Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Oulu

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair liikennöi. Tarkoituksena on esitellä ensin kaikki kotimaan kentät, jonka jälkeen siirrytään esittelemään yhtiön ulkomaan kohteita.

Tässä numerossa esittelyssä on Oulun kenttä. Oulun kenttä sijaitsee Oulunsalossa noin 10 kilometriä Oulun kaupungista etelään. Kenttä on Suomen toiseksi vilkkain ja nopeimmin kehittyvä kenttä koko maassa. Oulun kenttä tarjoaa hyvät liikenneyhteydet eri puolille Suomea sekä myös ulkomaille Finnairin sekä Air Botnian siivillä. Lisäksi kentältä löytyy rahtilentotoimintaa. Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeä osa Oulun mainetta korkean teknologian kaupunkina ja luotaessa liikenneverkkoa teknologiakeskuksen sekä koko yritysalueen asiakkaille Oulun lentokenttä on merkittävässä osassa. Teknologian vaatiman kaupallisen liikenteen vuoksi kentällä toimii myös monipuolista harraste- ja sotilasilmailua, jotka kumpikin värittävät kentän arkipäiväistä toimintaa. Kenttä on siis varsin mielenkiintoinen sen suhteellisen värikkään liikenteen vuoksi ja sijoittuminen vilkkaudessa Suomen kärkipäähän tarkoittaa, että kentän on oltava asiakkaitaan palveleva sekä laadukas kaikilta osin. Oulu tarjoaa erinomaiset yhteydet eri puolille Suomea ja loistaa korkealla teknologiallaan, niin tekee myös Oulun lentokenttä. Oulu on yksi Suomen parhaista, vilkkaimmista ja laadukkaimmista lentokentistä.





Kehitys

Oulun lentotoiminnan historia juontaa juurensa aina maailmansotien väliselle ajalle saakka, jolloin Oulun ensimmäinen lentopaikka, Oritkarin lentopaikka otettiin käyttöön vuonna 1936. Kenttä osoittautui kuitenkin jo reilun kymmenen vuoden jälkeen liian pieneksi sotien jälkeen käyttöön tulleille koneille ja uuden lentokentän paikkaa ryhdyttiin etsimään. Sopiva paikka löydettiin Oulunsalosta ja uutta kenttää ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1949. Rakennustyöt kestivät neljä vuotta ja kenttä valmistui lentoliikenteen palvelukseen vuonna 1953. Aero O/Y oli ensimmäinen Oulunsalon kentältä liikenteen aloittava lentoyhtiö ja se aloitti lennot Helsinkiin DC-3-koneilla välittömästi kentän valmistumisen jälkeen. Oulun kaupunki oli saanut ensimmäiset todelliset lentoyhteydet.

Kentän ensimmäisenä matkustajarakennuksena toimi aluksi kamiinoilla lämmitettävä puuparakki kunnes varsinainen asema- ja lennonvarmistusrakennus valmistui vuonna 1958. Samaan aikaan kentän liikenne oli lisääntynyt siinä määrin, että Ouluun ryhdyttiin operoimaan Convair-koneilla. Tämän vuoksi kentän pääkiitotie kestopäällystettiin. Suihkuliikenne Ouluun alkoi vuonna 1964 ja näin Oulun lentokenttä sai suuremman kentän ilmeen. Vuonna 1989 uusittiin kentän kaikki vanhat suunnistusmajakat ja ILS-laitteet, jolloin kentän varustus siirtyi nykyaikaan. Lisäparannusta kentän varustukset saivat vuonna 1993, jolloin kentän pääkiitotie varustettiin CAT II -luokan mittarilähestymislaitteilla. Oulun kentän matkustajamäärät olivat kasvaneet tasaisesti koko kentän olemassaolon ajan kunnes 1990-luvun alun lama pudotti matkustajamäärät alas. Laman väistyttyä matkustajamäärät kääntyivät kuitenkin takaisin
Oulun vuonna 1994 valmistunut terminaali. Kuva Jari Mikkilä.
(klikkaa suureksi)
Oulun nykyinen terminaali
nousuun ja kävi selväksi, että vanha matkustajaterminaali ei kykenisi enää kauan vastaamaan nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Niinpä ryhdyttiin toteuttamaan terminaalin laajennusta. Laajennettu terminaali valmistui vuonna 1994 ja laajennusten myötä matkustajaterminaalin tilat kolminkertaistuivat. Vuonna 1996 Air Botnia aloitti lennot Helsingistä Ouluun Turun ja Tampereen kautta ja seuraavana vuonna SAS avasi reitin Oulusta Tukholmaan. Vuonna 1998 Oulun kentälle rakennettiin kokonaan uusi lennonjohtotorni, jolloin vanha lennonvarmistusrakennus purettiin ja lentokoneiden seisonta-alueita voitiin laajentaa puretun rakennuksen tilalle. Oulun kenttä oli siirtynyt selvästi nykyaikaan uusien tilojen ja suhteellisen kattavien reittien ansiosta ja sen tulevaisuus näytti kertakaikkisen ruusuiselta.


