Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Joensuun lentoasema
5.    Kenttäesittelyssä:   Joensuun lentoasema

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Joensuu
Esittely

Joensuun lentoasema on Euroopan unionin itäisimpänä lentoasemana Pohjois-Karjalan ylpeys. Sen kautta kulki vuonna 2001 hieman alle 180 000 matkustajaa ja tällä lukemalla lentoasema sijoittuu matkustajamäärissä Suomen lentoasemien joukossa sijalle 10, mikä on varsin hyvä sijoitus. Vaikka lentoaseman suurimmat matkustajaryhmät, liikematkustajat ja lomailijat ovatkin tehneet Joensuusta kohtalaisen vilkkaan lentoaseman, jää lentoasema kuitenkin sijalle 16 laskeutumisten määrässä eikä tämän vuoksi kilpaile Suomen vilkkaimman lentoaseman tittelistä. Joensuun lentoasema on kuitenkin ainoa ilmailun portti Pohjois-Karjalaan eikä sen merkitystä ympäröivälle alueelle sovi vähätellä. Sen kautta pääsee kokemaan Pohjois-Karjalan kauniit ja jylhät maisemat, alueen lukuisat nähtävyydet sekä Joensuun kaupungin sykkeen. Ja kuten itse lentoasemakin sanoo: "Joensuun lentoasema on paras portti Pohjois-Karjalaan!".
Joensuu / EFJO


Kehitys

Joensuun lentoasema historia alkaa monien muiden suomalaisten lentoasemien tapaan 1930-luvulta, jolloin Suomessa siirryttiin vesikoneiden käytöstä maakoneisiin. Uusia lentokenttiä ryhdyttiin rakentamaan eri puolille Suomea ja suurilta osin ajatuksena oli lentokenttien rakentaminen ilmavoimien käyttöön maanpuolustusta varten. Joensuun lentoaseman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1937 ja jatkosodan aikana kenttä olikin jo lentorykmentti 4:n käytössä. Sodan päätyttyä sotilaskoneiden toiminta Joensuussa loppui ja kentän käyttäjänä toimi ainoastaan Joensuun ilmailukerho purjelentotoimintaa harjoittaen. Joensuun kaupunki olisi kuitenkin halunnut saada kaupunkiinsa säännöllistä lentoliikennettä ja yritti pitkään saada Aeroa aloittamaan reitin välillä Helsinki-joensuu. Aero ei kuitenkaan ollut kiinnostunut lentämään mielestään syrjäiseen Joensuuhun eikä liikennettä saatu. Joensuun kaupungin iloksi liikenne kentällä vilkastui kuitenkin vuonna 1950, jolloin Veljekset Karhumäki aloitti liikenteen välillä Helsinki-Joensuu koeliikenneluvalla Aeron vanhoilla Dragon Rapide -koneilla lentäen. Liikenne lopetettiin kuitenkin syksyllä 1950, sillä Joensuun kaupungilla ei ollut varaa maksaa lentokentän talviaurausta.

Vuonna 1951 Veljekset Karhumäen lento-osasto muutti nimensä Karhumäki Airwaysiksi ja samana vuonna yhtiö aloitti reitin Helsinki-Joensuu-Jyväskylä-Vaasa-Sundsvall. Näin Joensuu sai takaisin säännöllisen liikenteen talven jälkeen. Kahtena seuraavana talvena liikenne Joensuuhun jouduttiin kuitenkin keskeyttämään samasta syystä kuin aiemminkin. Vuonna 1954 Karhumäki hankki käyttöönsä DC-3-koneita ja pian tämän jälkeen Joensuun liikenne muuttui ympärivuotiseksi. Samoihin aikoihin 1950-luvun puolessa välissä Aero aloitti liikenteen
Joensuun nykyinen vuoden 1994 muutostöiden jäljiltä oleva terminaali ja vanha ja nykyinen lennonjohtotorni. (klikkaa suureksi)
Joensuun terminaali
Joensuuhun lentämällä reittiä Helsinki-Joensuu-Kuopio. Vuonna 1961 lentokenttä otti askelen eteenpäin kun sen kiitotie päällystettiin ja saman vuosikymmenen lopulla kenttä sai jo ILS-laitteet. Kesällä 1971 Joensuun lentoasema siirtyi suihkukoneaikaan kun Finnair aloitti lentämisen Joensuuhun tuliterillä DC-9-10-koneillaan ja hieman myöhemmin käynnistyivät rahtilennot välillä Joensuu-Helsinki. Vuonna 1987 Joensuussa alkoi tilauslentoliikenne ja 1990-luvun alkupuolella lentoasema koki suuret uudistukset kun sen kiitotie pidennettiin 2500 metriin vuonna 1992 ja 1960-luvulta peräisin oleva matkustajaterminaali, lennonvarmistusrakennus ja pysäköintialueet uudistettiin ja laajennettiin sen hetkisiä tarpeita vastaaviksi vuonna 1994. Rakennusten laajennuksen myötä terminaali sai erilliset passintarkastustilat, tax-free -myymälän, ravintolan sekä info-pisteen. Vuonna 1998 alunperin vuodelta 1974 oleva hallintorakennus saneerattiin sisätiloiltaan ja samana vuonna valmistui Joensuun uusi lennonjohtotorni.


