Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Varkauden torni
5.    Kenttäesittelyssä:   Varkauden lentoasema

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään ulkomaan kohteita. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt kentät ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Esittely

Varkauden lentoasema ei ylpeile suurilla matkustajamäärillään tai suurella vuosittaisten laskeutumisten määrällä. Se ei voi tehdä niin, sillä vuonna 2000 se oli matkustajamääriltään suomalaisten matkustajalentoasemien toiseksi pienin ja laskeutumisten määrässä neljänneksi pienin. Ylpeilemisen sijaan Varkauden lentoasema pyrkii tarjoamaan oman alueensa merkittävälle teollisuudelle sille elintärkeän yhteyden ulkomaailmaan. Se pyrkii toimimaan ympäristönsä ehdoilla ja toimimaan niissä puitteissa, jotka vallitsevat olosuhteet Savon sydämessä sille mahdollistavat. Näissä tavoitteissa Varkauden lentoasema on onnistunut hyvin.

Kehitys

Varkauden lentoasema on lukuisiin muihin suomalaisiin lentoasemiin verrattuna kohtalaisen nuori. Sen synty ei liity varsinaisesti suomalaisen ilmailun syntyvaiheisiin vaan se ajoittuu 1930-luvulle - aikaan, jolloin vesilentokoneiden aika Suomessa vaihtui maakoneiden aikaan. Noihin aikoihin Suomessa ryhdyttiin nimittäin rakentamaan maalentokenttiä ilmapuolustuksen käyttöön ja ilmavoimat kiinnostuikin Joroisten kirkonkylän lähellä sijaitsevasta vesijättömaasta. Vuonna 1936 kyseiselle vesijättömaalle rakentuikin nurmipintainen lentokenttä.

Yksityiskohta terminaalista (klikkaa suureksi - eri kuva)
teksti seinästä
Talvisodan aikana Joroisten kentällä toimi ilmavoimien pommituslentolaivue 44 ja välirauhan ja jatkosodan aikana kentällä annettiin koulutusta tuleville sotilaslentäjille. Sotavuosien jälkeen toiminta kentällä hiljeni. Kenttää ympäröivät kunnat sekä seudun suurin teollisuusyritys A. Ahlström kaipasivat alueelle lentoliikenneyhteyksiä mutta niitä ei syystä tai toisesta toteutettu. Kenties Varkauden seutu nähtiin liian hiljaiseksi toimiville lentoyhteyksille. Askel kentän kehityskulussa tapahtui vuonna 1958, jolloin kentän hallintaoikeus poistui puolustusvoimilta ja siirtyi tie- ja vesirakennushallitukselle. Pian tämän jälkeen, vuonna 1961, perustettiin nimittäin Varkauden lentokerho, joka ryhtyi toimimaan kentällä purjekoneillaan. Vuonna 1968 syntyi Varkauden Moottorilentäjät -yhdistys, joka kunnosti kentän toiminnalleen sopivaksi ja ryhtyi lentämään kentältä yksimoottorisilla pienkoneilla. Vuonna 1969 kentän perusta sai tukevuutta kun perustettiin lentokenttätoimikunta hoitamaan ja kehittämään kenttää valtion avustuksella. Lopullinen nousuaskel otettiin vuonna 1970, jolloin perustettiin Joroisten lentokentän kannatusyhdistys, joka ryhtyi hallinnoimaan kenttää. Tämän seurauksena kentän kiitotie kunnostettiin ja kentän ensimmäinen kaupallinen lento suoritettiin Sir Airin toimesta, joka aloitti liikenteen Helsinkiin. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1974, Finnair aloitti liikenteen Varkauteen. Samana vuonna kiitotie jatkettiin 2000 metriin mahdollisen suihkukoneliikenteen tarpeisiin ja kentälle rakennettiin uusi matkustajaterminaali ja asennettiin ILS-mittarilähestymislaitteet. Terminaalia laajennettiin vuonna 1980 ja valtion omistukseen Varkauden lentoasema siirtyi vuonna 1982.

