Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.    Kenttäesittelyssä:   Helsinki-Malmi

Helsinki-Malmi
Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.




Helsinki-Malmi
Esittely

Helsinki-Malmin lentoasema on suomalaisessa ilmailussa yksi merkittävimpiä ja erikoisimpia lentoasemia. Sen historian siipien havina on ainutlaatuista ja kaikki se mitä Malmi on nähnyt vuosien saatossa aina sodista nykypäivän moderniin teknologiaan, on jotain ainutlaatuista. Malmin lentoasema on saanut seurata aitiopaikalta suomalaisen ilmailun kehitystä jo vuosikymmenten ajan, ja se tietää ilmailun historiasta paljon sellaista, mitä me nuoremmat emme tiedä. Nykyään Malmi toimii Suomen vilkkaimpana yleisilmailukenttänä aivan pääkaupungin sydämessä ja vuonna 2001 Malmi olikin maamme toiseksi vilkkain lentoasema laskeutumisten määrässä. Malmia käyttää kotipaikkanaan kymmenet koneet ja toiminta on erittäin monipuolista käsittäen lähes kaiken ilmailun harrasteilmailusta ammattilentotoimintaan saakka. Viimeaikojen lakkauttamiskeskustelut ovat kuitenkin asettaneet Malmin lentoaseman uhatuksi ja kyseisen tarinan tuntevatkin lähes kaikki ilmailunharrastajat. Nykyrakentaminen ja asuntopula on asetettu vastakkain Malmin lentoaseman kanssa eikä Malmin selviäminen tästä taistosta ole suinkaan itsestään selvyys. Malmin lentoasema vaatiikin nyt aktiivista puolustamista ja äänen esille tuomista sen puolesta, että Suomen yksi ainutlaatuisimmista ilmailualueista säästyisi myös tulevaisuuden ikäluokkien ihailtavaksi ja käytettäväksi.
Helsinki-Malmi / EFHF


Kehitys

Helsingin rannikolta oli lennetty vesikoneilla aina 1920-luvun alkupuolelta saakka, mutta 1930-luvun alussa ryhdyttiin pohtimaan vakavasti siirtymistä vesikoneista maakoneisiin. Kattavien keskustelujen ja monipuolisten pohdintojen jälkeen Suomeen ryhdyttiin rakentamaan ensimmäisiä maalentokenttiä, joista ensimmäinen valmistui Turkuun vuonna 1935. Ottaen mallia naapurimaa Ruotsista, joka rakensi lentokentän omaan pääkaupunkiinsa, myös Suomessa päädyttiin rakentamaan lentokenttä pääkaupunkiin ja vuoden 1936 lopulla Helsingin Malmille valmistui Helsingin lentoasema. Terminaalina lentoasemalla toimi suuri pyöreä valkoinen rakennus ja valmistunut lentokonehalli oli Euroopan toiseksi suurin lajissaan. Molemmat rakennukset ovat edelleen käytössä Malmilla alkuperäisen näköisinä. Seuraavan vuoden aikana Malmin lentoasemalle rakennettiin sokkolentolaitteet, jotka siis vastasivat likimain nykyään käytössä olevia mittarilentolaitteita.

Malmin lentoaseman valmistumisen jälkeen liikenne siirrettiin Katajanokan vesilentosatamasta uudelle maakentälle ja ensimmäisenä Malmin lentoasemaa käytti ruotsalaisen Aerotransportin lentäjä Ernst Roll. Aiemmin Katajanokalla toiminut Aero siirtyi myös Malmille ja hankki kaksi ensimmäistä de Havilland Dragon Rapide -pyöräkonettaan vuosien 1937 ja 1938 aikana. Ensimmäisellä koneellaan Aero operoi Tallinnaan sekä Turun kautta Tukholmaan heti maakentälle siirtymisen jälkeen ja ensimmäisen kotimaanlennon Aero lensi Viipuriin vapun päivänä 1937. Samaan aikaan käynnistyi myös Tampereen reitti ja vuonna 1938 sitä jatkettiin Vaasaan saakka. Kesällä 1939 reitti piteni edelleen aina Ouluun ja Kemiin saakka. Jo heti alusta alkaen Malmille lensi myös ulkomaalaisia lentoyhtiöitä ja ensimmäisiä olivat ruotsalaiset ja virolaiset, joiden jälkeen liikenteen Malmille aloitti myös saksalainen Lufthansa sekä puolalainen LOT ja vuonna 1939 KLM sekä British Airways.