Tekniikka

Kentän kartta. Kuvassa näkyy selkeästi sivukiitotien eri materiaalit sekä levennys kiitoteiden risteyksessä. (klikkaa suureksi)
kartta
Joensuun lentoasema sijaitsee noin 11 kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta sen luoteispuolella. Lentoasema on kahden kohtalaisen suuren järven, Höytiäisen ja Pyhäselän välisellä kannaksella ja sen vuoksi lentoasema on helppo löytää myös ilmasta käsin. Lentoaseman itäpuolelta kulkee joki näiden kahden suuren järven väliltä pohjois-etelä suunnassa ja ympäristössä on kohtalaisen paljon pienempiäkin järviä.

Lentoasema muodostuu hyvin perinteisistä osista: pääkiitotiestä, sivukiitotiestä ja yhdestä asematasosta. Joensuussa ei sivukiitotietä ole kuitenkaan suljettu kuten muutamilla muilla lentoasemilla. Pääkiitotien 10/28 mitat ovat 2500 x 52 metriä ja sitä käytetään käytännössä kaikelle liikenteelle. 1200 x 30 metriselle sivukiitotielle 17/35 käyttäjinä ovat lähinnä ainoastaan harrasteilmailijat ja pienkoneet, jotka käyttävät sivukiitotietä mielellään kovilla pääkiitotiehen nähtynä poikittaisilla tuulilla. Sivukiitotie on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se koostuu kolmesta eri materiaalista: Kiitotien eteläpää on öljysoraa, keskikohta soraa ja pohjoispää rullaustien Bravo tasalta ylöspäin asvalttia. Varsinkin soran vuoksi kiitotie ei ole kuitenkaan paras mahdollinen vaihtoehto lentoonlähtöihin lasikuitukoneella. Sivukiitotien ja pääkiitotien yhtymäkohdassa on myös mielenkiintoinen levennys, joka on todennäköisesti rakennettu helpottamaan suurempien koneiden kääntymistä tai mahdollisesti myös purjelentäjien hinauskoneen odotuspaikaksi.

Joensuun asemataso tornista nähtynä. ATR tekemässä juuri käännöstä Helsinkiin. Kuvassa näkyy myös ATR:ien lentoonlähdössä suosima rullausreitti bravosta sivukiitotietä pitkin pääkiitotielle. (klikkaa suureksi)
asemataso
Lentoaseman ainoa asemataso sijaitsee pääkiitotien puolivälin tienoilla ja sille johtaa kaksi rullaustietä. Rullaustie Alfa tulee suoraan pääkiitotieltä ja Bravo johtaa taas asematasolta sivukiitotielle. Finnairin ATR:ien keskuudessa on Joensuussa miltei vakiintunut toimintatapa rullauksien suhteen: Laskun jälkeen kone poistuu kiitotieltä poikkeuksetta Alfan kautta ja rullaa asematasolle. Lentoonlähtöön ATR:t käyttävät todella usein kiitotietä 10 jopa noin kymmenen solmun myötätuuleen ja sen vuoksi rullausreitti lentoonlähdössä kulkee yleensä Bravon kautta sivukiitotielle, siitä pääkiitotielle, josta lentoonlähtö tapahtuu sivu- ja pääkiitotien risteyksestä. Syynä kiitotien 10 suosimiseen lienee se, että kiitotie laskee tässä suunnassa kohtalaisen paljon ja näin estevaraa jää lentoonlähdössä huomattavasti enemmän kuin 28:lta ylämäkeen lähdettäessä. Kiitoteiden ja rullausteiden väliin jäävällä alueella sijaitsee myös Joensuun VOR-majakka, joka toimii muun muassa reittipisteenä useille Suomen yli lentäville koneille.