Vuonna 2000 valmistunut terminaali sekä lennonjohtotorni. (klikkaa suureksi)
Vuonna 2000 valmistunut terminaali.
Viimeisimmän uudistuksen Varkauden lentoasema koki vuonna 2000, jolloin kentän asematasoa laajennettiin ja sille valmistui täysin uusi matkustajaterminaali sekä lennonvarmistusrakennus ja lennonjohtotorni. Uusien rakennusten myötä kentän matkustajatilat kasvoivat huomattavasti ja kenttä sai nykyisen mallin mukaisen modernin ilmeen. Uusi terminaali sisältää mm. erilliset tilat lähteville ja saapuville matkustajille sekä uudet matkatavaroiden kulhetinjärjestelmät. Matkustajaterminaalin viereen rakennettiin lennonjohtotorni, jonka yhteyteen valmistui uusi lennonvarmisturrakennus. Samalla kaikki kentän lennonvarmistusjärjestelmät uusittiin. Vanhat vapautuneet tilat täytettiin nykyisten tilojen sähkö- ja varavoimajärjestelmillä ja osa tiloista vuokrattiin ulkopuolisille.


Tekniikka

Kentän kartta. Kuten kartasta voi huomata, kenttä ei ole valtavan suuri. (klikkaa suureksi)
kartta
Varkauden lentoaseman kokonaisuus muodostuu 2000 x 45 metrin mittaisesta kiitotiestä 14/32, sekä kiitotien puolivälissä sen länsipuolella olevasta asematasosta. Kenttä ei siis mittasuhteiltaan ole kovinkaan suuri. Kentän ainoa rullaustie Alfa johtaa kiitotieltä asematasolle. Kiitoteistä ainoastaan 14 on varustettu ILS-lähestymislaitteilla kun taas kiitotielle 32 ei ole käytettävissä minkäänlaista mittarilähestymismenetelmää. Niinpä kiitotielle 32 ei ole myöskään olemassa minkäänlaisia lähestymisvaloja. Näin ollen kovien pohjoistuulten vallitessa ei Varkauden kentälle voi laskeutua kovinkaan huonossa säässä. Toinen mielenkiintoinen seikka koskien kiitotietä 32 on se, että yhtenä harvoista Suomen kiitoteistä se alkaa miltei veden rajasta Joroisselän rannasta.

Kentän ainoan asematason ympärillä sijaitsevat kaikki kentän rakennukset: Matkustajaterminaali, lennonjohtotorni, vanha matkustajaterminaali ja lennonvarmistusrakennus, lentokonehalli sekä kunnossapidon tilat. Näistä nykyinen matkustajaterminaali sijaitsee kaikkein pohjoisimpana. Heti tämän vierestä löytyy lennonvarmistusrakennus, johon johtaa yhdyskäytävä matkustajaterminaalista. Lennonvarmistusrakennus pitää sisällään lennonvalmistelutilat lentäjille sekä itse lennonjohtotornin, joka on muuten varsin tyylikkään näköinen. Lennonvarmistusrakennuksesta kaakkon päin siirryttäessä tulee vastaan vanha matkustajaterminaali sekä lennonvarmistusrakennus. Rakennuksessa sijaitsee tällä hetkellä nykyisen terminaalin ja lennonvarmistusrakennuksen sähkö- ja varavoimalaitteet ja osa siitä on edelleen remontin kourissa. Remontoitavat tilat tullaan vuokraamaan eri tahoille. Vanhat rakennuksen yhteydessä on lisäksi vanha lennonjohtotorni, joka tulee muistuttamaan vielä pitkään vanhasta tyylistä rakentaa matala lennonjohtotorni lennonvarmistusrakennuksen yhteyteen. Vanhojen rakennusten vieressä on suuri lentokonehalli, joka on rakennettu vuonna 2000 Golden Airin ja Etelä-Pohjanmaan lentokeskuksen toimesta. Hallin pääkäyttötarkoitus on säilyttää Golden Airin yöpyvä kone sisätiloissa. Hallin kaakkoispuolella olevat loput rakennukset kuuluvat kunnossapidolle. Niihin kuuluvat kunnossapidon kalustohallit sekä muut tilat.

Koneiden katselu ja valokuvausmielessä kentän länsipuolella ei kulje juurikaan teitä. Ainoa tie johtaa terminaalialueelle, jossa koneita pääsee seuraamaan aidan takaa. Myös sisältä terminaalista pystyy seuraamaan hyvin kentän liikennettä ja itse asiassa terminaali onkin yksi parhaita koneiden seuraamispaikkoja Varkaudessa. Aidan vierustaa pitkin kävelemällä on kuitenkin mahdollisuus päästä kohtalaisen lähelle kiitotietä miltei joka puolella kenttää. Kentän länsipuolella on kuitenkin yksi hyvä paikka. Nimittäin järven rannassa kohtalaisen lähellä kiitotien kynnystä sijaitsee venesatama, johon luonnollisesti johtaa yleinen tie. Venesatamasta pystyy seuraamaan mainiosta kiitotielle 32 laskeutuvia koneita. Kentän pohjoisessa päässä kulkee yleinen tie kiitotien loppuosan alta lähestymivalojen alun kohdalla ja siinä onkin mainio paikka seurata kiitotielle 14 laskeutuvia koneita. Kiitotien itäpuolelle johtaa myös pienehkö tie, jota pitkin pääsee aivan kentän aidan viereen. Kyseisessä paikassa oli ainakin lokakuussa 2001 hyvin korkea turvevalli, jonka päältä näki koko kentän.


