Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

4.     Jyväskylän uusi matkustajaterminaali

Jyväskylän uusi matkustajaterminaali


Jyväskylän lentoasema sai marraskuussa 2004 käyttöönsä viimeisen vuoden aikana lähestulkoon täysin uusitun matkustajaterminaalin. Uuden terminaalin myötä lentoaseman matkustajatilat kasvoivat huomattavasti sekä saivat aivan uudenlaisen tyylikkään ilmeen. Seuraavassa tutustutaan uuteen terminaaliin tarkastellen aluksi Jyväskylän terminaalin kehitystä ja lopuksi tutustumalla uuteen terminaaliin.


Jyväskylän lentoaseman ensimmäinen asemarakennus valmistui alun perin vuonna 1960 palvelemaan jo vuodesta 1945 saakka jatkunutta matkustajaliikennettä. Tuolloin matkustajamäärät olivat pieniä, eikä nykyisen kaltaisesta massamatkustuksesta voitu puhua. 1970-luvun lopulla lentoaseman matkustajamäärät olivat kuitenkin kaksinkertaistuneet niistä ajoista kun asemarakennus rakennettiin, joten rakennuksen laajennus nousi esille. Laajennustarpeista huolimatta uuden asemarakennuksen rakentaminen viivästyi aina vuoteen 1988 saakka. Vuonna 1988 odotus kuitenkin päättyi, ja ahtaaksi käyneen vanhan asemarakennuksen viereen rakennettiin kokonaan uusi matkustajaterminaalirakennus. Uusi rakennus koostui nyt selkeästi aiempaa suuremmista tiloista, kahviosta sekä suurista maisemaikkunoista lentoasema-alueelle.

Jyväskylän alkuperäinen vuodelta 1960 peräisin oleva terminaali Finnairin MD-83:n takana. Näihin päiviin saakka rakennus on palvellut lentoaseman hallinnon sekä rahtipalveluiden tiloina. (klikkaa suureksi)
Vanhin terminaali
Jyväskylän vuodesta 1988 vuoteen 2004 palvellut terminaali virolaisen helikopterin takana. (klikkaa suureksi)
Vanha terminaali
1990-luvun lopulla lentoaseman matkustajamäärät olivat taas kasvaneet huimasti, ja tilat ryhtyivät jälleen kerran käymään ahtaiksi. Vaikka tilat riittivätkin käytännössä kohtalaisesti yhden vuorokoneen matkustajien käsittelemiseen kerrallaan, aiheutui ongelmia heti kun käsiteltäviä koneita oli useampia. Erityisesti lisääntyneet lomalennot aiheuttivat lentoasemalle suuria pullonkauloja. Kun lähdössä oli Finnairin vakiovuoroinen MD-80-kone sekä lomalennolle lähtevä Boeing 757 oli terminaalissa enemmän kuin tiivis tunnelma, eikä jonoilta ja seisomapaikoilta voinut välttyä niin kahvilassa kuin odotusaulassakaan. Oli siis sanomattakin selvää, että tilanteelle tuli tehdä jotain.

Ratkaisuksi ongelmaan Jyväskylässä ryhdyttiin suunnittelemaan seuraavaa terminaalin laajennusta, joka edistäisi Jyväskylän lentoaseman sekä myös ympäröivän elinkeinoelämän toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Pitkän suunnittelun tuloksena hankkeelle näytettiin lopulta vihreää valoa ja rakennustyöt pääsivät alkamaan joulukuussa 2003. Laajennushankkeen taustalla olivat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski-Suomen TE-keskus sekä Ilmailulaitos. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi puolestaan helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Helin & Co Arkkitehdit Oy pääsuunnittelijana arkkitehti Riitta Soininen. Laajennuksen keskeisenä tarkoituksena oli parantaa Jyväskylän elinkeinoelämän edellytyksiä toimia tehokkaasti ja toimivassa ympäristössä tarjoamalla elinkeinoelämän käyttöön uusi, toimiva ja moderni kauttakulkuväylä Keski-Suomesta muualle maailmaan. Lentoasema nähtiin siis keskeisenä Keski-Suomen imagon luojana.

Läpi vuoden 2004 jatkuneen rakennustyön aikana lentoasemalla jouduttiin turvautumaan lukuisiin poikkeusjärjestelyihin. Koska laajennus tehtiin vanhojen matkustajatilojen päälle, ja lentoliikenteen tuli kuitenkin toimia koko ajan, jouduttiin matkustajia ohjaamaan koneisiin milloin mistäkin ovesta. Kaikesta huolimatta matkustajat suhtautuivat ilmeisen ymmärtäväisesti poikkeustilanteeseen, sillä oltiinhan tässä loppujen lopuksi ajamassa pääsääntöisesti heidän etuaan. Tilannetta helpotti myös kesän aikana suoritettu lentoaseman kiitotien, rullausteiden sekä seisonta-alueiden päällystys, jonka seurauksena lentoasema oli täysin suljettuna kahden viikon ajan keskikesän hiljaisimpina aikoina. Näin terminaalissa saatettiin työskennellä mahdollisimman tehokkaasti matkustajia häiritsemättä. Uuden terminaalin harjannostajaisia vietettiin 2. päivä kesäkuuta, ja lopulta rakennus valmistui lokakuun lopussa. Virallinen vihkitilaisuus järjestettiin 2. päivä marraskuuta.


