Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Suomen ilmailuopisto
4.    Lentäjäkoulutusta Suomen ilmailuopistossa


Yksi vaihe Suomen lentäjäkoulutuksessa päättyi ja toinen alkoi vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa kun Finnairin ilmailuopisto Porissa lakkautettiin ja tilalle perustettiin Suomen ilmailuopisto. Muutokseen saakka Finnair oli kouluttanut lähes kaikki lentäjänsä itse, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet ja lentokoulutus hankitaan ulkopuoliselta yritykseltä. Näin ollen Finnairille ei voikaan enää hakea lentäjäkoulutukseen. Seuraavassa esittelyä Suomen uudesta lentäjäkouluttajasta ja tutustumista lentokoulutuksen vaiheisiin.



Suomen ilmailuopisto?

Suomen ilmailuopiston päärakennus sijaitsee metsän keskellä Porin lentoaseman takana eikä rakennusta helpolla tunnista Suomen merkittävimmäksi lentäjäkoulutuskeskukseksi. Asiaan on kuulemma luvassa parannuksia. (klikkaa suureksi)
 
Suomen ilmailuopisto
Suomen ilmailuopisto on Porin lentoasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä toimiva yhtiö, jonka tarkoituksena on kouluttaa ansiolentäjiä Suomalaisten lentoyritysten tarpeisiin. Vaihdos koulutuksessa tapahtui vuoden 2002 alusta kun vanha Finnairin ilmailuopisto lakkautettiin ja korvaavaksi kouluttajaksi perustettiin Suomen ilmailuopisto. Uuden opiston koulutuksen pohja muodostettiin vanhan Finnairin ilmailuopiston koulutuksen pohjalta eikä muutoksia ainakaan ulospäin ole juurikaan havaittavissa. Opiston omistuspohja jakautuukin nykyään siten, että Finnair omistaa yhtiöstä 49,5 prosenttia, Suomen valtio 49,5 prosenttia ja Porin kaupunki 1 prosentin eli Finnair on edelleen merkittävässä osassa opiston toimintaa. Ilmailuopiston palveluksessa työskentelee vakituisesti 13-15 henkilöä ja henkilökunta kattaa luonnollisesti toimitusjohtajan, kouluttajia, toimistotyöntekijöitä ja huoltoväkeä.

Suomen ilmailuopisto sijaitsee Porin lentoaseman etelälaidalla metsän keskellä. Opiston päärakennus on vanha Satakunnan lennoston rakennus ja yhdennäköisyys tyypilliseen puolustusvoimien komppaniarakennukseen on selkeä. Opiston pihalla ei ole minkäänlaisia kylttejä tai mainintaa ilmailuopistosta ja rakennusta on ensimmäisellä kerralla hyvin vaikea uskoa Suomen ilmailuopistoksi. Vasta ovessa näkee ensimmäiset ilmailuun liittyvät tekstit ja kun astuu rakennukseen sisälle, pystyy heti päättelemään olevansa jonkinlaisessa ilmailuun liittyvässä rakennuksessa. Seiniä koristavat lentokoneiden kuvat ja pienoismalleja on lasivitriineissä käytävien varsilla. Tällainenko on paikka, jossa Suomalaiset ansiolentäjät saavat koulutuksensa?

Todellisuudessa Suomen ilmailuopiston kehitys on vasta siinä vaiheessa, että kaikkea ei ole vielä ehditty saada valmiiksi. Kyltti opiston pihaan on luvassa ja nettisivutkin ovat työn alla. Varsinaiset Suomen ilmailuopiston uudet ja kokonaan omat oppilaat tullaan hakemaan vuoden 2002 syksyllä tähänastisten ollessa vielä Finnairin tulevaa lentäjäjoukkoa.

Tilat

Briefing-huoneessa voidaan valmistella vaikkapa seuraavan päivän lennot viittä vaille valmiiksi. (klikkaa suureksi)
 
Briefing-huone
Suomen ilmailuopiston päärakennus koostuu kolmesta kerroksesta. Pohjakerros pitää sisällään toimistotilat ja ruokalan, jossa opiskelijat ja henkilökunta voivat ruokailla. Toinen kerros pitää sisällään varsinaisia opetustiloja ja kolmas kerros on varattu kokonaan opiskelijoiden asumiseen. Toisin sanoen, opisto on sisäoppilaitos, jossa opiskelijat asuvat, opiskelevat, ruokailevat ja viettävät vapaa-aikaansa. Tokihan asua saa muuallakin mutta omalla kustannuksella totta kai. Lyhyt matka Porin kaupungin keskustaan tekee kuitenkin yhteyksistä helppoja eikä alueella tunne juurikaan olevan eristyksissä muusta maailmasta. Kuten ulkoa, rakennus muistuttaa varusmiesajan komppaniatiloja myös sisältä ja käytävillä kulkiessa voikin melkein kuvitella olevansa sotilastiloissa. Kuitenkin puuttuvat asetelineet, lähes joka paikkaa koristavat ilmailuaiheiset esineet ja siviilipukuiset ihmiset saavat ymmärtämään kyseessä olevan normaalin siviilikoulutuslaitoksen.

