Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lentoasemaesittelyssä: Seinäjoen lentoasema

Seinäjoki
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


Esittely

     Seinäjoki
     EFSI / SJY
     AFIS 123,600
Seinäjoen lentoasema on positiivisessa mielessä lajissaan maamme toinen musta lammas. Yhdessä Mikkelin kanssa Seinäjoki on nimittäin toinen niistä maamme lentoasemista, jotka eivät ole Ilmailulaitoksen omistuksessa. Tästä huolimatta Seinäjoki on kuitenkin toimiva lentoasema siinä missä muutkin ja on virkeä ja voi hyvin. Lentoaseman merkitys ympäröivälle liike-elämälle on suuri, ja se pyrkiikin täyttämään liikematkustajapainotteisen matkustajajoukon tarpeet tarjoamalla hyvät päivittäiset yhteydet historiallisesti vaiheikkaalla Seinäjoki-Helsinki -reitillä. Toiselta näkökulmalta tarkasteltuna lentoasema tarjoaa liikenteensä rauhallisuuden ansiosta paikallisille harrasteilmailijoille erinomaisen paikan harrastaa ja toimia kohtalaisen vapaasti. Lentoasema onkin siis hyvä yhdistelmä rauhallista harrasteilmailua ja säännöllistä lentoliikennettä.
Seinäjoki (EFSI / SJY)



Kehitys

Seinäjoen lentokenttä rakennettiin talkootyöllä vuoden 1974 tuntumassa paikallisten harrasteilmailijoiden toimintapaikaksi. Ilmajoen Rengonharjulle rakennettu kenttä palveli pelkästään ilmailunharrastajien käytössä aina vuoteen 1983 saakka, jolloin suomalaisen lentoliikenteen uusi pienyrittäjä Wasawings Oy aloitti reittiliikenteen Helsingin ja Ilmajoen (Seinäjoki) välillä. Kalustona yhtiö käytti Cessna 404 ja 402 -koneita ja myöhemmin lisäksi Beech 99 ja Bandeirante -koneita. Vuonna 1988 yhtiön toiminta koki kuitenkin takaiskun, kun sen Bandeirante OH-EBA törmäsi maahan lähestyessään Ilmajoen kenttää huonossa säässä surmaten kuusi ihmistä. Näin Seinäjoki todisti Suomen siviili-ilmailun kolmanneksi tuhoisinta onnettomuutta. Tämän ja yhtiön aiemman lento-onnettomuuden seurauksena Wasawingsille ei enää myönnetty toimilupaa, ja näin ollen Wasawingsin lennot Seinäjoelle loppuivat. Wasawingin toimintaa jatkamaan perustettu Pohjanmaan lento Oy aloitti kuitenkin pian uudestaan operoinnin Rengonharjun kentälle, ja näin Seinäjoella säilyi säännöllinen matkustajaliikenne. Pian onnettomuuden jälkeen Seinäjoelle asennettiin myös ILS-laitteet, vaikkakin laitteet oli jo hankittu ennen onnettomuutta.

Seinäjoen 1990-luvun alusta peräisin oleva terminaali. Taustalla on juuri syntymässä terminaalin laajennus. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Seinäjoen lentoaseman 1990-luku osoitti selvää kehittymisen vauhdittumista. 1990-luvun alussa lentoasemalla valmistui nykyinen matkustajaterminaali ja pari vuotta tämän jälkeen edelleen käytössä oleva lennonjohtotorni. Vuonna 1991 Pohjanmaan Lento sai kilpailijan Seinäjoki-Helsinki reitille, kun vuonna 1988 perustettu kotimainen lentoyhtiö Air Botnia aloitti myöskin lennot Seinäjoelta Helsinkiin Bandeidante-koneella. Kilpailua ei jatkunut kuitenkaan kovinkaan kauan kun Ilmailulaitos peruutti Pohjanmaan Lennon toimiluvan vuonna 1992. Air Botnia sai nyt operoida reittiä rauhassa hankkimillaan Jetstream 31-koneilla, ja 1990-luvun puolenvälin jälkeen se lensi reittiä yhteistyössä Finnairin kanssa. Vuonna 1998 tilanne kuitenkin muuttui kun SAS osti Air Botnian ja päätti lakkauttaa Seinäjoen reitin. Päätöksen seurauksena Air Botnian lennot Seinäjoelle loppuivat vuonna 1999. Parin liikenteettömän kuukauden jälkeen Seinäjoen lentoyhteys avautui kuitenkin uudestaan, kun Finnairin uusi yhteistyökumppani, nykyisinkin reittiä operoiva, Golden Air aloitti operoinnin Seinäjoki-Helsinki -reitillä.