Malmin 1930-luvulta oleva persoonallisen näköinen ja suojeltu terminaalirakennus toimii yhä Malmin päärakennuksena. (klikkaa suureksi)
Malmin terminaali
Malmin lentoaseman siviililentotoiminta katkesi kuitenkin nopeasti kun toinen maailmansota alkoi ja neuvostoliittolaiset ryhtyivät kylvämään pommejaan Helsinkiin 30.11.1939. Välittömästi tämän jälkeen Aero siirsi toimintansa pois Helsingistä ja Malmin lentoaseman uudeksi käyttäjäksi tuli ilmavoimat, joka operoi kentältä aina vuoden 1940 välirauhaan saakka. Rauhan solmimisen jälkeen Aero siirtyi takaisin Malmille ja aloitti välittömästi lentonsa Tukholmaan ja vähän myöhemmin Tampereelle. Samaan aikaan Aero aloitti jo pitkään suunnitellun Petsamon liikenteen lentäen reittiä Helsinki-Tampere-Vaasa-Kokkola-Oulu-Rovaniemi-Sodankylä-Petsamo kolme kertaa viikossa Lapland Express -linjan nimellä. 25.6.1941 käynnistynyt jatkosota keskeytti kuitenkin liikennelentotoiminnan uudestaan ja Aero siirsi kaiken toimintansa Malmilta Poriin. Jatkosodan aikana Malmia käytti taaskin ilmavoimien koneet aina siihen saakka kun sota päättyi syksyllä 1944 ja valvontakomissio kielsi kaiken lentotoiminnan maassamme. Vaikka lentokielto kumottiinkin vuonna 1945, piti valvontakomissio kuitenkin yhä Malmin lentoasemaa hallussaan eikä lentoja Malmilta voitu aloittaa ennen kuin vasta tammikuussa 1947, jolloin komissio poistui maasta. Komission poistumisen myötä Aero palasi Malmille uusilla DC-3-koneillaan lentäen ja Malmin toiminta alkoi kasvamaan kiihtyvästi.

1940-luvun lopulla lentoliikenteen määrä Helsingissä oli kasvanut siinä määrin, että Malmin lentoasema ei enää riittänyt yhä vilkkaamman liikenteen ja jatkuvasti suurenevien koneiden käyttöön. Sen suopohjalle rakennetut kiitotiet eivät olleet kyllin kantavia painaville koneille ja kiitotiet olivat liian lyhyitä. Malmin lentoaseman sijainnista johtuen sen laajentaminen ei ollut enää mahdollista ja niinpä oli ryhdyttävä etsimään paikkaa uudelle suuremmalle lentoasemalle. Paikka löytyi Helsingin Seutulan kylän läheltä ja uuden lentoaseman rakennustyöt aloitettiin 1950-luvun alussa. Uusi lentoasema saatiin liikennöitävään kuntoon kesällä 1952 ja ensimmäinen lento uudelle lentoasemalle laskeutui 26.6.1952. Aero siirsi kaikki lentonsa Malmilta Seutulaan 26.10.1952 ja kaikki säännöllinen liikenne siirtyi pois Malmilta vuonna 1953. Tästä eteenpäin Malmin lentoaseman käyttäjiksi jäivät ainoastaan yleisilmailun sekä kevyen kaupallisen ilmailun koneet. 1960-luvulla Malmin lentoaseman toiminta koostui pääosin yleisilmailusta, taksi-, rahti-, valokuvaus-, ambulanssi- ja malminetsintälennoista sekä helikopteri- ja laskuvarjohyppytoiminnasta. Samalla vuosikymmenellä lentoasemarakennus peruskorjattiin ja vanhan lennonjohtotornin tilalle rakennettiin uusi torni. 1970-luvulla lentotoiminnan kasvu taantui mutta 1980-luvun kulutusjuhlan myötä yleisilmailun määrä kasvoi huomattavasti ja sen myötä Malmin lentoaseman ympäristöön syntyi myös paljon ilmailuun liittyvää yritystoimintaa. 1990-luvun alun lama vähensi Malmin liikenteen lähes puoleen siitä mitä se oli ollut vuonna 1990 mutta laman jälkeen Malmin toiminta lähti taas uudestaan nousuun. Viime aikoina Malmille onkin rakennettu taas uusia tiloja ja esimerkkinä tästä toimii muun muassa Copterlinen vuonna 1999 Ilmailulaitokselta ostama hallirakennus, jonka yritys remontoi kauttaaltaan sekä suren lentokonehallin itäpuolelle vuonna 2001 rakennetut Helitourin ja Helitecin toimintarakennukset. Viimeisimpien tietojen mukaan myös harrasteilmailun taholta on tehty suunnitelmia uusien tiloja rakentamiseksi lähitulevaisuudessa.