Toisen kerroksen koulutustilat ovat varsin monipuoliset. Kolme
Frasca-simulaattoreilla harjoitellaan mittarilentoa niin aidosti kuin se vain simulaattorilla on mahdollista. Simulaattorissa ei ole lainkaan visuaalinäkymää. (klikkaa suureksi)
 
Frasca-simulaattori
parhaillaan uuden varustuksen saavaa luokkahuonetta toimivat teoriakoulutuksen ytimenä ja luokissa olevilla videotykeillä ja muilla laitteilla koulutus on varmasti tehokasta. Yksi CBT-luokka, joka on varustukseltaan samanlainen kuin Finnairin lentokoulutuskeskuksessa Vantaalla, vastaa tietokoneavusteisesta koulutuksesta ja laitteilla voidaan itsenäisesti opiskella teorioita laidasta laitaan aina lentämisen perusteista King Airin tyyppikoulutukseen. (ks. Virtual Wings 02/2002) Lennonvalmisteluun tarkoitettu briefing-huone toimii erinomaisena tilana itse lentokoulutuksen suunnitteluun ja huoneesta voidaan valmistella esimerkiksi seuraavan päivän lennot viittä vaille valmiiksi. Frasca-simulaattorihuone pitää sisällään kaksi perusmittarilennon harjoittelemiseen tarkoitettua Frasca-simulaattoria, joissa mittarit toimivat täysin aidosti, mutta joista puuttuu visuaalinäkymä kokonaan. Mittarilennon harjoittelussa laitteet ovatkin kuulemma erinomaisia. Toisesta kerroksesta löytyy lisäksi vielä opiskelijoiden vapaa-ajanviettotila, joka muistuttaa hyvin läheisesti varusmiesten VMTK-huonetta tai lukiolaisten oppilaskunnan huonetta mutta nurkasta löytyvä baaritiski erottaa kyllä huoneen edellä mainituista. Tila onkin kieltämättä hyvin opiskelijahenkinen.

King Air -simulaattori sijaitsee lentoaseman laidalta löytyvissä tiloissa. (klikkaa suureksi)
 
A320-luokka
Loput Suomen ilmailuopiston varsinaiset koulutustilat löytyvät parinsadan metrin päästä, Porin lentoaseman laidalta. Kyseisessä paikassa sijaitsee varsinaiseen lentokoulutukseen liittyvät tilat, joihin kuuluu kaksi lentokonehallia ja niiden yhteydessä oleva oma asemataso, lennonvalmistelutilat sekä myös C-tasoa edustava King Air -simulaattori. Toinen lentokonehalleista on perua saksalaisten ajoilta ja sen voi kyllä huomata myös päältä päin. Joka tapauksessa halli on kaikin puolin toimiva. Hallit majoittavat kaikki opiston lentokoneet ja lisäksi halleissa suoritetaan valtaosa kaluston huoltotoimenpiteistä.

Koulutus

Suomen ilmailuopiston koulutus noudattaa samaa linjaa kuin entisen Finnairin ilmailuopistonkin ja koulutus jakautuu kolmeen osioon: yksityislentäjän (PPL) -kurssiin, ansiolentäjä- (CPL) ja mittarilento (IR) -kurssiin ja monimoottoriluokan (M.E) koulutukseen. Oppilaita opistolla on noin kolmen kurssin verran kerrallaan ja oppilaiden lukumäärä on yhteensä noin 75. Pääsyvaatimukset opistoon säilyvät ennallaan Finnairin ilmailuopiston ajoilta ja kurssille valittavien määrä tulee myöskin säilymään samassa noin 25 oppilaan lukemassa. Seuraavan haun oletetaan olevan syksyllä 2002.

Opiston Cessna 152 OH-CIS Jyväskylässä matkalennollaan huhtikuussa 2002. (klikkaa suureksi)
Cessna 152
Yksityislentäjän kurssi on ensimmäinen vaihe uuden oppilaan koulutuksessa ja se toteutetaan alihankintana Helsinki-Malmin lentoasemalla Salpauslennon (www.salpauslento.fi) tai Pilot Factoryn toimesta. Kurssin kesto on noin 3 kuukautta ja sen aikana opiskellaan teoriaa noin 125 tuntia ja lennetään noin 45 tuntia. Kyseessä on siis varsin intensiivinen paketti. Pääkalustona koulutuksessa on Cessna 152 eli mopo-Cessna.