1990-luvun lopussa lentoaseman rakennustyöt kiihtyivät jälleen kun asematason kaakkoisosaan rakennettiin uusi hallialue, jolle syntyi Konekorhosen, Käyttöauto Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan lentokeskuksen (nyk. Finnish Commuter Airlines) hallit. Viimeisin uudistus Seinäjoen lentoasemalla käynnistyi keväällä 2003 kun terminaalin viereen ryhdyttiin rakentamaan uutta laajennusosaa. Uusi laajennus tulee sisältämään uusia matkustajaterminaalitiloja ja terminaalin taakse valmistuva osa toimistotiloja. Toimistotiloissa tulee toimimaan mm. Finnish Commuter Airlines, joka vastaa omista tilauslennoistaan sekä Golden Airin Suomen lentojen operoinnista.


Tekniikka

Seinäjoen lentoaseman kartta. Lentoasema jää kahden valtaväylän, valtatie 19:n ja Seinäjoen väliin. (klikkaa suureksi)
Kartta
Seinäjoen lentoasema sijaitsee Pohjanmaalla Ilmajoen kunnassa Rengonharjulla, noin kymmenen kilometriä Seinäjoen kaupungista etelään. Vaikka lentoasema sijaitseekin Ilmajoen kunnassa, on se monien muiden lentoasemien tapaan nimetty suuremman kaupungin mukaan eli tässä tapauksessa Seinäjoen lentoasemaksi. Aivan lentoaseman länsipäästä kulkee valtatie numero 19, ja lentoaseman itäpuolella mutkittelee Seinäjoki. Lentoasema jää siis kahden valtaväylän väliin. Läheisimpiä lentopaikkoja Seinäjoelle ovat Alavus, Kauhajoki, Kauhava ja Vaasa, joista Alavus ja Kauhajoki sijaitsevat molemmat alle 45 kilometrin päässä. Kauhava ja Vaasa jäävät hieman kauemmaksi.

Seinäjoen lentoasema muistuttaa rakenteeltaan varsin paljon Mikkelin lentoasemaa. Siinä missä niin sanotuilla suuremmilla maakuntakentillä kiitotie on tyypillisesti yli 2000 metriä pitkä, jää kiitotien pituus niin Mikkelissä kuin Seinäjoellakin reilusti alle 2000 metrin. Lentoasemat edustavatkin siis yhdessä maamme pienimpiä säännöllisen liikenteen käyttämiä lentoasemia. Seinäjoen ainoa, 1543 x 30 metrin kokoinen, kiitotie 14/32 on kuitenkin nykyiselle liikenteelle täysin riittävä suurimman säännöllisen konekaluston ollessa pääosiltaan Saab 340 -kokoluokkaa. Kiitotien lähestymissuunnista kiitotie 32 edustaa päälähestymissuuntaa, ja sen vuoksi se on varustettu 2NDB- ja ILS-mittarilähestymislaitteilla. Toinen lähestymissuunta, kiitotie 14, on varustettu ainoastaan NDB-lähestymislaitteilla.

Seinäjoen lennontiedottajan työpaikka. Alakerrassa sijaitsee itsepalvelubriefing. Vasemmalla näkyy uuden laajennuksen toimistosiipeä, ja rakennusten välistä kulkee tie lentokonehalleille ja harrasteilmailijoiden alueelle. (klikkaa suureksi)
Torni
Lentoaseman sinisävyinen terminaali parkkipaikan puolelta. Taustalla näkyy uuden laajennuksen runkoa. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Lentoaseman käytännössä ainoa asemataso sijaitsee kiitotien lounaispuolella, ja useammasta pienemmästä osiosta koostuva asemataso on muihin lentoasemiin verrattuna varsin poikkeuksellisen muotoinen. Asematason luoteisosa on tarkoitettu käytännössä kokonaan kaupallisen liikenteen tarkoituksiin, ja lentoaseman matkustajaterminaali sijaitseekin asematason luoteisnurkassa. Sinisävyinen 1990-luvun alusta peräisin oleva terminaali on sisätiloiltaan kohtalaisen viihtyisä ja avara. Se muistuttaakin runsaine viherkasveineen ja sohvineen enemmänkin olohuonetta kuin lentoaseman terminaalia. Matkustajille tarkoitettu tila on kuitenkin melko pieni, ja kun sisällä on lähtevän lennon matkustajat yhdessä saapuvan lennon vastaanottajien kanssa, on tunnelma väistämättä tiivis. Terminaalirakennuksen kaakkoispuolelle onkin parhaillaan rakenteilla jo aiemmin mainittu uusi 700 neliömetrin laajennus, jonka valmistuessa syksyllä 2003 terminaali saa täysin upouudet ja huomattavasti entistä suuremmat tilat. Terminaalin takana sijaitsee lentoaseman lennontiedottajan (AFIS) työpiste eli lennonjohtotorni, jonka alakerrassa sijaitsee itsepalvelubriefing.

