnair, joka lentää Golden Airin avustamana Vaasaan noin kymmenkunta kertaa päivässä. Suurin kohde Vaasasta on luonnollisesti Helsinki, johon pääsee reilut puolenkymmentä kertaa päivässä. Muita kohteita Vaasasta ovat Tukholma ja Kokkola, joista Tukholmaan pääsee kahdesti ja Kokkolaan kerran päivässä. Kalustona Vaasan reiteillä Finnair käyttää ATR:ää sekä DC-9:ää ja kahdella päivittäisellä Golden Airin lennolla kalustona on luonnollisesti Saab 340.

Vaasan ikioma harvinaisuus on Skyways, joka lentää Tukholmasta kahdesti päivässä Fokker 50 -koneilla. (klikkaa suureksi)
Skyways
Mielenkiintoinen seikka Vaasan liikenteessä on se, että Air Botnia ei liikennöi kentälle lainkaan, vaikka Tukholman syöttöliikenteen kannalta lennot saattaisivat olla kannattavia. Tukholma sijaitsee kohtalaisen lähellä ja Vaasassa riittäisi varmasti paljon potentiaalisia matkustajia. Onko näin hyvä tilaisuus jätetty todella käyttämättä? Ei suinkaan vaan tilanne on korvattu sillä, että SAS:in toinen partneri Skyways lentää kyseistä reittiä Kahteen kertaan päivässä. Yhtiö on lentänyt reittiä jo kauan ennen Air Botnian siirtymistä SAS:lle eikä SAS varmaankaan halunnut lopettaa hyvin hallittua reittiä. Kaikesta mielenkiintoisin seikka tässä kuitenkin on se, että näin ollen Vaasa on ainoa kenttä Suomessa, johon Skyways liikennöi. Skyways lentää kaksi päivittäistä lentoaan Fokker 50 -koneillaan ja mikäli kyseisen yhtiön kyseiset koneet mielii nähdä Suomessa, on ainoa vaihtoehto matkustaa Vaasaan.

Harrasteilmailua Vaasassa harjoittaa kolme ilmailukerhoa: Kentän kiertäjät ry, Vaasan lentokerho ry sekä Vaasan laskuvarjokerho ry. Kentän kiertäjien alaa on moottorilento, Vaasan ilmailukerhon alaa on purje- ja moottoripurjelento ja Vaasan laskuvarjokerho puolestaan harrastaa nimensä mukaisesti laskuvarjourheilua. Vaasan lentokerhon kalustoon kuuluu useita purjekoneita, hinauskone sekä yksi Grob 109B moottoripurjekone ja toiminta tapahtuu pääosin Vaasan kentällä lukuunottamatta purjelentoa, jota harrastetaan myös muualla. Laskuvarjokerhon tilat sijaitsevat kiitotien "toisella puolella" kentän eteläpäässä ja kerhon käytössä on yksi Cessna 182 -kone. Kentällä näytti vierailuni aikaan seisovan paljon muitakin harrasteilma-aluksia, mutta saamieni tietojen mukaan kyseiset koneet ovat yksityisessä omistuksessa.

Harvinaisemman toiminnan saralla Vaasassa liikennöi varsin paljon sotilaskoneita. Syynä tähän on Kauhavan ilmasotakoulun suhteellisen läheinen sijainti, josta lento-oppilaat suorittavat lentoja Vaasaan lähes joka arkipäivä. Vaasassa saattaa ilmavoimien konetyypeistä tavata tyypillisemmin Kauhavan Vinkoja tai Hawkeja tekemässä läpilaskuja mutta myös muita ilmavoimien konetyyppejä tapaa Vaasassa suhteellisen usein. Toinen lentokoulu, jonka koneita Vaasassa tapaa aika ajoin on Finnairin ilmailuopisto Porissa, josta lennetään koululentoja ympäri Suomea Beechcraft Bonanza ja King Air -koneilla. Vaasassa on vieraillut muutaman kerran myös harvinaisempiakin vieraita kuten venäläisiä rahti- ja matkustajakoneita mutta tällaiset vierailut ovat kentällä kohtalaisen harvinaisia. Sen sijaan ruotsalaisia vierailijoita kentällä käy sitäkin useammin naapurinmaan läheisen sijainnin vuoksi ja päivänä, jolloin vierailin Vaasassa todistin itse kaksi ruotsalaista vierasta.


Tulevaisuudesta

Vaasan lennonjohtotorni (klikkaa suureksi)
Torni
Vaasan lentoaseman tulevaisuus tullee muodostumaan rauhallisesta matkustajamäärien kasvusta ja sitä seuraavasta lentoaseman kehityksestä. Nykyinen terminaali on mitoitettu 300 000 vuosittaiselle matkustajalle ja raja on jo ylitetty, vaikkakin vain hienoisesti. Mikäli matkustajamäärät jatkavat kasvuaan, on todennäköistä, että Vaasan matkustajaterminaali kokee laajennuksen hamassa tulevaisuudessa. Äskettäin valmistuneen kiitotien pidennyksen puolesta Vaasa on valmis ottamaan vastaan suuriakin vieraita eivätkä kentän asematasotilatkaan ole ensimmäisenä rajoittamassa liikenteen kasvua. Kyse onkin nyt siitä saadaanko uusia matkustajia houkuteltua Suomen länsirannikon kehittyvään yliopistokaupunkiin vai kohdistuuko matkailijoiden kiinnostus muualle. En keksi yhtään hyvää syytä miksei valinta kohdistuisi Vaasaan.

PL   - 2001


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Vaasasta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5