Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Porin lentoasema
5.    Kenttäesittelyssä:   Porin lentoasema

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Pori
Esittely

Porin lentoasema on mainoslauseensa mukaan kenttä keskellä kaupunkia. Se sijaitseekin aivan kaupungin keskustan tuntumassa ja sen ensisijainen tarkoitus onkin palvella ympäröivän Satakunnan liikematkustajia parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka yhteydet lentoasemalta Helsinkiin ovatkin erinomaiset, jäävät lentoaseman matkustajamäärät melko pieniksi vuosittaisella tasolla ja vuoden 2001 matkustajamärissä Pori sijoittuukin sijalle 17. Pienistä matkustajamääristä huolimatta lentoaseman muu liikenne on kohtalaisen
Pori / EFPO
vilkasta ja laskeutumisten määrässä vuonna 2001 Pori ylsikin sijalle 10 Suomen lentoasemien joukossa. Suurena syynä tähän onkin Suomen ilmailuopiston - entisen Finnairin ilmailuopiston - toiminta lentoasemalla. Seuraavassa tarkemmin Porin lentoaseman vaiheista ja toiminnasta.

Kehitys

Porin lentokentän alkuvaiheet sijoittuvat Suomen ilmailun varsinaiselle kehitysajalle, 1930-luvulle, jolloin lentoliikenne siirtyi vesikoneista maakoneisiin. 1930-luvun puolen välin jälkeen Suomeen rakennettiin useita maalentokenttiä ja suunnitelmat maalentokentän saamiseksi myös Poriin käynnistyivät vuosina 1937-38. Tuolloin tie- ja vesirakennuslaitos teki sopimuksia kuntien ja kaupunkien kanssa lentokenttien rakentamisista ja yksi sopimuksista koski myös Porin lentokenttää.

Suunnitellun Porin lentokentän oli määrä valmistua vuonna 1941 mutta talvisodan syttyessä vuonna 1939, aloitettiin sotilasliikenne keskeneräiseltä kentältä. Sodan jatkuessa kentän kiitotiet valmistuivat lopulta vuonna 1941 ja samana vuonna jatkosodan alkaessa saksalaiset ottivat Porin lentokentän haltuunsa ja perustivat sinne lentovarikon. Heidän toimestaan kenttä sai runsaasti toimintaa ja kentälle rakennettiin lentokonehalleja, sirpalesuojia, parakkeja ja rullausteitä, joista osa on käytössä edelleen. Sodan seurauksena myös Aero siirsi toimintansa tilapäisesti Poriin, sillä lennot Helsingistä ja Turusta osoittautuivat liian vaarallisiksi vallitsevissa oloissa. Sodan päättyessä vuonna 1944 saksalaiset poistuivat Porin lentokentältä mutta samalla tuhosivat ja miinoittivat kentän poistuessaan. Kentän kunnostustyöt aloitettiin välittömästi ja lokakuussa 1944 Porin lentokentällä aloitti toimintansa ilmavoimien lentorykmentti 1, josta myöhemmin tuli Satakunnan lennosto. Vuonna 1945 myös Aero palasi Poriin aloittaen säännöllisen liikenteen Porin kentällä. Vuonna 1953 Porissa aloitettiin toiminta suihkukoneilla ensimmäisenä lentoasemana Suomessa kun ilmavoimat aloitti toiminnan Vampire-koneilla lentäen. 1960-luvun lopulla kentälle rakennettiin nykyiset lentoasema- ja lennonvarmistusrakennukset.