Tekniikka

Oulun lentokenttä kuuluu kokonsa puolesta monien muiden suomalaisten kenttien kanssa tyypillisten maakuntakenttien joukkoon: Sen kiitotie on keskipitkä ja seisontapaikkoja on varsin vähän. Kentän koko on kuitenkin täysin riittävä nykyiselle liikenteelle.

Kentän itäosan kartta. Keskellä matkustajaterminaali ja sen yhteydessä suuri kaupallisen liikenteen seisonta-alue. Sen vieressä siviili-ilmailun alueet.
(klikkaa suureksi)
kartta
Oulun pääkiitotie (12/30) on 2500 metriä pitkä ja 60 metriä leveä - hyvin tyypilliset mitat suomalaiskentän kiitotielle. Kiitotien pituus on riittävä kentän normaalille liikenteelle eikä ongelmia tämän vuoksi ole. Tyypilliset Oulussa vierailevat koneet ovatkin MD-80 kokoluokkaa, joille 2500 metriä riittää mainiosti. Kentän suhteellisen vilkkauden vuoksi kiitotien pohjoispuolelle on rakennettu rullaustie koko kiitotien mitalle. Oulun toinen kiitotie (06/24) on ollut suljettuna jo jokusen vuoden ajan. Vaikka 1700 metriä pitkä ja 45 metriä leveä kiitotie saattaisikin toisinaan olla tarpeellinen vaativissa sivutuuliolosuhteissa, on sen sulkemista juuri jatkettu. Ilmeisesti kentän on laskettu tulevan toimeen vain yhdellä kiitotiellä.

Oulun kentän seisonta-alueet ovat suhteellisen pienet, vaikkakin kuitenkin suuremmat kuin monella muulla maakuntakentällä. Varsinainen pääseisonta-alue sijaitsee nykyisen matkustajaterminaalin edustalla. Kyseiselle alueelle on merkitty viisi seisontapaikkaa ja ne kaikki on tarkoitettu kaupalliselle liikenteelle. Aluetta käyttävät siis kaikki matkustajakoneet sekä rahtikoneet. Toiseksi suurin seisonta-alue sijaitsee edellisen pohjoispuolella. Kyseinen alue on tarkoitettu käytännössä kokonaan siviili-ilmailun seisonta-alueeksi ja sen reunoilla sijaitsevatkin siviili-ilmailun hallit. Tällä alueella toimivat käytännössä siis kaikki muut koneet kaupallista ja sotilasilmailua lukuunottamatta. Varsinaisen asematason lisäksi siviilikoneita seisotetaan myös suljetulla sivukiitotiellä. Viimeinen varsinainen seisonta-alue sijaitsee pääkiitotien eteläpuolella lähellä kiitotien 12 kynnystä. Alue on kokonaan sotilasilmailun käytössä ja on piilotettu tarkoin puuston keskelle. Alueen yhteydessä on myös halli ilmavoimien koneille.

