Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

4.     Lentoasemaesittelyssä: Maarianhaminan lentoasema

Maarianhamina


Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


logo
Ahvenanmaan saaren kauniissa ja merellisessä ympäristössä sijaitseva Maarianhaminan lentoasema on maamme lentoasemien joukossa positiivisessa mielessä musta lammas. Muista maamme lentoasemista poiketen Maarianhamina on nimittäin maamme ainoa saarella sijaitseva lentoasema sijaiten lisäksi maakunnassa, jolle on myönnetty itsehallinto, joka käyttää omaa lippuaan, ja jossa puhutaan pääosin ruotsia. Kaiken huipuksi Ahvenenmaa on demilitarisoitu alue, minkä vuoksi Maarianhaminassa ei koskaan vieraile sotilasilma-aluksia. Näin ollen Maarianhaminan voisi väittää lunastavan paikan yhtenä maamme erikoisimmista lentoasemista. Käytännössä Maarianhaminan lentoaseman toiminta on kuitenkin varsin samanlaista kuin millä tahansa muullakin lentoasemalla toiminnan keskittyessä pääsääntöisesti kaupallisen ja yleisilmailun ympärille. Saarilentoasemalla ilmaillaan siis siinä missä muuallakin.


Kehitys

Maarianhamina
Maarianhaminan lentokentän suunnittelu käynnistyi varhain, aikoihin jolloin Suomessa oltiin siirtymässä vesikoneista maakoneisiin. Tuolloin Turun lentokenttä oli jo rakenteilla ja Helsinki-Malmille kenttä oli parhaillaan suunnitteilla. Maarianhamina oli sijaintinsa puolesta erinomainen toimimaan varakenttänä Helsinki-Turku-Tukhoma -reitillä, ja sen vuoksi myös Maarianhaminaan ryhdyttiin pian rakentamaan lentokenttää.

Rakennustöiden jälkeen Jormalan kuntaan muutaman kilometrin päähän Maarianhaminan keskustasta rakennettu kenttä avattiin virallisesti loppuvuodesta 1937. Valmistunut kenttä oli suuri tasainen nurmialue, jonka varustuksiin kuuluivat puhelinyhteys sekä valaistus- ja merkinantovälineet. Muutama vuosi tämän jälkeen, vuonna 1940, Maarianhaminassa käynnistyi säännöllinen lentoliikenne.

1960-luvulla lentoasema sai ensimmäisen asema- ja lennonvarmistusrakennuksen sekä sen yhteyteen pysäköintialueen sekä kunnollisen tulotien. 1970-luvulla Ilmailuhallituksen perustamisen myötä Maarianhaminan lentoasemalle ryhdyttiin rakentamaan lentoturvallisuuteen liittyviä varustuksia: Kentälle rakennettiin suunnistusmajakat, mittarilähestymisjärjestelmä ja kentän radiolaitteet uudistettiin. 1980-luvulla lentoaseman lennonjohtotorni saneerattiin, minkä seurauksena sen tekninen taso astui uuteen aikaan. Vuonna 1991 lentoaseman 1960-luvulta peräisin oleva asemarakennus koki saneerauksen, jonka ansiosta matkustajatilat paranivat huomattavasti. Laajennuksen myötä matkustajien tilat muuttuivat huomattavasti entistä toimivammiksi sekä modernimmiksi. Samoihin aikoihin kentälle rakennettiin myös uusia tiloja kun maakuntahallitus rakennutti kentälle lentokonehallin tuolloin kentällä toimineen lentoyhtiön, Skärgårdsflygin, käyttöön.

Maarianhamina
EFMA / MHQ
TWR 119,600
1990-luvulla Maarianhaminaan operoi säännöllisesti Finnair, Karair, Finnaviation, SAS/Air Botnia sekä Skärgårdsflyg. Näin ollen lentoasemaa käyttävien yhtiöiden kirjo oli monipuolinen konetyyppien vaihdellessa muun muassa DC-9:stä ATR:ään ja Saab 340:een. 1990-luvun loppua kohti edetessä liikenne kuitenkin yksipuolistui Finnairin tytäryhtiöiden sulautuessa emoyhtiöön. Lisäksi 2000-luvun alussa SAS/Air Botnia lopetti lennot Tukholmaan, minkä vuoksi suora Tukholman yhteys jäi puuttumaan. Tilanteen korjaajaksi Maarianhaminaan saapui uusi, BAe Jetstream 31:llä lentävä European Executive Express, joka aloitti lennot Maarianhaminasta Turkuun sekä Tukholmaan.