Pääasemataso on kohtalaisen pieni ja siltä löytyy vain kolme merkittyä seisontapaikkaa (1, 1A ja 2), joista kahta voidaan käyttää yhtä aikaa. Näin ollen asematasolle ei mahdu kovinkaan montaa suurempaa konetta yhtä aikaa. Pääasematason itäreunassa osittain erillisenä alueena on lisäksi pienempi alue, joka on lähinnä harrasteilmailun ja pienkoneiden käytössä. Matkustajaterminaali sijaitsee pääasematason eteläreunassa ja sen vieressä - ei aivan asematason reunassa - sijaitsee pitkulainen rakennus, joka pitää sisällään lentoaseman hallinnolliset tilat kunnossapidon tilat sekä lennonjohtotornin erillisenä ulokkeena, johon johtaa käytävä itse rakennuksesta. Harraste- ja pienkoneasematason reunalla sijaitsee ilmailulaitoksen omistama lentoaseman ainoa lentokonehalli, joka on yllättävän suuri. Halli onkin muinoin majoittanut Finnairin "tumppi"-ysejä. Nykyään halli toimii majoituspaikkana Joensuun ilmailukerhon koneille ja kerhotiloille sekä muutamille yksityisille koneille. Hallissa toimii myös lentokonehuolto sekä Air Vertical -helikopteriyritys. Lisäksi halli näytti toimivan myös ylimääräisten välineiden säilytystilana, sillä hallista löytyi lentoaseman vanha paloauto sekä matkustajaportaita. Hallin itäpuolella sijaitseva rakennus on kunnossapidon kalustosuoja ja sen itäpuolella sijaitsee vanha halli, joka toimii nykyään erinäisen tavaran säilytystilana. Harraste- ja pienkoneasematason pohjoisreunassa sijaitsee myös lentoaseman tankkauspiste.

Liikenteen seuraamiseen ei Joensuussa ole kovinkaan hyviä paikkoja mutta koneita pääsee kuitenkin näkemään. Pääasematason reunasta näkee suoraan rullaustietä alfa käyttävät koneet ja aidan raosta on mahdollista ottaa jopa huonoja kuviakin. Sisältä terminaalista pääsee kuitenkin näkemään suoraan asematasolle ja se onkin kohtalaisen hyvä paikka liikenteen tarkkailuun joskaan ei paras mahdollinen valokuvaamiseen lasin vuoksi. Kiitotien 28 kynnyspäähän johtaa julkinen tie lentoaseman tien varrelta ja tietä pitkin pääsee hyvin lähelle lähestymislinjaa ja jopa sen alle lähestymisvalojen väliin. Tieltä saakin helposti kuvia laskeutuvista koneista. Näköyhteyden kiitotiehen saa kuitenkin ainoastaan kynnyksen kohdalta ympäröivien pensaikoiden vuoksi. Kynnyksen kohdalta näkee laskeutuvat koneet kuitenkin kohtalaisen hyvin, mutta valokuvaaminen on silti hankalaa jos mielii saada kuvaan mukaan myös maata. Kiitotien pohjoispuolella kulkee hiekkatie koko kiitotien pituudelta mutta kiitotietä ei näe hyvin kuin muutamasta paikasta pensaikoiden vuoksi. Sen lisäksi aurinko paistaa miltei koko päivän eteläpuolelta, jolloin valokuvaaminen pohjoispuolelta on käytännössä mahdotonta aurinkoisella säällä. Kiitotien 10 liikennettä ei pääse seuraamaan kovinkaan läheltä mutta laskeutuvat koneet näkee tieltä, joka kulkee lähestymislinjan ali.


Toiminta

Joensuun lentoaseman toiminta ei ole kovinkaan vilkasta ja ainoa säännöllinen liikenne on peräisin Finnairin reittilennoista. Kentällä toimii myös kohtalaisen paljon harrasteilmailua ja kenttää pitää majapaikkanaan myös jokunen yksityiskone.