Koska Oulun liikenne on suhteellisen vilkasta ja se on suurilta osin aikataulun mukaista, on kiitotien molemmat päät varustettu mittarilähestymislaitteilla. Pääkiitotien ollessa 12 on se varustettu paremmilla laitteilla. Kiitotielle 12 voidaan suorittaa 2 NDB ja VOR / DME -lähestymisiä sekä myös ILS-lähestymisiä. Huonon sään vallitessa kiitotielle 12 voidaan suorittaa myös CAT II -luokan ILS-lähestyminen yhtenä harvoista kentistä Suomessa. 12 on lisäksi myös lentäjän kannalta usein helpompi vaihtoehto, koska se tuo laskeutuvan koneen suoraan terminaalin eteen. Kiitotie 30 on toissijainen kiitotie ja siksi sen lähestymislaitteet ovat heikommat. Lähestymismenetelmät ovat ainoastaan 2 NDB sekä VOR / DME ja tämän vuoksi kiitotielle 30 on toista laskeutumissuuntaa hankalampi laskeutua huonossa säässä.


Toiminta

Oulun kentän toiminta pyörii vahvasti kaupallisen ilmailun ympärillä. Liikenneyhteyksiä on varsin paljon ja niitä on suhteellisen useasti. Kaupallista ilmailua täydentävinä osina toimivat harrasteilmailu sekä sotilasilmailu, jotka molemmat toimivat kentällä jokseenkin suurella aktiviteetilla.

Oulu on monenlaisen ilmailun suhteellisen vilkas keskus. Kuva Jari Mikkilä. (klikkaa suureksi)
koneita
Oulun kentän liikenteestä suuren osan muodostaa Kaupallinen ilmailu. Sen suurimpia harjoittajia ovat Finnair ja Air Botnia, jotka molemmat lentävät useita päivittäisiä vuoroja eri puolille Suomea. Finnairin kultakaivosreitti on jo vuosia ollut Helsinki-Oulu ja tämän vuoksi yhtiö lentääkin kyseistä reittiä nykyisin kymmenkunta kertaa päivässä. Oulusta on siis varsin hyvät yhteydet maamme pääkaupunkiin. Tämän lisäksi Finnair lentää Oulusta sekä Kemiin että Rovaniemelle muodostaen näin yhteydet myös Pohjois-Suomen keskuksiin. Air Botnian osuus Oulun liikenteestä on myös varsin suuri. Pääreitti Oulusta Botnialla on Tukholmaan, jonne yhtiö lentääkin suihkukalustolla. Muita Botnian kohteita ovat Tampere ja Turku, joihin molempiin lennetään kerran päivässä. Kohteisiin kuului aiemmin myös Vaasa, mutta kesäaikataulun myötä suorat lennot Vaasaan loppuivat. Kaupallisen ilmailun osana liikenteeseen kuuluu myös rahtilentotoiminta, jota Oulussa harjoittaa DHL. DHL lentää Amsterdamista Tampereen kautta Ouluun arkipäivisin Boeing 727-200 -koneilla ja muodostaa näin monille yrityksille tarpeellisen rahtikanavan Eurooppaan. Kaupallisen liikenteen pienempänä osana Oulussa toimii myös Oulun tilauslento, joka harjoittaa nimensä mukaisesti tilauslentoja ja näin ollen eräänlaista lentotaksitoimintaa. Eräänä osana kaupallista ilmailua Oulusta lennetään lisäksi myös lukuisia lomalentoja eri puolille Eurooppaa. Lomalentojen pääasiallinen lentäjä on Finnair, joka lentää lentoja tyypillisesti Välimerelle Boeing 757 -kalustolla. Muita lomalentoja harjoittavia yhtiöitä Oulussa ovat Turkish Airlines (Boeing 737) sekä Iberworld (A320), jotka molemmat lentävät lentojaan pääosin talvikaudella.

Oulussa näkee myös sotilasilmailua. Kuva Jari Mikkilä. (klikkaa suureksi)
Draken laskussa
Osa Oulun toimintaa on myös harrasteilmailu, jota Oulussa harjoittavat Oulun moottoriliitäjät, Oulun ilmailukerho ja Tervalentäjät. Oulun moottoriliitäjät keskittyvät toiminnassaan nimensä mukaisesti moottorilentoon siinä missä Tervalentäjätkin kun taas Oulun lentokerhon alaa on purjelento. Moottoriliitäjien käytössä Oulun kentällä on Dimona moottoripurjekone ja Tervalentäjien kalustoon kuuluu Cessna 172 ja Piper Cherokee. Oulun lentokerhon toiminta keskittyy sen sijaan läheisille Ahmosuon ja Pudasjärven kentille ja tämän vuoksi purjelentotoimintaa ei juurikaan Oulunsalon kentällä näe.