Fyysinen ympäristö

Maarianhaminan kentän kartta. (klikkaa suureksi)
Kartta
Fyysiseltä ympäristöltään tarkasteltuna Maarianhaminan lentoasema sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Maarianhaminan kaupungin keskustasta, sen luoteispuolella. Tietä pitkin matkaa keskustaan tulee noin viisi kilometriä, jonka taittaa kätevästi joko jalan tai taksilla. Merelle lentoasemalta on matkaa käytännössä vain kivenheiton matka, sillä merestä vetensä saava lahti lainehtii aivan kiitotien itä-, kaakkois- ja eteläreunassa. Meri onkin yksi merkittävä tekijä Maarianhaminan lentoaseman toiminnassa: Se säätelee alueen ilmastoa varsin merkittävästi ja samalla vesi houkuttelee paikalle satoja ellei jopa tuhansia lintuja. Tiettyihin vuodenaikoihin viereinen lahti on sakeana linnuista. Etäisyydet muihin lentokenttiin ovat Maarianhaminasta kohtalaisen suuret lähimpien kenttien ollessa Suomen puolella 40 kilometrin päässä sijaitseva Kumlinge sekä noin 140 kilometrin päässä sijaitseva Turku. Ruotsin puolella läheisimmät kentät ovat puolestaan Norrtälje sekä Tukholman Arlanda.

Ahvenanmaan punaisen graniitin värittämää asematasoa. (klikkaa suureksi)
Asemataso
Lentoasema muodostuu 1903 metriä pitkästä ja 60 metriä leveästä kiitotiestä 03/21 sekä kiitotien itäpuolella sijaitsevasta asematasosta. Kiitotie 21 on varustettu sekä ILS-, että 2 NDB -mittarilähestymislaittein, kun taas kiitotielle 03 on käytössä ainoastaan VOR/DME -menetelmä. Lentoaseman asemataso on keskikokoinen, ja sen pohjoisosaan on merkitty kolme seisontapaikkaa. Asematason eteläosasta löytyy puolestaan useita pysäköintiruutuja pienemmälle kalustolle. Mielenkiintoisena Maarianhaminan erityispiirteenä lentoaseman kiitotie rullaustie sekä asemataso ovat päällystetty punertavalla, Ahvenanmaan punaisesta graniitista valmistetulla, päällysteellä muista maamme lentoasemista poiketen. Päällyste antaakin lentoasemalle aivan omanlaisensa ilmeen.

Lentoaseman asemataso kerää ympärilleen kaikki toiminnot. Kunnossapidon tilat (punainen halli) sijaitsevat erikoisesti varsin kaukana kiitotiestä. (klikkaa suureksi)
Asemataso
Maarianhaminan asemarakennus on peräisin 1960-luvulta, joskin sitä on saneerattu ja laajennettu 1990-luvun alussa. (klikkaa suureksi)
Asemarakennus
Lentoaseman asemataso kerää ympärilleen kaikki lentoaseman toiminnot. Pohjoisimpana asematason reunalla sijaitsee asemarakennus sekä sen yhteydessä oleva lennonjohtotorni. Asemarakennus on rakennettu alunperin 1960-luvulla, mutta rakennuksen tilat saneerattiin 1990-luvulla. Nykyisin viihtyisän oloinen asemarakennus pitää sisällään keskikokoiset matkustajatilat, taxfree-myymälän sekä yläkerrassa toimivan, suomalaiselle lentoasemalle varsin poikkeuksellisen, thaimaalaisen ravintolan. Rakennuksen eteläpäästä löytyvät puolestaan lentoaseman hallinnon tilat sekä lennonjohtotorni. Vaikka rakennus onkin rakennettu noin 40 vuotta sitten, on siitä saatu saneerauksen kautta kuitenkin varsin toimiva ja uudenaikaisen näköinen. Taxfree-myymälään liittyvä mielenkiintoinen Maarianhaminan erityispiirre on se, että matkustajat voivat ostaa verovapaita tuotteita kaikilla Maarianhaminan lennoilla. Näin siis myös Manner-Suomeen matkustettaessa matkustajat voivat tehdä ostoksia verovapaasti.