Asematason kaakkoiskulmalla sijaitsevat kolme hallia, joille johtaa oma erillinen rullaustie. Oikealla Konekorhonen, keskellä Finnish Commuter Airlines ja vasemmalla Käyttöauto. (klikkaa suureksi)
Hallit
Matkustajaterminaalilta asematason reunaa kaakkoon päin siirryttäessä vastaan tulee lentoaseman tankkauspaikka. Tästä kiitotien suuntaan siirryttäessä tulee vastaan asematason erillinen lähimpänä kiitotietä sijaitseva suurempi uloke. Tämä uloke on Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon käytössä oleva asematason osa, ja sen reunalta löytyy kerhon puna-valkoinen hallirakennus sekä kerhon oma tankkauspaikka. Asematasolla seisoo myös osa kerhon kalustosta. Kerhon omistama rakennus on peräisin 1970-luvulta, ja sen vuoksi se on jo varsin aikansa elänyt. Kerhossa onkin suunnitteilla uuden hallin rakentaminen. Mielenkiintoinen seikka koskien lentoaseman asematasoa on se, että loppuja asematason osia ei ole merkitty lentoaseman käytännössä ainoaan julkaistuun maaosia esittelevään VAC-karttaan. Asematason kaakkoiskulmasta lähtee nimittäin rullaustie, joka johtaa kolmen lentoaseman hallin eteen. Ensimmäinen, lähimpänä matkustajaterminaalia oleva halli, on Konekorhosen toimipiste. Seuraava halli on jo tutulla keltaisella ympyrällä varustettu Finnish Commuter Airlinesin omistama lentokonehalli, jossa yritys säilyttää muun muassa Golden Airin yöpyviä lentokoneita. Viimeinen halli on Käyttöauto Oy:n omistama rakennus, jossa yritys harjoittaa normaalia liiketoimintaa sekä säilyttää samalla omia lentokoneitaan. Käyttöauton hallin vieressä sijaitsee vielä lentoaseman omistuksessa oleva katos, jonka alla säilytetään lentoaseman maakalustoa.

Aivan kiitotien pohjoisosasta lähtee myös pieni rullaustie, joka johtaa hallirakennukselle. Rakennus on kuitenkin lentoaseman kunnossapidon käytössä, eikä aluetta käytetä käytännössä lainkaan ilma-alusten liikkumiseen. Ainoana poikkeuksena tähän on kuitenkin paikalliset harrasteilmailijat, jotka käyttävät rullaustietä purjekoneiden seisonta-alueena purjelentotoiminnan aikana.