Tekniikka

Kentän kartta. Koko lentoasema on suunniteltu selkeästi vilkkaalle liikenteelle kattavan rullaustieverkoston ja suuren asematason perusteella. (klikkaa suureksi)
kartta
Helsinki-Malmin lentoasema sijaitsee Helsingin kaupungin alueella Malmin kaupunginosassa nykyisin jo suurilta osin rakennusten ja asuinalueiden ympäröimänä. Lentoaseman sijainti onkin siis toisaalta erinomainen, toisaalta taas erittäin huono. Erinomainen sijainti on siinä mielessä, että pääkaupunkiseudun ilmailunharrastajilla on lyhyt matka harrastuksensa pariin ja itse kaupungin läheisyys tekee lentämisestä mielenkiintoista. Huono sijainti on ympärillä asuvien ei-ilmailunharrastajien mielestä, jotka eivät arvosta ilmailua ja kokevat sen ainoastaan ylimääräisen melun aiheuttajana ja turhan tilan viejänä kaupunkialueella. Lentoaseman sijainnissa onkin juuri syy viime aikojen keskusteluihin lentoaseman tulevaisuuden kohtalosta.

Teknilliseltä kantilta asiaa tarkastellen Malmin lentoasema on selkeästi ainutlaatuinen Suomessa. Se on rakennettu vilkkaan liikenteen tarpeisiin, mistä kertoo kaksi kiitotietä ja kunkin kiitotien päähän johtavat rullaustiet sekä suuri asematasoalue ja useat rakennukset. Toisaalta Malmin kiitotiet ovat lyhyitä ja huonosti kantavia ja osa rullausteistä kohtalaisen kapeita muiden suomalaisten lentoasemien näkökulmasta katsottuna. Näin siis lentoasema edustaa selkeästi vilkkaalle kevyelle liikenteelle tarkoitettua lentoasemaa ainoana Suomessa.

Malmin kaksi kiitotietä 18/36 ja 09/27 sijaitsevat ristikkäin toisiinsa nähden ja pääkiitotien virkaa pitää hallussaan 1340 x 30 metrin kokoinen kiitotie 18/36, jolle on olemassa myös mittarilähestymislaitteet. Sivukiitotienä toimii 1024 x 30 metrinen 09/27, jota käytetään olosuhteiden niin vaatiessa ja selkeästi harvemmin kuin pääkiitotietä. Yleisin käytössä oleva kiitotie on 18, mikä johtuu osittain rannikkokentälle tyypillisistä merituulista. Mielenkiintoinen seikka Malmin kiitoteiden käytössä on se, että lentoasemalla ei käytetä Helsinki-Vantaalta tuttua kahden kiitotien menetelmää, jossa saapuva liikenne käyttää eri kiitotietä kuin lähtevä. Syitä tähän lienee useita ja omia arveluitani ovat kevyen liikenteen huono sivutuulikestävyys, vfr-liikenteen vaikea porrastettavuus sekä lennonjohdolliset seikat. Kunkin kiitotien päähän johtaa rullaustiet ja rullaustieverkosto on siinä määrin kattava, että vilkaskin liikenne sujuu Malmilla helposti. Rullausta varten Malmilla on lisäksi myös erillinen lennonjohtoelin "rullaus" ainoana lentoasemana Suomessa Helsinki-Vantaan ohella ja elin antaa rullausohjeita lähtevälle liikenteelle.

