Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Kuopio - itäisen Suomen keskus

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään yhtiön ulkomaan kohteita.

Tällä kertaa esittelyvuorossa on Kuopio. Kuopion lentokenttä on itäisen Suomen lentoliikenteen vilkas keskus, jonka vaikutus ympäröiviin alueisiin on huomattava. Kentän sijainti yli neljännesmiljoonan ihmisen vaikutusalueella sekä sen sijoittuminen Suomen kuudenneksi vilkkaimmaksi kentäksi kertovat kentän toiminnasta kaiken oleellisen. Monipuolinen sotilasilmailu on luonut kentälle tiukat säännöt kun taas leppoisa harrasteilmailu sekä kaupallinen ilmailu toimivat sotilastoiminnan ohella kevyemmän ilmapiirin luojana. Kuopion lentokentän liikenne tekee kentän toiminnasta siis vaihtelevaa ja kokonaisuutena kenttä onkin tasapainoinen kokonaisuus, jonka liikenne on monipuolista ja mielenkiintoista. Kuopion kenttä on muutamien suomalaisten kenttien ohella esimerkki siitä miten ilmailun eri osa-alueet saadaan yhdistettyä toimimaan sulassa sovussa, samalta kentältä, samalta kiitotieltä.





Kehitys

Lähestyvä sota sai kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päättämään Kuopion lentokentän rakentamisesta vuonna 1939. Noihin aikoihin ilmavoimat tarvitsi kipeästi uusia lentokenttiä voidakseen turvata maamme itsenäisyyden ja kaavaillun Kuopion, silloisen Rissalan lentokentän rakennustyöt aloitettiin jo samana vuonna. Rakennustyöt jatkuivat keskeytymättä usean vuoden ajan ja ensimmäinen lentokone saattoi laskeutua puolivalmiille kentälle kesken rakennustöiden alkuvuodesta 1940. Sodan päättymisen jälkeen Aero O/Y aloitti vuonna 1946 historian ensimmäiset matkustajalennot Kuopioon DC-2 ja Ju-52 -koneilla lentäen ja kentän ensimmäinen varsinainen lentoasemarakennus valmistui vuonna 1949.

Kuopion lentokentän varsinainen kehitys käynnistyi 1950-luvun lopulla, jolloin kentälle rakennettiin mm. lentokonehalli ja autotalli. Heti perään vuonna 1960 Karjalan lennosto siirtyi Utista Kuopioon mikä vilkastutti Kuopion liikennettä merkittävästi ja toi lisäksi kentälle ensimmäiset suihkukoneet. Aina 1940-luvulta saakka pääkiitotietä oli jatkettu vaiheittain, mutta 1970-luvulla uuden matkustajaterminaalin rakentamisen yhteydessä kiitotietä pidennettiin nykyiseen 2800 metriin, joka mahdollisti operoinnin käytännössä kaikilla lentokoneilla. Lisäksi Finnairin ilmailuopisto aloitti toimintansa Kuopiossa 1970-luvulla lisäten näin kentän liikennettä ennen siirtymistään Poriin 1980-luvun alussa. 1980-luvulla uusittiin kentän koko lähestymislennonjohto sekä
Uusi, vuonna 1997 valmistunut terminaali toi Kuopion nykyiselle modernille aikakaudelle.
(klikkaa suureksi)
Kuopion nykyinen terminaali
ILS-laitteet, jolloin Kuopion valmiustaso kasvoi entisestään. Viimeisin uudistus kentällä tapahtui vuonna 1997, jolloin valmistuivat kattavat matkustajaterminaalin laajennukset. Niiden myötä kentän matkustajatilat suurenivat ja paranivat huomattavasti ja tilat saivat nykyaikaisen modernin ilmeen. Uudistusten myötä myös lentorahdin käsittelylaitteistot ja -tilat uudistuivat muuttaen näin rahdin käsittelyn entistä tehokkaammaksi. Kenttä oli valmis 2000-luvulle.


Tekniikka

Kuopion kenttä on kokonsa puolesta tyypillinen suomalainen maakuntakenttä: Kentällä on yksi keskipitkä kiitotie, rullaustie koko sen pituudelta, sekä suhteellisen pienet seisonta-alueet. Kentän ja etenkin ilmavoimien vilkas toiminta ovat kuitenkin vaikuttaneet kentän tiettyihin rakenteisiin poikkeuttavasti. Näitä poikkeuksia ovat mm. ilmavoimien omien seisontapaikkojen runsaus sekä erinäiset varustelut.