Porin alunperin 1960-luvulla valmistunut terminaali on varsin poikkeavan näköinen Suomen muihin terminaaleihin verrattuna. (klikkaa suureksi)
Porin terminaali
Vuonna 1985 Satakunnan lennosto siirtyi Porista Tampereelle, jolloin myös sotilasliikenne lakkasi Porissa lähes kokonaan. Samana vuonna Finnairin ilmailuopisto muutti Kuopiosta kuitenkin ilmavoimilta vapautuneisiin tiloihin joten liikennemäärien lasku ei ollut kovinkaan suuri. 1990-luvulla lentoasemalla uudistettiin lennonjohtotornin laitteisto ja sisustus sekä lähestymisvalot ja kiitotien reunavalot. Myös rullaustie laajennettiin koko kiitotien pituudelle. Vuonna 1995 uudistettiin lentoaseman mittarilaskeutumislaitteisto ja vuonna 1996 tehtiin matkustajaterminaalille viimeisin laajennus, minkä seurauksena saapuvien matkustajien tilat, ravintolapalvelut, turvatarkastuslaitteet ja tax-free-myymälä saivat parannuksia. Vuoden 2001 alkupuolella pääasematason reunalle valmistui Porin Kaupungin omistuksessa oleva lähinnä Golden Airin koneiden yöpymiseen tarkoitettu halli ja vuoden 2001 lopulla pääkiitotie pidennettiin 2000 metristä nykyiseen 2351 metriin minkä seurauksena Porista voidaan nyt operoida entistä suuremmilla koneilla.


Tekniikka

Kentän kartta. Pääasemataso kiitotien pohjoispuolella ja harrasteilmailun ja Suomen ilmailuopiston tilat eteläpuolella. (klikkaa suureksi)
kartta
Porin lentoasema on siinä mielessä harvinainen Suomessa, että se sijaitsee aivan kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Siinä missä esimerkiksi Turussa, Tampereella tai Jyväskylässä joutuu matkustamaan autolla 15-20 minuuttia lentoasemalta kaupungin keskustaan, voi Porissa vaikka kävellä lentoasemalta kaupunkiin, sillä matka on vain noin 2,5 kilometriä. Tämän seurauksena myös Porin laskukierrosta voi ajella kaupungin keskustan yllä.

Lentoaseman rungon muodostaa 2351 metriä pitkä ja 60 metriä leveä pääkiitotie 12/30, jonka suuri leveys lienee perua sotilastoiminnan ajoilta. Porin toinen kiitotie 17/35 (801 x 30 m) on käytössä ainoastaan kesäaikana ja sitä käyttää lähinnä ainoastaan harrasteilmailun ja Suomen ilmailuopiston koneet sopivissa olosuhteissa. Pääkiitotien pohjoispuolella kulkee rullaustie tango (T) koko kiitotien pituudelta ja tältä kiitotielle johtaa yhteensä kuusi rullaustietä alkaen läntisimmästä alfasta ja päättyen itäisimpään foxtrotiin. Rullaustien tango kautta pääsee myös kiitotielle 17.

Kiitotie 30 nähtynä läheiseltä maantiesillalta. Kaupungin keskustan taloja taustalla. (klikkaa suureksi)
kiitotie 30
Lentoaseman pääasemataso sijaitsee kiitotien pohjoispuolella sen länsipäässä ja asematasolta löytyy kolme merkittyä seisontapaikkaa. Asematason pohjoispuolella sijaitsee matkustajaterminaali, jonka yhteydessä sijaitsee myös lennonjohtotorni ja muut lennonvarmistuspalvelut. Asematason länsipäässä sijaitsee kaksi lentokonehallia, joista suurempi on tarkoitettu Golden Airin koneiden säilytykseen. Kokoluokaltaan halli on tarkoitettu ATR-kokoluokan koneen säilytykseen ja kyseiseen halliin on luvassa laajennus vuoden 2002 aikana, jolloin hallista tehdään kahdelle ATR-kokoluokan koneelle sopiva. Pienempi toimii puolestaan Porin museolentäjät ry:n omistamien Fougan ja Stieglizin majapaikkana. Asematason luoteiskulmassa sijaitsee lopuksi kunnossapidon tilat. Pääasematason vieressä, sen itäpuolella sijaitsee hyvin pieni päällystetty alue, jolle johtaa rullaustie hotel. Tämä alue on tarkoitettu nykyisin lähinnä pienkoneiden seisontapaikaksi ja sen varrelta löytyykin myös lentoaseman polttoaineenjakelupiste. Kiitotien pohjoispuolelta, likimain odotuspaikan delta kohdalta löytyy vielä Satakunnan laskuvarjourheilijoiden rakennus, jonka katon maalauskulut on aikoinaan hoidettu sillä, että koko katosta on maalattu suuri SAS:n mainos.