Terminaaliin tutustuminen

Saavuttaessa Jyväskylän lentoasemalle ei uudesta terminaalista kerro juuri mikään muu kuin terminaalin rakennuksen yhteydessä muutetut ajojärjestelyt. Siinä missä ennen normaalit matkustajatkin saattoivat ajaa autolla terminaalin oven eteen jättämään tai noutamaan matkustajia, on terminaalin eteen johtava ajorata muutettu nyt pelkästään linja-autoille ja takseille kuuluvaksi. Normaalit autoilijat joutuvat nyt käyttämään yhtä kauempana sijaitsevaa ajorataa matkustajien noutoon ja jättämiseen.

Panoraamakuva lentoaseman parkkipaikasta. Kuvasarja on otettu mielenkiintoiselta jätekatoksen päälle rakennetulta katselutasanteelta. Kuten kuvasta näkyy, terminaalirakennuksen parkkipaikan puoli ei ole juurikaan muuttunut. (klikkaa suureksi)
Panoraama

Lentoaseman rahtitoiminnot sijaitsevat nyt matkustajaterminaalin eteläpäädyssä. (klikkaa suureksi)
Rahti
Itse terminaalirakennus ei ole muuttunut parkkipaikan puolelta juuri lainkaan, eikä mikään kerro ulospäin suuresta muutoksesta. Ainoa selkeä muutos on hallintorakennukselle johtavan valaistun porraskäytävän täydellinen uusiminen. Porraskäytävän yhteyteen on rakennettu erikoinen jätekatos, jonka päällä on eräänlainen katselualue. Alueen merkitys on kuitenkin enemmän kuin hämärä, sillä siitä avautuu näkymä suoraan parkkipaikalle. Huonommin havaittava muutos parkkipaikan puolella on terminaalin toiseen päähän rakennetut rahtipalvelutilat. Aiemmin lentoaseman hallintorakennuksessa sijainneet rahtitilat ovat nyt saaneet selkeästi modernimmat puitteet, ja niiden sijainti terminaalin päädyssä on huomattavasti aiempaa keskeisempi.

Astuttaessa sisälle terminaaliin valkenee koko laajennuksen todellinen luonne. Terminaalia ei tunnista entisekseen. Vanha tiivis tunnelma on vaihtunut Oulun lentoaseman terminaalia muistuttavaan laajaan pitkulaiseen halliin, jonka reunoille eri toiminnot ovat keskittyneet. Vasemmassa päädyssä sijaitsevat saapuvien matkustajien tilat autonvuokrauspisteineen ja turisti-infoineen. Keskiosa ja oikea pääty on puolestaan varattu lähteville matkustajille. Keskellä terminaalia sijaitsevat upouudet neljä lähtöselvitystiskiä ja välittömästi niiden oikealla puolella kulkureitti turvatarkastuksen kautta lähtöaulaan. Samoin keskeltä terminaalia löytyy runsaasti istumapaikkoja lähtöä odottaville matkustajille. Terminaalin oikea pääty on puolestaan varattu uudelle ravintolalle sekä sen istuinpaikoille. Materiaalina terminaalissa on useissa paikoissa käytetty vaaleaa puuta, joka antaa tiloille erittäin mukavan ilmeen. Saman sävyistä puumateriaalia löytyy myös ravintolan kalusteista.

Sisätilat
Näkymä vasemmalle heti astuttaessa sisään. Etualalla runsaasti istumapaikkoja ja perällä saapuvien matkustajien alue. (klikkaa suureksi)
Sisätilat
Keskellä hallia ovat lähtöselvitystiskit sekä lähtevien matkustajien kulkuaukko turvatarkastukseen. (klikkaa suureksi)
Sisätilat
Näkymä lähtevien matkustajien päädystä kohti saapuvien matkustajien päätyä. (klikkaa suureksi)
Sisätilat
Näkymä saapuvien matkustajien päädystä kohti lähtevien matkustajien päätyä. Perällä näkyy puulla somistettu ravintola. (klikkaa suureksi)

Saapuvat
Saapuvien matkustajien päätyyn on koottu autovuokrauspisteet sekä infopiste. (klikkaa suureksi)
Kahvio
Uusi ravintola vaikuttaa tyylikkäältä. Sisustuksessa on käytetty paljon puuta. (klikkaa suureksi)
Odotustila
Ainoa paikka, josta ei-matkustava henkilö pääsee näkemään ulos on ravintola, josta joutuu siltikin tähyämään yli lähtevien matkustajien odotustilan. (klikkaa suureksi)
Mainokset
Katonrajasta löytyy suuri määrä erilaisia mainoksia, joita lentomatkustajille on yleensä hyvin aikaa tuijotella. (klikkaa suureksi)