Sotilasilmailu on myöskin mukana Oulun kentän kuvioissa. Vaikka Oulu ei olekaan ilmavoimien varsinainen kotikenttä saati tukikohta, käyttävät ilmavoimien koneet kenttää eräänlaisena harjoittelupaikkanaan. Oulussa vierailee lukuisia ilmavoimien koneita ja varsinkin hävittäjät pistäytyvät kentällä varsin usein harjoituslennoillaan. Ilmavoimien toimintaa varten kentällä onkin jo edellä mainittu ilmavoimien oma seisonta-alue.

Vuoden 1997 lentonäytöksessä Oulu todisti, että siitä on suurenkin liikenteen hoitajaksi. (klikkaa suureksi)
IL-76 lentonäytöksessä
Oulun kentällä - kuten muillakin Suomen kentillä - tapahtuu toisinaan harvinaisempiakin tapahtumia. Näistä Oulun kohdalla lienee muistettavin vuoden 1997 kansainvälinen lentonäytös, jossa Oulun kenttä pääsi esittelemään valmiuttaan suurten konemäärien käsittelemisessä. Vaikka vieraita oli tuolloin valtaisa määrä, pystyi Oulun kenttä suoriutumaan tapahtumasta kunnialla ja se osoitti miten pystyvä kenttä se kaiken kaikkiaan on. Toisinaan Oulussa vierailee myös poikkeuksellista kalustoa. Yleisimpiä erikoistapauksia ovat varsinkin Finnairin suurimmat koneet, joilla lennetään Ouluun normaaleja reittilentoja henkilökunnan koulutusmielessä. Mm. MD-11 ja Boeing 757 vierailevat Oulussa toisinaan. Myös erilaisia liikesuihkukoneita liikeinnöi kentällä sattumanvaraisesti ja mainitsemisen arvoisena seikkana Helsingin yliopiston Shorts vieraili kentällä viime syksynä.


Tulevaisuudesta

Oulun lennonjohtotorni on yksi asia, joka muistuttaa kentällä olijoita modernista aikakaudesta. Kuva Jari Mikkilä.
Oulun torni
Oulun kentän toiminta ja elämä tulee jatkumaan tasaisena - pääpiirteissään samanlaisena kuin mitä se on tähän saakka ollut. Koko kentän historian ajan sen kasvuvauhti on ollut tasaista eikä tilanteeseen näy juurikaan muutosta. Määrät kasvavat edelleen. Kentän matkustajamäärät ovat kiivenneet kohti korkeuksia aina siitä saakka kun Aero O/Y aloitti ensimmäiset kaupalliset vuorot Oulun ja Helsingin välillä 1950-luvulla, ja vaikka 1990-luvun alun lama pudotti kentän matkustajamäärät alas, ovat ne kiipeämässä kovaa vauhtia entistä korkeammalle. Tämän vuoden matkustajamäärien arvioiden mukaan lopullinen määrä tulee ylittämään 700 000 matkustajaa ja seuraavan vuoden ennusteet ovat kenties entistä suurempia. Määrät ovat huimia Oulun kokoiselle kentälle. Kun ajatellaan, että kentän nykyiset matkustajatilat on suunniteltu miljoonalle vuosittaiselle matkustajalle, tulee raja pian vastaan. On ryhdyttävä suunnittelemaan uusia laajennuksia ja kenttää on ryhdyttävä muuttamaan suuremman mittakaavan kentäksi. Oulun on otettava askel eteenpäin. Jo nyt Oulu on Suomen nopeimmin kehittyvä kenttä ja samalla Suomen toiseksi vilkkain. Luulisi, että lisälaajennukset olisivat mahdollisia ja ennen kaikkea kaivattuja. Oulun kenttää on pyritty kehittämään matkustajaystävällisemmäksi, joustavammaksi ja monipuolisemmaksi kentäksi koko sen olemassaolon ajan pyrkien parantamaan sen mainetta helppona porttina pohjoiseen. Siinä on onnistuttu varsin hyvin tähän asti. Miksi siinä ei onnistuttaisi jatkossakin?

PL   - 2000


Lisää aiheesta:
  • airliners.net - ilmailukuvia Oulusta



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5