Kenttäalueen kartta. Punaisella pisteellä on merkitty pääseisonta-alue. Sen yläpuolella sijaitsee pieni harrasteilmailualue ja kaikki muut kentän seisontapaikat ovat ilmavoimien käytössä.
(klikkaa suureksi)
 
kartta
Kuopion pääkiitotie 15/33 on 2800 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Näin ollen kiitotien pituus on nykyiselle liikenteelle täysin riittävä. Kentän vakituiset käyttäjät kykenevät nousemaan kiitotieltä ilman ongelmia ja kiitotien pituus mahdollistaa myös suurempien koneiden vierailun tarvittaessa. Ilmavoimien koneille kiitotien pituus ei myöskään aiheuta ongelmia niiden toimiessa mm. Tampereella jopa 100 metriä lyhyemmältä kiitotieltä, mutta niitä varten kiitotien molempiin päihin on asennettu hätäpysäytysverkot. Kuopion toinen kiitotie 06/24 on 1500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Se risteää pääkiitotietä 90 asteen kulmassa sen keskivaiheilla ja on todennäköisesti alunperin tarkoitettu sivutuuliolosuhteisiin sekä pienempien koneiden käyttöön. Nyt ristikkäiskiitotie on kuitenkin ollut suljettuna jo yli vuoden ajan ja sulkemista on juuri jatkettu arviolta vuodeksi eteenpäin. Tämän vuoksi Kuopiossa on tällä hetkellä käytössä vain yksi kiitotie.

Kenttäalueen normaalit seisonta-alueet ovat suhteellisen pienet ja niitä on vähän. Niistä suurin ja ainoa kaupallisen liikenteen seisonta-alue sijaitsee matkustajaterminaalin yhteydessä kiitotien länsipuolella. Aivan sen välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella, sijaitsee harrasteilmailun alue halleineen, josta löytyvät myös polttoainesäiliöt. Muut kenttäalueen seisontapaikat ovat ilmavoimien käytössä kätkettynä osittain metsän katveeseen eivätkä näin ole avoinna siviili-ilmailijoille. Ilmavoimien pääalue, jossa sijaitsevat pääosin kaikki koneet, on kentän länsipuolella sijaitseva suuri alue. Kentän itäpuolella sijaitsee muita ilmavoimien toimintoja, joiden tarkoituksesta en päässyt perille. Todennäköisesti alueella toimii kuitenkin erilaisia viesti-, tms. yksiköitä, sillä kyseisellä alueella tuntui liikkuvan ainoastaan viestikäyttöön tarkoitettua kalustoa.

Kuopion liikenteen ollessa varsin tärkeää on selvää, että sen on kyettävä toimimaan myös huonomman sään vallitessa. Tämän vuoksi pääkiitotien molemmat päät on varustettu mittarilähestymislaitteilla. Pääkiitotie on 33 ja sen vuoksi sen varusteet ovat paremmat. Kiitotielle 33 onkin mahdollista suorittaa niin ILS- kuin 2NDB-lähestymisiä. Kiitotie 15:n varusteisiin kuuluvat 2NDB-lähestymislaitteet, mutta 2NDB-lähestymisten lisäksi kiitotie 15:lle on mahdollista suorittaa myös VOR / DME -lähestymisiä. Todella huonojen säiden vallitessa Kuopiossa on mahdollista suorittaa myös valvontatutka(SRA)- ja tarkkuustutkalähestymisiä(PAR) molemmille kiitoteille. Normaalien sääolosuhteiden vallitessa Kuopion liikenne saattaa kuitenkin sujua mielenkiintoisella tavalla kuten itse sain huomata vierailupäivänäni: Tilanteen salliessa toinen kone saattoi laskeutua 15:lle ja heti perään toinen kone nousta 33:lta. Käytettävä kiitotie tuntui vaihtuvan täysin koneen lentäjän tahdon mukaan ja koneet laskeutuivat milloin mistäkin suunnasta. Eipä silti näinhän liikenne taitaa sujua lukuisilla lentokentillä ja mikäs siinä kunhan liikennetilanne antaa myöden.


Toiminta

Kuopion kentän toiminta on Jyväskylän ja Tampereen kaltaisesti sotilaspainotteista, jota ilmailun muut muodot täydentävät. Sotilasilmailun noin 60 prosentin osuus kentän laskeutumisista kertookin kaiken. Muiden ilmailun muotojen kuten harrasteilmailun ja kaupallisen ilmailun toimiessa sotilasilmailun ohella on Kuopion liikenne verraten mielenkiintoista.