Asemarakennus on sisältä varsin viihtyisä. (klikkaa suureksi)
Sisäkuva
Maarianhaminan lennonjohtajan työpiste. (klikkaa suureksi)
Lennonjohto
Siirryttäessä asematason reunaa pitkin etelään päin tulee vastaan lentoaseman tankkauspaikka sekä sen jälkeen 1990-luvun alussa Skärgårdsflygin käyttöön rakennettu lentokonehalli. Nykyisin Skärgårdsflyg on jo kuitenkin lopettanut toimintansa Maarianhaminassa, ja hallia käyttää Maarianhaminasta käsin operoiva Skärgårdshavets Helikoptertjänst -yhtiön operoima pelastushelikopteri. Viimeisimpänä rakennuksena asematason eteläreunassa on pienempi Ålands Flygklubin käyttämä lentokonehalli, joka majoittaa kerhon kalustoa sekä joitakin yksityisiä koneita. Lentoaseman kunnossapidon tilat sijaitsevat erikoisesti kohtalaisen kaukana kiitotiestä, reilusti terminaalialueen takana.

Kiitotielle 03 laskeutuvia koneita pääsee seuraamaan kätevästi vesialueen reunassa kulkevalta tieltä. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 03
Kiitotielle 21 pääsee näkemään kiitotien päässä olevalta pieneltä mäeltä, johon pääsee hyvää tietä pitkin. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 21
Liikenteen seuraamiseen Maarianhaminassa on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet. Terminaalialueelta lentokenttäalueelle pääsee näkemään varsin näppärästi sekä sisältä asemarakennuksesta, että sen ulkopuolelta. Sisällä asemarakennuksessa näkymän asematasolle tarjoaa toisessa kerroksessa sijaitseva ravintola, jonka ikkunat avautuvat suoraan asematasolle. Ulkona asematasolle pääsee näkemään puolestaan aidan läpi asemarakennuksen eteläpuolelta. Kiitotien 21 alkupäässä pääsee tietä pitkin pienelle mäelle, jolta käsin aukeaa näkymä suoraan kiitotielle, joskin varsin loivasti. Kiitotien 03 alkupäässä lainehtii puolestaan vesi, mutta pienen vesialueen toisella puolella kulkevalta päätieltä käsin pääsee näkemään laskeutuvat koneet kohtalaisen hyvin.


Toiminta

Maarianhaminan vakio-operaattori on Vesteråsissa pääpaikkaansa pitävä European Executive Express, joka lentää Turkuun ja Tukholmaan BAe Jetstream 31 -koneilla. (klikkaa suureksi)
European
Maarianhaminan lentotoiminnan suurin aiheuttaja on selkeästi kaupallinen ilmailu, jota lentoasemalla harjoittaa nykyisin kolme yhtiötä; Aero, European Executive Express sekä Blue1. Aero lentää Maarianhaminaan Helsingistä käsin ATR-kalustolla arkisin kahdesti päivässä ja viikonloppuisin kerran päivässä. Vesteråsissa majapaikkansa pitävä European Executive Express lentää puolestaan Maarianhaminasta Turkuun kolmesti päivässä ja Tukholmaan kahdesti päivässä. Yhtiön ajatus on selkeästikin tarjota hyvät, lähinnä kiireisille matkustajille suunnatut, yhteydet Maarianhaminasta molempien maiden rannikolle. Yhtiön käyttämä konetyyppi on pienehkö BAe Jetstream 31, joista kaksi pitää majapaikkaansa Maarianhaminassa. Lentoaseman uusin tulokas on Blue1, joka aloitti lennot Helsingistä Maarianhaminaan toukokuussa 2004. Yhtiö lentää Maarianhaminaan toistaiseksi vain kesäaikana, jolloin kaksi muuta yhtiötä pitävät tauon Maarianhaminan lennoissaan. Kerran päivässä lennettävällä reitillä Blue1 käyttää konetyyppinä RJ85:ttä ja hinnoitteluperusteet noudattavat muilta kotimaan reiteiltä tuttua halpahinnoittelua.