Kiitotien 14 alkupäässä pystyy kuvaamaan laskeutuvia lentokoneita erinomaisesti. Kuten kuvasta näkyy, valtatie 19 kulkee aivan kiitotien pään tuntumasta. Kiitotie alkaa vasemmalta. (klikkaa suureksi)
Kiitotien 14 alkupää
Kiitotien 32 alkupäästä pääsee näkemään kiitotielle laskeutuvat koneet, mutta kuvassa etualalla virtaava Seinäjoki estää pääsyn aivan kiitotien viereen. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 32
Seinäjoella pääsee seuraamaan lentoaseman liikennettä varsin helposti, mutta maassa olevien lentokoneiden valokuvaaminen on hankalaa. Terminaalialuetta ympäröi kattava verkkoaita, eikä paikkoja aidan yli kuvaamiseen ole. Vastaavasti myös terminaalista käsin on mahdotonta ottaa kuvia asematasolle, mutta nähtäväksi jää tarjoaako syksyllä valmistuva laajennus uusia valokuvauspaikkoja. Koko lentoasema-aluetta kiertää verkkoaita, ja aidan reunusta pitkin kulkee kiitotien molemmilla puolilla hiekkatie. Matkustajaterminaalin puolella aidan reunusta pitkin ajaessa tulee pian Käyttöauton hallin jälkeen vastaan kuitenkin liikkumiskielto, jonka johdosta eteenpäin ei ole syytä jatkaa. Kiitotien 14 alkupää tarjoaa varsin hyvät paikat sekä liikenteen seuraamiselle, että valokuvaamiselle. Lähestymislinjan alla aivan lentoaseman aidan juuressa kulkee sekä valtatie 3, että pienempi hiekkatie ja liikkuminen linjan alla on helppoa. Kiitotien 14 alkupäästä alkaa myöskin kiitotien koillispuolella kentän aidan vierustaa pitkin kulkeva tie, joka tosin päättyy pellolle aivan kiitotien toisessa päässä. Kiitotien 32 alkupäässä ei pääse kovinkaan lähelle lentoasema-alueen aitaa Seinäjoen vuoksi, mutta lähestymislinjan alle pääsee kuitenkin helposti peltoja halkovaa hiekkatietä pitkin.


Toiminta

Liikenteensä vilkkaudelta Seinäjoen lentoasema sijoittuu suomalaisten lentoasemien joukossa hiljaisimpien lentoasemien joukkoon. Vuonna 2002 Seinäjoella tilastoitiin yhteensä 1496 laskeutumista, joista 894 kappaletta oli säännöllisen liikenteen aiheuttamia. Määrän perusteella Seinäjoki sijoittuukin vasta sijalle 22 heti Kittilän ja Savonlinnan jälkeen. Yleisilmailun laskeutumisia tilastoitiin yhteensä 574, mutta todellisuudessa luku lienee suurempi, sillä tilastoissa näkyy ainoastaan AFIS-elimen aukioloaikoina tehdyt laskeutumiset. Vuoden 2002 matkustajamäärässä Seinäjoki jää vajaan 30 000 matkustajansa määrällä noin sijalle 20 jättäen taakseen ainakin Varkauden ja Enontekiön.

Seinäjoen ainoa säännöllistä liikennettä harjoittava lentoyhtiö on Golden Air, joka lentää Seinäjoelle pääsääntöisesti Saab 340 -kalustolla. Kuvassa Saab 340 on laskussa kiitotielle 14. (klikkaa suureksi)
Golden Air
Seinäjoki on tilauslentoja lentävän ja Golden Airin Suomen reitit operoivan Finnish Commuter Airlinesin kotipaikka. (klikkaa suureksi)
Pikkukyltti
Seinäjoen lentoaseman ainoa säännöllisen liikenteen harjoittaja on Golden Air, jonka Suomen lentojen operaattorin Finnish Commuter Airlinesin kotipaikka Seinäjoki samalla on. Yhtiö lentää yhteistyössä Finnairin kanssa Helsingistä Seinäjoelle arkisin 4-5 kertaa päivässä ja sunnuntaisin kerran päivässä. Kahdesti viikossa lento jatkaa Vaasaan, ja muissa tapauksissa paluulento suuntautuu takaisin Helsinkiin. Tyypillisesti päivän viimeinen vuoro yöpyy Seinäjoella lentojen operaattorin Finnish Commuter Airlinesin hallissa. Kalustona Golden Air käyttää Seinäjoen reitillä Saab 340 -koneitaan, mutta ainakin kesäkaudella 2003 yksi viikoittainen vuoro lennetään myös Saab 2000 -koneella. Finnish Commuter Airlinesin kotipaikan ollessa Seinäjoki, voisi yrityksen helposti kuvitella aiheuttavan Seinäjoelle lisäliikennettä. Näin ei kuitenkaan ole: Yrityksen tilauslentotoiminta toimii hajautetusti ympäri Suomea, ja Golden Airin lentojen osalta Seinäjoella suoritetaan vain lentojen koordinointi ja hallinnointi kaluston huollon tapahtuessa Helsinki-Vantaalla.

Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerholla on Seinäjoella oma pieni osa asematasosta, jonka reunalla sijaitsee myös heidän hallirakennus. Kuvassa purjelentotoiminta on juuri alkamassa. (klikkaa suureksi)
Harrasteilmailijat
Seinäjoen erikoisuus: Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon hinauskone PIK-23, toinen laatuaan maailmassa. (klikkaa suureksi)
PIK-23
Harrasteilmailua Seinäjoella harjoittaa vuonna 1973 perustettu Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho, jonka toiminta kentällä on varsin aktiivista. Kerho harrastaa niin purje- moottoripurje- kuin moottorilentoakin, ja sen kalusto koostuu yhteensä yhdeksästä koneesta. Moottorikalustona kerholla on Cessna 150 ja 172 sekä purjekoneiden hinauskoneeksi käytetty harvinainen suomalainen PIK-23, joita on valmistettu vain 2 kappaletta. Moottoripurjekoneena kerholla on Grob G109B ja kyseinen kokoluokka on juuri saanut seuraa kerhon hankkiessa tuliterän ultrakevyen WT9 Dynamicin. Kerhon purjekonekalusto koostuu yhteensä neljästä koneesta, joista yksi on kaksipaikkainen. Aika ajoin harrastetoimintaa Seinäjoella harjoittaa myös paikallinen varjoliitokerho, mutta heidän toiminta keskittyy usein myös muille lähialueiden kentille.

Yksi erikoisliikenteen aiheuttaja oli toukokuussa 2003 järjestetty ilmailupäivä, jonka aikana kentällä nähtiin kirjavaa kalustoa. (klikkaa suureksi)
Ilmailupäivä
Seinäjoen harvinaisemman liikenteen joukossa ei ole suurempia yllätyksiä eikä erikoisempia poikkeuksia, vaan lentoaseman poikkeusliikenne koostuu lähinnä vierailevista harrasteilmailijoista. Kentällä saattaakin vierailla etenkin kesäaikaan jos jonkinlaisia lentolaitteita eri puolilta Suomea. Seinäjoen varsin vilkkaasta liike-elämästä johtuen lentoasemalla vierailee kuitenkin aika ajoin myös erilaisia liikekoneita, jotka piristävät kummasti kentän liikennettä normaalista rutiinista. Myös toukokuussa 2003 järjestetty lentoaseman ilmailupäivä toi vaihtelua lentoaseman normaaliin rytmiin, kun kentällä vieraili noin 5000 ihmistä ja runsaasti erilaista lentokalustoa. Paikalla nähtiin muun muassa Ilmavoimien Vinka, Copterlinen Sikorsky, Rajavartiolaitoksen Dornier, paikalliset harrasteilmailijat sekä mm. neljän harrastekoneen muodostelma.


Tulevaisuus

Seinäjoen lentoaseman kehityssuunta on selvästi plussan puolella. (klikkaa suureksi)
Kyltti
Jatkossa Seinäjoen lentoasema pyrkii kasvattamaan kilpailukykyään muiden lentoasemien joukossa. Terminaalin laajennus on parhaillaan työn alla, ja sen ansiosta matkustajaliikenteen käsittely siirtyy täysin nykyaikaan työn valmistuessa syksyllä 2003. Samaan yhteyteen valmistuva toimistosiipi tarjoaa erinomaiset tilat niin lentoaseman hallinnolle kuin Finnish Commuter Airlinesille, jonka toiminta muuttuu astetta näkyvämmäksi uusien tilojen myötä. Myös suunnitelmat kiitotien pidentämiseksi kaakkoon päin ovat jo olemassa, ja nyt on kyse enää rahoituksen järjestämisestä. Kaiken kukkuraksi lentoasemalle on suunnitteilla uudet tielinjaukset helpottamaan maantieliikennettä lentoasemalle.

Seinäjoella tähytään siis tulevaisuuteen ja uskotaan lentoliikenteen kasvuun. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, tulee Seinäjoen lentoasemasta varmasti varsin kilpailukykyinen ja laadukas lentoasema Etelä-Pohjanmaan ympäristön riemuksi. Sen kautta kelpaa niin liikematkustajan kuin ilmailunharrastajankin nousta taivaalle ja suunnata kulkunsa joko kohti toista lentokenttää tai kumpupilven pohjaa. Suunta on siis positiivinen.


Pekka Lehtinen - 05/2003


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5