Ilmavoimien hävittäjiä näkee Kuopiossa lähes yhtämittaisesti. Kuvassa kaksipaikkainen HN-465. (klikkaa suureksi)
HN-465
Kuopion kentän ollessa Karjalan lennoston tukikohta on siis selvää, että sotilaskoneiden osuus koko liikenteestä on huomattava. Tämän vuoksi kentän liikenteessä onkin mahdollista nähdä kaikkia ilmavoimien lentolaitteita. Vieraillessani kentällä totesin liikennettä seuratessani Hornetien olevan ilmassa lähes yhtämittaisesti, Hawkit tuntuivat lentävän myöskin paljon ja muut konetyypit lensivät satunnaisemmin mutta kuitenkin usein. Kuin sattuman kaupalla sain myös seurata Hawkin taitolentoharjoitusta kentän päällä mikä osoittautui miellyttäväksi yllätykseksi. Lisäksi sotilasliikenteeseen vähemmän tottuneena havaitsin yllätyksekseni useampaan otteeseen yhdellä tunnuksella toimivia Hawk-pareja, jotka nousivat ilmaan ja lensivät koko ajan yhdellä radiotunnuksella. Ilmavoimien alueet sijaitsevat myös Kuopiossa tuttuun tapaan metsän peitossa, jotta suhteellisen herkät alueet välttyisivät ylimääräisiltä silmiltä. Lisäksi koska koko kenttää ympäröivät alueet ovat sotilasaluetta, on ne myöskin varustettu liikkumiskielloilla minkä vuoksi valokuvaaminen muualla kuin terminaalialueella on periaatteessa mahdotonta.

Kuopiossa kaupallinen- ja sotilasilmailu toimivat sulassa sovussa. (klikkaa suureksi)
Finnair A319 (OH-LVA)
Sotilaslentotoiminnan ohella toinen Kuopion kentän vakiokäyttäjistä on kaupallinen ilmailu. Tällä hetkellä ainoa Kuopiossa säännöllistä reittilentotoimintaa harjoittava lentoyhtiö on Finnair kun Air Botnia lopetti lennot Kuopiosta Tukholmaan kannattamattomina. Finnair tarjoaa suoria lentoja Kuopiosta Helsinkiin useita kertoja päivässä lentäen reittiä sekä ATR-, että suihkukonekalustolla. Finnairin taholta eräänlaisena erikoisuutena yhtiö lentääkin Helsingistä Kuopioon uusilla Airbus-koneilla ainoana kohteena Suomessa. Helsingin lisäksi Finnair ryhtyy lentämään heinäkuun alusta arkipäivisin yhden lennon Kuopiosta Joensuuhun. Kesäkuun lopulla säännöllisiä lentoja Helsingistä Kuopioon ryhtyy lentämään Finnairin lisäksi myös Golden Air joka tulee lentämään yhden aikaisen aamulennon maanantaista lauantaihin. Mainitsemisen arvoisena seikkana voisi lisäksi todeta kentällä toimivan lentotaksiyritys Air Verticalin. Kaupallisen ilmailun osana Kuopiosta lennetään myös lomalentoja eri puolille Eurooppaa. Poikkeuksena useisiin muihin Suomen kenttiin, Kuopion tilauslentotoiminta on poikkeuksellisen vilkasta. Tyypillisin lomalentojen lentäjä on Finnair, joka lentää lentoja pääasiassa Välimerelle Boeing 757- sekä MD-80-kalustolla mutta lomalentoja Turkkiin liikennöi myös Turkkilainen Onur Air MD-88-koneilla. Harvinainen seikka onkin lomalentojen suuri määrä Onur Airin lentäessä viikoittain ja Finnairin vähintään yhtä usein.