Ilmoitettujen tietojen mukaan vanha matkustajaterminaali oli pinta-alaltaan 1400 bruttoneliömetriä ja uusi laajennus toi 1683 bruttoneliömetriä lisätilaa. Näin ollen vanhat tilat ovat siis yli tuplaantuneet. Kiitotien suuntaan laajentuneen rakennuksen asettelu poikkeaa kuitenkin huomattavasti entisestä. Siinä missä vanhassa terminaalissa kahvion asiakkaat pääsivät näkemään suoraan asematasolle, jää kahvio nyt hyvin kauas asematason puoleisesta ulkoseinästä. Itse asiassa ei-matkustaville ihmisillä ei ole nyt käytännössä minkäänlaista kunnollista näköyhteyttä asematasolle. Ainoa mahdollisuus on katsella kahvion vieressä olevan lasiseinän läpi yli lähtevien matkustajien odotushallin ulos ikkunasta, mutta näkymä on silti varsin kehno. Luonnollisesti on selvää, että lentoaseman matkustajaterminaalia suunniteltaessa ajatellaan ensisijaisesti tilojen toimivuutta ja matkustuksen tehokkuutta, mutta on silti sääli, että ilmailusta kiinnostuneet ihmiset, varsinkin nuorimmat sellaiset, eivät enää pääse ihailemaan lentokentän valoja ja lentotoimintaa suoraan yhden ikkunan lävitse. Näin on tilanne jo valitettavan monella lentoasemalla.

Asematason puolelta terminaali on kokenut selvästi suurimmat ulkonäölliset muutoksensa luonnollisesti juuri siitä syystä, että kyseinen osa terminaalista on varsinaista uutta osaa. Vanha julkisivu on muuttunut uuteen hulppeaan yhtenäiseen lasiseinään, jonka edustalla on erittäin tyylikäs puukaarien varaan rakennettu valtaisa kaksiosainen puukatos. Jyhkeä puurakennelma antaa terminaalille erittäin tyylikkään ja samalla myös hyvin omaperäisen ilmeen, joka erottuu varmasti muista maamme lentoasemista edukseen. Edustaahan se uusinta arkkitehtuurisuunnittelua. Asematason puoleisen julkisivun perusteella on sanomattakin selvää, että uusi terminaali onnistuu varmasti herättämään saapuvien matkustajien kiinnostuksen Keski-Suomea kohtaan ja onnistuu varmasti myös muokkaamaan heidän mielikuviaan alueesta. Viitattiinpa puumateriaalilla sitten alueen teollisuuteen tai teknologiapainotteisuuteen, niin joka tapauksessa on todettava, että julkisivu on onnistunut.

Terminaali
Parkkipaikan puolesta poiketen asematason puoleinen uusi julkisivu on hulppea. (klikkaa suureksi)
Jyväskylä
Julkisivussa korostuvat materiaaleista lasi ja puu, joita molempia on käytetty runsaasti. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Erottuvan terminaalista tekee valtaisa kaksiosainen puukatos, joka on rakennettu suurten puukaarien päälle. (klikkaa suureksi)
Katos
Jyhkeä puukatos sekä vieraileva saksalainen Cessna Citation X. (klikkaa suureksi)

Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärät. Vuoden 2004 tilastossa on matkustajat vuoden alusta lokakuun loppuun.
1998 222 906
1999 209 145
2000 210 678
2001 221 299
2002 191 957
2003 165 966
10/2004 126 134
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Jyväskylän uusi matkustajaterminaali vaikuttaa toimivalta kokonaisuudelta, jossa matkustamisen helppous ja selkeys on yhdistetty tyylikkääseen ulkoasuun. Vaikka lentoaseman matkustajamäärät ovatkin olleet vuoden 2001 jälkeen tasaisessa laskussa, sopii olettaa, että terminaalin laajennus oli enemmänkin askel kauas tulevaisuuteen, kuin pelkästään hetken mielijohteesta toteutettu päätös. Suuren loven Jyväskylän liikenteeseen teki parin vuoden takainen SAS:n päätös lakkauttaa Air Botnian lentämä Jyväskylä-Tukholma reitti, vaikka reitin matkustajamäärät olivat tiettävästi kohtuulliset. Lakkauttamispäätöksen myötä Jyväskylän kansainvälinen reittiliikenne putosi nollaan, ja matkustajamäärät putosivat kerralla huimasti. Tulevaisuuden osalta yksi keskeisin Jyväskylän toive olisikin palauttaa Jyväskylä-Tukholma -reitti takaisin liikennöitäväksi. Toinen, jo pitkään niin lentoaseman kuin alueen liike-elämänkin, haaveilema reitti olisi Jyväskylä-Oulu, mutta sen toteutuminen lienee huomattavasti epävarmempaa. Nyt uuden terminaalin myötä Jyväskylän lentoasema on kuitenkin valmis suureenkin matkustajamäärän nousuun, eikä kapasiteetti lopu aivan pian kesken. Nähtäväksi jää kiinnostuuko yksikään lentoyhtiö Jyväskylän liikenteestä.


Pekka Lehtinen - 11/2004


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4