Malmin pääasemataso tornista pohjoisen suuntaan. Kuvassa näkyy osittain molemmat kiitotiet sekä niiden risteys. (klikkaa suureksi)
asemataso
Malmin varsin suuri pääasemataso sijaitsee kiitoteiden risteyksen kaakkoispuolella ja pääasematason ympärille on rakentunut miltei koko lentoaseman toiminta. Itse pääasematasolla risteilee useita merkittyjä rullauslinjoja ja merkittyjä pysäköintiruutuja asematasolta löytyy kymmeniä. Lentoaseman 1930-luvulta peräisin oleva funkis-tyylisuuntausta edustava historiallinen ja museoviraston suojelema tyylikäs valkoinen pyöreä terminaalirakennus sijaitsee asematason reunalla ja asemataso kaareutuu terminaalin ympärille. Nykyään terminaali pitää sisällään valtaosan lentoaseman toiminnoista, joihin kuuluu mm. lennonjohtotorni, lentoaseman hallintotilat, briefing sekä myös useita yrityksiä kuten esimerkiksi Pilot Factory, BF-lento, Air Center, First Invest ja Trade Air. Terminaalin toisesta kerroksesta löytyy myös lentoaseman kahvila-ravintola Hopealintu, josta avautuu erinomainen näkymä lentoaseman koko liikennealueelle. Terminaalin pyöreässä ala-aulassa on mielenkiintoista miettiä hetken aikaa miten paljon historiaa kyseiseen rakennukseen todellisuudessa liittyykään. Terminaalirakennus on vuosikymmenien aikana nähnyt nimittäin sodat ja lamat siinä missä myös nousukaudetkin liikenteen huippuaikoina ja terminaalin läpi on kulkenut satoja tuhansia ihmisiä alkaen tavallisesta tallaajasta aina maiden huippumiehiin.

Pääasematasoa idän suuntaan. Kuvassa näkyy kiitotien 27 alkupää sekä myöskin tankkauspaikka. (klikkaa suureksi)
asemataso_itä
Siirryttäessä terminaalilta itään päin tulee vastaan toinen lentoaseman historiallisista rakennuksista nimittäin myöskin 1930-luvulta peräisin oleva melkoisen suuri lentokonehalli ja sen yhteydessä olevat toimistotilat. Rakennuksessa toimii nykyisin mm. Salpauslento, Suomen ilmakuva, Gospel flight, MI-Enterprise, PP-Aviotec ja harrastepuolelta Espoon moottorilentäjät ja Malmin ilmailukerho. Hallissa majoitetaan mm. kaikki Pilot Factoryn koneet, osa Salpauslennon koneista sekä lukuisia muita koneita vaihdellen yksityisestä kerhojen omistamaan kalustoon. Hallilta suoraan kiitotielle 27 päin siirryttäessä tulee vastaan lentoaseman tankkauspaikka, jonka vieressä toimii mainoshinaukseen erikoistunut Lentomainos Mikkonen. Suuren lentokonehallin itäpuolelta löytyy kaksi sinistä varsin uutta ja selkeästi pienempää hallia, joista ensimmäinen toimii Helitourin toimintakeskuksena käsittäen yrityksen toimistotilat sekä hallin yrityksen helikopterikalustolle. Toinen halli on puolestaan Helitechin vastaavanlainen toimintakeskus sisältäen myöskin toimistot ja hallitilan. Tästä suoraan etelään päin siirryttäessä tulee vastaan Suomen laskuvarjokerhon käytössä oleva saksalaisten aikoinaan rakentama pieni barakki. Viimeisimpänä idässä sijaitsee kohtalaisen suuri rakennuskompleksi oman muista erillään olevan asematasonsa kanssa ja tämä alue kuuluu rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksen alueella sijaitsee koko Suomen rajavartioinnin hermokeskus - rajavartiolaitoksen esikunta sekä rajavartiolaitoksen lentotoiminnasta vastaavan vartiolentolaivueen esikunta. Varsinaisena lentoyksikkönä Malmilla toimii Helsingin vartiolentue, jonka lentokalusto koostuu kolmesta Agusta Bell -helikopterista.