Kuopiossa toimii monipuolista siviili-ilmailua kaupallisen- ja sotilasilmailun ohella.
(klikkaa suureksi)
siviili-ilmailua
Sotilas- ja kaupallisen ilmailun lisäksi Kuopiossa toimii jonkinasteista harrasteilmailua, vaikkakin sen osuus on verraten pieni. Kentän varsinaiset harrasteilmailuyhdistykset ovat Kuopion ilmailuyhdistys, Kuopion moottorilentäjät sekä Kuopion laskuvarjourheilijat. Näistä Kuopion ilmailuyhdistys on käytännössä kokonaan purjelentoyhdistys, joka lentää Kuopion kentällä ainoastaan keväisin keskittäen toimintansa muihin vuodenaikoihin joko Rautavaaran lentokeskukseen tai järven jäälle. Kuopion moottorilentäjät sekä -laskuvarjourheilijat toimivat sen sijaan Kuopion kentällä "suuren" liikenteen seassa. Moottorilentäjät pystyvän luonnollisesti toimimaan kentällä haluamanaan ajankohtana, mutta laskuvarjourheilijoiden toiminta ei ole aivan yhtä yksinkertaista vilkkaan liikenteen keskellä. Tämän vuoksi hyppääminen ei olekaan Kuopiossa aivan mutkatonta. Kentän harrasteilmailukoneet sijaitsevat kaikki siviili-ilmailualueella, joko ulkona tai ilmailulaitoksen hallissa. Alueella on myös jonkin verran yksityisiä koneita.

Kuopion lentokentän pitkä kiitotie sekä sen monipuoliset lennonvarmistuslaitteet mahdollistavat lukuisten erilaisten vierailijoiden toiminnan kentällä. Karjalan lennoston vieraina onkin käynyt lukuisia ulkomaalaisia sotilaslentokoneita monissa eri tarkoituksissa. Vuoden 1999 lopulla Kuopiossa vieraili myös yksi maailman suurimmista rahtikoneista kuljettaen ambulansseja USA:sta Suomeen viimeistelyä varten, jonka
Finnairin koululento nousemassa kiitotieltä 15. (klikkaa suureksi)
siviili-ilmailua
jälkeen ne kuljetettiin lopulliseen käyttökohteeseensa Lähi-itään. Näin Kuopion suhteellisen pitkä kiitotiekin osoittautui todella tarpeelliseksi. Kuopioon lennetäänkin satunnaisia rahtilentoja aina tilanteen vaatiessa muiden suomalaisten maakuntakenttien tapaan. Vieraillessani kentällä havaitsin myös Finnairin Porista saapuneen Bonanza-koulukoneen, joka vietti kentällä parisen tuntia, jonka jälkeen se suunnisti takaisin Poria kohti. Finnairin koululennot ovatkin Kuopiossa tavallisia ja koulutusta suoritetaan kentällä kaikilla Finnairin konetyypeillä. Kaiken tämän perusteella Kuopiota voikin sanoa mielenkiintoiseksi kentäksi, jonka liikennettä seuratessa ei tylsää hetkeä ole. Liikenne toimii tasaisena virtana pääosin sotilaslentotoiminnan merkeissä ja muut vieraat - niin säännölliset kuin satunnaisetkin - tuovat eloa tasaisesti jatkuvaan sotilastoimintaan. Kuka mielii kuvata ilmavoimien koneita ja siinä sivussa Finnairin kalustoa, kannattaa suunnistaa Kuopioon.


Tulevaisuudesta

Kuopion kenttä toivottaa matkustajat tervetulleiksi ilmailuhenkisesti.
(klikkaa suureksi)
Kuopio
Kuopion liikenne tulee säilymään sotilaspainotteisena hamaan tulevaisuuteen saakka. Nyt muutaman vuoden käytössä olleet Hornetit ovat tuoneet uuden ilmeen Karjalan lennostolle eikä uusia mittavia uudistuksia ole luvassa. Sotilastoiminnan osalta Kuopio tulee siis säilymään entisellään useiden vuosien ajan. Sen sijaan kaupallisen ilmailun kehitykseen on suunniteltu useita uusia tavoitteita. Pohjois-Savon luonnonkauniita matkailualueita on ryhdytty markkinoimaan Keski-Euroopassa ja uusien matkailuideoiden avulla kentän matkustajamääriä pyritään kasvattamaan entisestään. Uusia kauniin ja puhtaan luonnon hakuisia matkustajia on ryhdytty houkuttelemaan Keski-Euroopan teollisuusalueilta tänne suomalaiseen ympäristöön ja odotukset markkinoinnin onnistumisesta ovat korkealla. Aika näyttää saavat uudet ideat tuulta siipien alle vai kokevatko ne karvaan mahalaskun. Kävi miten kävi, Kuopiolla on erinomaiset valmiudet entistä suurempien matkustajamäärien palvelemiseen suhteellisen uuden terminaalin, laadukkaan kentän sekä osaavan ja palveluhaluisen henkilöstön myötä. Metsätalouden, metalliteollisuuden sekä matkailun kaupunki on valmis uusia matkustajia varten ja niin on myös sen lentoasemakin.

PL   - 2000


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Kuopiosta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5