Finnairin ATR OH-KRD saapumassa Joensuuhun Helsingistä. (klikkaa suureksi)
Finnair ATR OH-KRD
Finnair lentää arkisin reittilentoja Joensuuhun noin seitsemän kertaa vuorokaudessa ja viikonloppuisin noin neljä lentoa mutta lomakautena heinä-elokuussa lentojen määrä putoaa huomattavasti. Valtaosa lennoista on normaaleja Helsinki-Joensuu-Helsinki -lentoja, mutta yön viimeinen saapuva ja aamun ensimmäinen lähtevä lento lennetään Jyväskylän kautta. Lisäksi nyt kesäkaudella 2002 yksi lento lennetään reittiä Helsinki-Kuopio-Joensuu-Helsinki. Näin ollen Joensuusta pääsee suoralla Finnairin lennolla joko Helsinkiin tai Jyväskylään ja Joensuuhun pääsee Helsingistä, Jyväskylästä ja Kuopiosta. Käytetyin konetyyppi Joensuun lennoilla on ATR, mutta suihkukoneitakin Joensuussa käy arkisin kahdesti päivässä lomakautta lukuun ottamatta. Suihkukalustollaan Finnair lentää vuoden aikana myös muutamia lomalentoja Joensuusta suoraan Välimeren alueelle. Finnairin lisäksi ansiolentotoimintaa Joensuussa harjoittaa Air Vertical -helikopterilentoyhtiö, joka toimii Joensuussa yhden helikopterin voimin.

Paikallisia pienkoneita. Yksityinen Cessna 172 ja Joensuun ilmailukerhon Tuulia-moottoripurjekone. (klikkaa suureksi)
pienkoneita
Harrasteilmailua Joensuussa harjoittaa ainoastaan Joensuun ilmailukerho, jonka toiminta muodostuu moottori-, moottoripurje- ja purjelennosta. Kalustoa kerholla on kohtalaisen paljon ja sen myötä harrasteilmailijat lisäävätkin Joensuun liikennettä mukavasti. Kerhon käytössä on kaksi moottorikonetta, kaksi moottoripurjelentokonetta ja lukuisia purjekoneita, joista purjekoneet tosin toimivat Kiteellä kesäkauden ajan. Joensuussa toimii myös Pohjois-Karjalan laskuvarjourheilijat mutta sen toiminta Joensuussa on hyvin vähäistä. Joensuussa on ilmailukerhon koneiden lisäksi myös yksityisiä pienkoneita ja konetyyppeinä on ainakin Cessna ja Piper. Lisäksi hallissa toimivan lentokonehuollon vuoksi Joensuussa vierailee lukuisia ulkopaikkakuntalaisia pienkoneita.

Edellä mainitun toiminnan lisäksi Joensuun lentoasemaa käyttää jonkin verran myös ilmavoimat, joka suorittaa aika ajoin Joensuuhun eri tyyppisiä lentoja lähes koko kalustollaan. Joensuun varsinainen poikkeusliikenne ei ole kuitenkaan kovinkaan kirjavaa, mutta joitakin harvinaisempia vieraita toki Joensuussakin on käynyt. Näiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi venäläiset rahtikoneet sekä ruotsalaiset liikekoneet, jotka tuovat pääasiassa yritysmaailman edustajia liiketoiminnan merkeissä. Eräänlaista poikkeusliikennettä Joensuussa edustavat myös keväiset ja syksyiset lomalennot, joista osa lennetään ulkomaalaisten yhtiöiden koneella. Tämän seurauksena Joensuussa saattaa näinä aikoina nähdä myös ulkomaalaisia matkustajakoneita, jotka tyypillisesti saattavat olla esimerkiksi turkkilaisia.


Tulevaisuudesta

Joensuun torni
Joensuun lentoaseman tulevaisuus ei tuo tullessaan suuria laajennuksia tai muutostöitä saati uusia lentoyhtiöitä. Nykypäivän tilanne lentoliikenteessä estää varmasti tehokkaasti uusia lentoyhtiöitä käynnistämästä toimintaa itäisessä Suomessa ja Joensuun lentoaseman rakennusten tila ei vaadi muutostöitä vielä pitkään aikaan. Nykyinen 225 000 matkustajaa vuodessa vetävä terminaali vetää hienosti nykyiset 180 000 vuotuista matkustajaa eikä muutoksia vaativaa noususuhdannetta lentoliikenteessä ole varmastikaan odotettavissa pitkään aikaan. Lähes tuliterä lennonjohtotorni sekä myös erinomaisessa kunnossa olevat lentokoneiden liikehtimisalueet tulevat myöskin toimimaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Joensuussa voidaan siis huokaista helpotuksesta tulevaisuuden myllerrysten osalta ja jatkaa tehokasta työskentelyä nykyisen lentoliikenteen parissa pyrkien mahdollisimman hyvään toimintaan vallitsevissa oloissa. Lentoaseman päällikkö voi varmasti hyvillä mielin levätä hetken nojatuolissaan, ehkä jopa sytyttää sikarin, katsoa ikkunastaan ulos ja miettiä miten hyvässä tilassa meidän lentoasema tällä hetkellä onkaan.

PL - 07/2002


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Joensuusta
  • Ilmailulaitos



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5