Toiminta

Kentän ainoa vakiokäyttäjä kaupallisen liikenteen saralla on Golden Air. (klikkaa suureksi)
Golden Air Saab 340
Varkauden kentän ainoa kaupallisen liikenteen harjoittaja on Golden Air, joka lentää Varkaudesta Helsinkiin Saab 340 -koneillaan yhteistyössä Finnairin kanssa. Arkisin lentoja Helsinkiin on neljä kappaletta, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin yksi. Varkaudesta on siis ainakin arkisin varsin hyvät yhteydet Helsinkiin. Helsingistä lennetään luonnolisesti myös vastaava määrä lentoja Varkauteen päin mutta arkisin ja lauantaisin yksi lento lennetään Savonlinnan kautta. Näin ollen Savonlinnasta onkin lentoyhteys Varkauteen mutta Varkaudesta ei ole yhteyttä Savonlinnaan. Tässä tapauksessa näkyy kuitenkin hyvin Golden Airin maakuntalentojen luonne: Lennot ovat hyvin lyhyitä ja esimerkiksi matka Savonlinnasta Varkauteen on linnuntietä vain hieman yli 60 kilometriä. Golden Airin lentojen merkitys Varkauden seudun liikematkustajille on kuitenkin elintärkeä.

Harrasteilmailua Varkaudessa harjoittaa ainoana yhdistyksenä Varkauden ilmailukerho, joka on keskittynyt pääasiassa purjelentoon. Purjelennon ohella kerho lentää myös moottoripurjekoneilla sekä moottorikoneilla, mutta se toiminta on huomattavasti purjelentotoimintaa vähäisempää. Purjekonekalustona kerholla on kolme purjekonetta, joista yksi on kaksipaikkainen koulukone. Mopuja kerholla on yksi ja moottorikoneita kaksi. Harrasteilmailumielessä Varkaus onkin hyvä paikka toimia koska kentän säännöllinen liikenne on sen verran hiljaista. Varkaudessa toimii lisäksi yksi yksityinen lentokoulu.

Varkauden kenttä on toimintansa puolesta kohtalaisen hiljainen eikä kentällä käy säännöllisesti mitään erikoisvieraita kuten rahtikoneita. Kentän epätavalliseen toimintaan kuuluu yleensä Varkauden teollisuuteen liittyvät liikelentokoneet ja lentotaksit, jotka tuovat yritysmaailman henkilöitä liikeasioiden hoitamista varten. Myös joka kentälle tyypillisiä vierailijoita kentällä pistäytyy silloin tällöin ja niistä tyypillisimpiä ovat suomalaiset maakuntakierroksella olevat harrasteilmailijat.


Tulevaisuudesta

Varkauden lentoaseman moderni ilme tervehtii kentälle autolla saapuvaa. (klikkaa suureksi)
kyltti
Varkauden lentoasema ei tule kasvattamaan matkustajamääriään räjähdysmäisesti, se ei tule juurikaan laajentumaan eikä sen merkitys tule kasvamaan Suomen lentoasemien joukossa. Sen sijaan Varkauden lentoasema pyrkii olemaan hyvä siinä mihin sillä on mahdollisuus. Se pyrkii vastaamaan hyvistä lentoyhteyksistä Varkauden seudulla ja takaamaan joustavat yhteydet alueen teollisuus- ja muullekin väestölle. Se pyrkii onnistumaan niissä puitteissa mitkä sillä on ja suuntahan on hyvä. Uusi terminaali, uusi lennonjohtotorni ja säännölliset jokapäiväiset reittiyhteydet Helsinkiin antavat mahdollisuudet selviytyä lentoliikenteen maailmassa jatkossakin ja tulevaisuus näyttää miten hyvin siinä onnistutaan. Puitteet ovat ainakin hyvät.

PL   - 2001


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Varkaudesta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5