Ansiolentäjä- ja mittarilentokurssia varten oppilaat siirtyvät Poriin, jossa alkaa todellinen lentäjäksi opiskelu. Aluksi oppilaat lentävät lisää Cessna 152-koneilla, joita opistolla on kuusi kappaletta (OH-CIN, -CIS, -CKB, -CKC, -CKE, -CKF). Jos oppilaat tulevat Poriin kesällä, he lentävät yksin päällikkölentoja Cessnalla noin 100 tuntia, joka sisältää mm. matkalentoja ympäri Suomea. Jos taas oppilaat saapuvat Poriin talvella, lennetään lentoja Cessnalla vain muutama. Tämän jälkeen noin 12 kuukautta kestävän kurssin aikana opiskellaan teoriaa noin 600 tuntia ja lennetään noin 160 tuntia jo huomattavasti vaativammalla Beechcraft Bonanza BE36 -koneella, joita opistolla on käytössään neljä kappaletta (OH-BBK, -BBL, -BBM, -BBN). Koulutuksen suurin harppaus konetyypistä toiseen onkin kuulemma juuri siirtyminen Cessnasta reilusti suorituskykyisempään Bonanzaan. Bonanzalla lennettävät lennot ovat monipuolisia ja niihin kuuluu mm. CPL-vaiheen lennot, koko mittarilentokoulutus, sekä satunnaisia vierailuja Helsinki-Vantaalla ja ulkomailla. Kurssin päätteeksi oppilaat saavat ansiolentäjän lupakirjan (CPL(A)) mittarilentokelpuutuksella (IR(A)).

Opiston King Air OH-BSB opiston omalla asematasolla Porin lentoasemalla. Takana näkyy saksalaisten aikainen halli ja C152:ia valmistautumassa lennolleen. (klikkaa suureksi)
King Air
Viimeinen vaihe koulutuksessa on monimoottoriluokan koulutus, joka kestää noin 3-4 kuukautta. Jakson aikana lennetään opiston kahdella (OH-BSA, -BSB) jo selkeästi liikennekonemaisella Beechcraft Super King Air 300 -koneella ja sen simulaattorilla yhteensä noin 52 tuntia ja teoriaa opiskellaan noin 100 tuntia. Kurssin aikana lennetään luonnollisesti tyypit King Airiin ja lentokoulutus pitää sisällään normaalit koululennot, joiden aikana vieraillaan satunnaisesti ulkomailla ja Helsinki-Vantaalla. Tämän jälkeen oppilaalla on ammattilentäjän lupakirja mittari- ja monimoottorikelpuutuksilla.

Vielä nykyisillä Finnairille menevillä oppilailla koulutus Porissa päättyy tähän ja he siirtyvät Vantaalle Finnairin lentokoulutuskeskukseen opiskelemaan liikennelentäjän (ATPL) kurssin, joka pitää sisällään teoriakoulutusta noin 300 tuntia, lentokoulutusta noin 32 tuntia ja kestää noin 4 kuukautta. Liikennelentäjän lupakirja on ns. frozen-lupakirja, joka aktivoituu vasta kun henkilöllä on 1500 tunnin kokonaislentokokemus, joista 500 tuntia usean ohjaajan liikenneluokan koneella, 100 tuntia yölentoja sekä eräitä muita ehtoja täytettynä. Tämän jälkeen oppilaat saavat vielä työnantajansa puolesta noin 1-3 kuukautta kestävän tyyppikurssin tulevaan konetyyppinsä, jonka jälkeen he aloittavat työnsä lentäjänä. Jatkossa liikennelentäjän kurssi siirtyy Poriin Suomen ilmailuopiston järjestettäväksi, jolloin oppilaat jatkava Porissa vielä kyseisen kurssin ajan. Periaatteessa vasta tämän jälkeen oppilaat ryhtyvät etsimään työpaikkaa ja vaihtoehtoina on luonnollisesti Finnair, Golden Air, Air Botnia/SAS tai lukuisat liikennelentoyhtiöt Suomessa. Mikään ei siis sano sitä, että tuleva työpaikka tulee olemaan Finnairilla.

Yhteenveto

Suomen ilmailuopiston puitteet suomalaiselle ansiolentäjäkoulutukselle ovat erinomaiset ja toiminnassa on selkeästi näkyvissä ammattitaito ja vuosien kokemus. Vaikka opiston koulutus nykyisessä muodossaan onkin vasta noin puolen vuoden ikäinen, on edeltävältä Finnairin ilmailuopistolta saatu pohja varmasti niin luja, että sen varaan on ollut helppo rakentaa entistä laadukkaampi koulutus. Nykyisissä puitteissa suomalaisten ansiolentäjien koulutus tulee taatusti säilymän yhtä laadukkaana kuin tähänkin saakka ellei jopa paranemaan ja suomalaiset voivat varmasti jatkossakin luottaa lentäjiensä rautaiseen ammattitaitoon ja matkustaa ilmojen teitä tyytyväisin ja turvallisin mielin.


Suuret kiitokset Pekka Paajaselle ja Jari Halttuselle Suomen ilmailuopistosta.

PL - 05/2002




Lisää aiheesta:
  • www.airliners.net - kuvia Suomen ilmailuopiston King Airista Porissa



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5