Palatessa takaisin terminaalille ja kulkiessa siitä suoraan etelään tulee vastaan suuri rakennuskompleksi. Tämä rakennelma pitää sisällään Malmin palolaitoksen sekä kunnossapidon tilat ja toiminnallaan se vastaa siitä, että lentoasema on teknisesti kunnossa ja, että toiminta on turvallista ja pelastuspalvelu lähellä. Jatkettaessa tästä edelleen tietä pitkin etelään poispäin lentoasemalta, tulee vastaan Suomen ilmailuliiton rakennus, joka pitää sisällään kaiken ilmailuliiton toiminnan aina hallinnosta Ilmailu-lehteen ja SIL-shopiin.

Lentoaseman lounaisnurkassa, kiitoteiden risteyksen lounaispuolella sijaitsee oma erillinen asematasoalue, johon johtaa varsin leveä rullaustie. Tämän asematasoalueen laidalta löytyy kaksi suurempaa rakennusta, joista suurempi ja etelänpuoleisin on Copterline-helikopteriyrityksen päärakennus pitäen sisällään yrityksen toimistotilat sekä lentokalustohallin. Hallissa toimii lisäksi Copterlinen huolto, joka on samalla valtuutettu Sikorsky S-76 -huolto. Pienempi rakennus on puolestaan Konekorhosen toimitila, joka käsittää yrityksen huoltohallit sekä toimitilat.

Liikenteen seuraamiselle ja valokuvaamiselle Malmilla on lukuisia hyviä paikkoja, joista tosin valtaosa sijaitsee terminaalialueella. Terminaalialueen luultavammin paras paikka on itse terminaalirakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva kahvila-ravintola Hopealintu, josta aukeaa näkymä koko lentoaseman liikennealueelle. Ravintolasta voi helposti seurata koko lentoaseman liikennettä aina kiitoteiden päistä saakka ja liikenteen seuraamisen lomassa voi myös ravintolan palveluita käyttää hyväkseen. Terminaalin alakerran terassia pitkin kävellessä saa näkymän koko pääasematasolle ja terminaalin ympärillä sijaitsevat alueet on kaikki reunustettu sen verran matalalla aidalla, että liikenteen kuvaaminen on mahdollista liki mistä vain terminaalialueella. Kiitoteiden päissä lienee paras paikka kiitotien 36 kynnyspäässä, josta Copterlinelle johtava tie kulkee aivan lähestymislinjan ali. Tien vieressä olevalta kalliolta aukeaa lisäksi erinomainen näkymä koko kenttäelueelle ja liikenteen seuraaminen tästä paikasta onkin helppoa. Kiitotien 27 kynnyspäässä kulkee lähestymislinja ali myöskin tie mutta korkea puusto estää kenttäalueelle näkemisen kokonaan ja paikassa voikin seurata ainoastaan yli lentäviä koneita. Kiitotien 09 kynnyspäässä kulkee tiettävästi lenkkipolku, jolta saattaa mahdollisesti aueta jonkinlainen näkymä kentälle ja kiitotien 18 länsipuolella sen pään tuntumassa kulkevalta tieltä on tiettävästi mahdollisuus seurata kiitotien 18 laskevaa liikennettä mainiosti.


Toiminta

Malmin lentoasema on luokitukseltaan ns. yleisilmailukenttä ja sen toiminta muodostuu pääosin pienkoneliikenteestä, johon kuuluu kaupallisten lentokoulujen lennot, harrastekoneet sekä myöskin ansiolennot. Tämän lisäksi Malmin toimintaan kuuluu olennaisena osana helikopteritoiminta sekä myös laskuvarjohyppääjät ja lennokkien lennättäjät. Vaikka Malmia käyttävät konetyypit ovatkin kohtalaisen pieniä, on liikenne kuitenkin vilkasta ja etenkin päivisin Malmilla käy Melkoinen säpinä.