Kiitotien eteläpuolella sijaitsee vielä kaksi asematasoa, joiden sijoittelussa on taaskin nähtävissä sotilastoiminnan jättämä jälki. Molemmat asematasot sijaitsevat kaukana kiitotiestä metsän keskellä ja rullaustiet ovat sen myötä myös pitkät. Näistä asematasoista lännenpuoleisin sijaitsee aivan kiitotien päässä ja sinne johtaa rullaustie whisky. Tämän asematason ympäriltä löytyy Porin lentoaseman harrastustoiminta lähes kokonaan ja sen ympäriltä löytyy kolme lentokonehallia, joista kaksi pohjoisinta kuuluu Porin ilmailukerholle. Eteläisin halli on yksityisessä omistuksessa ja se toimii lähinnä varastona tai yksityisten koneiden majapaikkana. Seuraava suurempi asemataso itään päin siirryttäessä sijaitsee vielä kauempana kiitotiestä kuin edellinen ja se onkin ilmeisesti muinoin toiminut pääasematasona Satakunnan lennostolle. Asematasolle johtaa rullaustiet viktor ja yankee ja nykyisin asemataso on pelkästään Suomen ilmailuopiston käytössä. Asematason reunalta löytyy kaksi lentokonehallia, jotka majoittavat ilmailuopiston konekaluston sekä lentotoimintaan liittyviä tiloja ja mm. King Air -simulaattorin.

Lentoaseman pohjoispuolelta kulkee Poriin saapuva valtatie ja kunhan auton saa parkkiin turvalliseen paikkaan, pääsee kentän liikennettä seuraamaan helposti aidan takaa. Pääasematason reunalta liikenteen seuraaminen onnistu myös helposti ja toimintaa pääsee näkemään varsin läheltä. Pääkiitotien molempiin päihin pääsee helposti ja etenkin kiitotien 30 kynnyspäässä pääsee hyvään paikkaan kiitotien eteläpuolelle aivan kynnyksen kohdalle. Koko lentoaseman kiertää tie mutta kiitotien eteläpuolella aita kulkee metsän takana niin kaukana kiitotiestä, että koneiden katselu saati valokuvaaminen on mahdotonta. Mikäli koneita haluaa kuitenkin kuvata, ovat ainoat järkevät paikat pääkiitotien päät tai pääasematason reuna. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Porin kiitotien suunnasta johtuen aurinko paistaa ainoastaan aamulla sellaisesta suunnasta, että kiitotien pohjoispuolelta on mahdollista ottaa valokuvia.


Toiminta

Porin lentoaseman pääkäyttäjä on Suomen ilmailuopisto (ex. Finnairin ilmailuopisto), jonka lentotoimintaa on havaittavissa lentoasemalla lähes koko ajan. Kalustona ilmailuopistolla on kuusi Cessna 152 -konetta, kuusi Beechcraft Bonanzaa ja kolme Beechcraft King Airia ja ainakin vieraillessani lentoasemalla Cessnat ja Bonanzat olivat ilmassa jatkuvasti erilaisia harjoituslentoja lentäen.

Golden Airin Saab 340 OH-FAE käynnistämässä moottoreitaan lennolle Helsinkiin. (klikkaa suureksi)
Golden Air OH-FAE
Matkustajaliikenteen ainoa harjoittaja Porissa on nykyään Golden Air, joka lentää reittilentoja Helsinkiin Finnairin puolesta. Golden Airin lentojen periaatteena on nimen omaan pyrkiä tarjoamaan rautaiset yhteydet liikematkustajien tarpeita ajatellen ja aikatauluista erottuu selkeästi aikaiset aamulähdöt Porista ja myöhäiset paluut Poriin. Lisäksi kaksi Golden Airin konetta yöpyy Porissa arkisin, mikä takaa varmat aamulähdöt. Arkisin Golden Air lentää kuusi lentoa Porista Helsinkiin ja päin vastoin ja viikonloppuna lentojen määrät vaihtelevat yhden ja neljän välillä. Vielä jokin aika sitten myös Air Botnia lensi Porista lentoja Tukholmaan mutta lennot lopetettiin loppiaisena 2002.