Tyypillistä Maarianhaminan liikennettä ovat vierailevat pienkoneet sekä Suomesta, että muualta Euroopasta. (klikkaa suureksi)
Cessna
Paikallisen harrasteilmailun osalta Maarianhamina on kohtalaisen hiljainen. Lentoasemalla toimii nykyisin ainoastaan yksi harrasteilmailuyhdistys, Ålands Flygklub, joka omistaa yhden Cessna 172:n. Tämän lisäksi Maarianhaminaa pitää majapaikkanaan jokunen yksityinen kone, jotka ilmailevat kentällä aika ajoin. Yhdistyksen sekä yksityisten koneiden toiminta on kuitenkin siinä määrin verkkaista, että niiden tuoma lisä Maarianhaminan liikenteeseen ei ole kovinkaan merkittävä. Sen sijaan vierailevat harrasteilma-alukset ovat Maarianhaminan liikenteen suola. Tyypillisesti kesäaikaan Maarianhamina on suosittu matkalentokohde niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin harrasteilmailijoiden keskuudessa, ja hyvällä säällä Maarianhaminassa saattaa bongata mitä erikoisempia vieraita. Suomalaisten ilma-alusten lisäksi kentällä vierailee tyypillisesti suuri määrä ruotsalaisia, saksalaisia, sveitsiläisiä, hollantilaisia sekä ranskalaisia harrastajia mitä erilaisimpine koneineen, tyypillisesti VFR:ää lentäen. Pienempien koneiden ohella Maarianhaminassa on myös vieraillut suurempaa kalustoa: Boeing 737 on yksi suurimmista Maarianhaminaa käyttäneistä koneista, ja on kentällä nähty myös DC-3 ja Yak-40:kin. Myös Suomen rajavartiolaitoksen koneet vierailevat Maarianhaminassa aika ajoin.

Vuoden 2003 liikennetilastoja tarkastellen Maarianhamina yltää 3609 laskeutumisellaan maamme lentoasemien joukossa sijalle 16. Laskeutumisista 1811 on säännöllisen liikenteen aiheuttamaa, joten säännöllisen liikenteen osuus liikenteestä on siis tasan puolet. Loput laskeutumiset jakautuvat sotilasliikenteen määrän ollessa nolla tilausliikenteen ja yleisilmailun välille. Yleisilmailun laskeutumisia Maarianhaminassa tilastoitiin 690 ja tilausliikenteen 660. Hämmästyttävää luvuissa on tilausliikenteen määrä, jota Maarianhaminassa on tilastoitu kolmanneksi eniten koko maassa, heti Helsinki-Vantaan ja Turun jälkeen. Vuotuiselta matkustajamäärältään Maarianhamina sijoittuu 17. sijalle 58505 matkustajallaan.


Tulevaisuus

Maarianhaminan lentoaseman toiminta säilynee hyvin entisenlaisena. Välkommen till Mariehamn också i framtiden. (klikkaa suureksi)
Kyltti
Maarianhaminan tulevaisuus ei lupaa suuria muutoksia. Lentoaseman rooli merkittävänä kulkuyhteytenä Suomen ja Ruotsin mantereilta Ahvenanmaalle tulee säilymään varmasti vähintäänkin yhtä merkittävänä kuin tähänkin saakka, ja matkustajamäärät säilynevät hyvin entisenlaisina. Kesän 2004 Maarianhaminaan operoineen Blue1:n vaikutus Maarianhaminan lentoyhteyksiin selvinnee myöhemmin, mutta todennäköisesti sen mukanaan tuomat halvat hinnat saavat lentoyhteyksien käyttäjät vaatimaan halvempia hintoja myös jatkossa. Rakenteellisesti Maarianhaminan lentoaseman toivomuslistalla on uusi lennonjohtotorni vanhan ja matalan tornin tilalle, mutta aika näyttää milloin kyseinen hanke toteutuu. Kaiken kaikkiaan Maarianhaminan lentoaseman toiminta jatkuu hyvin entisenlaisena ja lentoasema jatkaa toimimista lentomatkustajien keskeisenä porttina kauniilta Ahvenanmaalta Suomen ja Ruotsin mantereille. Unohtamatta tietenkään harrasteilmailijoita ja muita ilmassa toimijoita.


Pekka Lehtinen - 07/2004


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4