Porin harrasteilmailu on kohtalaisen vilkasta ja toimintaa tällä saralla riittääkin useamman kerhon taholta. Porin ilmailukerho toimii lentoasemalla muutaman moottorikoneen voimin ja heidän kalusto on sijoitettu kiitotien eteläpuolella sijaitseviin halleihin. Kerhon toimintaan kuuluu myös muita ilmailumuotoja, mutta niitä harjoitetaan muilla kentillä. Länsilentäjät toimii myös muutamalla moottorikoneella ja ainakin huhtikuussa heidän kalustoaan seisoi pääasematason reunassa. Satakunnan laskuvarjourheilijoiden käytössä on yksi Cessna 182. Eräänlaisena Porin erikoisuutena toiminnassa on mukana myös Porin museolentäjät, jonka kalustona on vanha kaksitasoinen Stiegliz ja ilmavoimien vanha suihkuharjoitushävittäjä Fouga. Näiden koneiden liikkeet lentoasemalla herättävät taatusti positiivista huomiota.

Porin poikkeusliikenteen suurimpana aiheuttajana toimii Niinisalossa sijaitseva YK-joukkojen huoltokeskus, jonka vuoksi Porissa vierailee kohtalaisen usein erilaisia kuljetuskoneita. Aiemmin vieraita olivat mm. ruotsalaiset Herculekset mutta viimeaikaisimpia vieraita ovat olleet Ilyushin IL-76 toukokuun alussa 2002 ja Antonov Enimexin AN-72-koneet, jotka lentävät Poriin kuulemma liki viikoittain. Koneet lennättävät erilaisia huoltotarvikkeita YK:n kriisialueille. Kiitotien pidennyksen myötä Porista onkin nykyään mahdollista toimia yhä suuremmilla koneilla. Vuoden 2002 aikana Porista tullaan lentämään myös suoria lomalentoja ulkomaille Matka-Vekan järjestämänä ja Finnairin lentämänä, minkä seurauksena Porissa tullaan näkemään poikkeuksellisesti myös Finnairin suihkukoneita. Ensimmäinen näista lomalennoista lennettiinkin Rodokselle toukokuussa MD-80-sarjan koneella.


Tulevaisuudesta

Porin torni
Tulevaisuudessa Porin lentoasema tulee mitä todennäköisemmin kehittymään positiiviseen suuntaan. Kiitotie on vastikään pidennetty, minkä seurauksena Poriin on mahdollista liikennöidä yhä suuremmilla konetyypeillä ja lentokonehallia ollaan laajentamassa vielä tämän vuoden aikana. Esteitä liikenteen kasvulle ei siis ole. Tämän lisäksi matkustajaterminaaliin tullaan tekemään laajennuksia loppuvuodesta 2002 kiristyneiden turvavaatimusten vuoksi ja rakennustöiden myötä terminaali saa uudet lähtöselvitystilat ja lähtevän matkatavaran käsittelytilat uusine turvatarkastuslaitteineen. Tulevaisuudessa Suomen ilmailuopiston liikenne saattaa myös kasvaa ja tuoda näin lisää varmaankin kaivattuja laskeutumisia. Lentoaseman matkustajaliikenne onkin tällä hetkellä vähiten kehittyvä osa-alue lentoaseman toimintaa ja Golden Air operoi Poriin nyt yksin Botnian lopettaessa lentonsa alkuvuodesta 2002. Tulevaisuus näyttää miten matkustajaliikenne tulee kehittymään mutta varmaahan on kuitenkin, että matkustaminen on ihmisellä veressä. Ja mikäs on Porin lentoaseman kautta matkustaessa kun keskustastakin pääsee lentoaseman pihaan muutamalla askelella.

PL - 05/2002


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Porista
  • Ilmailulaitos



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5