Salpauslennon C152 laskussa Malmin kiitotielle 27 harjoituslennon jälkeen. (klikkaa suureksi)
lasku 27:lle
Yksi Malmin pääkäyttäjäryhmä on kaupalliset lentokoulut, joista kolme suurinta ovat BF-lento, Pilot Factory ja Salpauslento. Nämä lentokouluttajat toimivat Malmilla pääsääntöisesti virka-aikana ja lentokoulujen koneet ovatkin tuttu näky lentoasemalla. Tyypillisiä konetyyppejä lentokouluille ovat pikku-Cessnat ja -Piperit ja Suomen ainoat Pilot Factoryn Bravot sekä jämerämpänä kalustona Salpauslennon King Airit ja Pilot Facroryn Piper Senecat. Pienemmät koneet lentävät useimmiten koululentoja lähiympäristössä ja laskukierroksessakin saattaa tyypillisesti nähdä useita koulukoneita läpilaskuja tekemässä. Suurempien koneiden koululennot suuntautuvat lähinnä kauemmas eivätkä ne ole niinkään yleisiä lentoaseman liikenteessä.

Toinen suuri osa-alue Malmin liikenteessä on harrasteilmailu, jota Malmilla harjoittaa useampi ilmailukerho. Malmin lentoasemaa tukikohtanaan käyttäviä ilmailukerhoja on ainakin Malmin ilmailukerho, Espoon moottorilentäjät, ilmailukerho Poutahaukat, Polyteknikkojen ilmailukerho ja Finnairin lentokerho lentokoneiden osalta ja Suomen laskuvarjokerho laskuvarjohyppytoiminnan osalta. Konekalustona kerhoilta löytyy pääasiassa Cessnoja ja Pipereita mutta myös erikoisempiakin konetyyppejä löytyy kuten laskuvarjokerhon käyttämä Twin Otter. Luonnollisesti Malmilla majailee myös lukuisia yksityisiä koneita, jotka lisäävät lentoaseman liikennettä omalta osaltaan. Maininnan arvoinen seikka on lisäksi myös lennokkiharrastajat, joiden käyttöön on Malmilla tarkoitettu oma alueensa kiitoteiden risteyksen koillispuolella.

Malmin suurempia koneita. Etualalla Savairin operoima Piper PA-31 ja takana Yhdysvaltojen rekisterissä oleva Pilatus PC-12. (klikkaa suureksi)
isoja koneita
Rajavartiolaitoksen Helsingin vartiolentue operoi Malmilta kahden Agusta Bell AB 412 -helikopterin ja yhden AB 206 -helikopterin voimin ja ne suorittavat tyypillisesti monipuolisia etsintä-, pelastus- ja valvontalentoja eri puolilla Etelä-Suomea. Rajavartiolaitoksen aluetta käyttää myös puolustusvoimien helikopterit, joita Malmilla vierailee myöskin aika ajoin. Toisella laidalla lentoasemaa sijaitsee Copterlinen tukikohta, josta käsin Copterline operoi kalustollaan. Vaikka valtaosa Copterlinen kalustosta onkin pääsääntöisesti liikenteessä, tukeutuvat kopterit kuitenkin Malmille ja siksi niitä saattaakin nähdä Malmin liikenteessä koska tahansa.

Malmin tyypillisen liikenteen lisäksi Malmia käyttää lukuisat vierailevat koneet, joita saapuu vuosittain lukuisista eri maista. Kotimaan osalta Malmilla vierailee tyypillisesti pienkoneita eri puolilta Suomea pääosin harrastusmielessä ja konetyypit vaihtelevat keskikokoisista moottorikoneista aina erilaisiin ultrakevyisiin ja moottoripurjekoneisiin saakka. Ulkomaisten vieraiden osalta konetyypit ovat keskimäärin suurempia eikä aivan pienimpiä koneita (moput ja ultrat) juurikaan esiinny. Tyypillisiä vieraita ovat viime aikoina olleet ruotsalaiset, saksalaiset, virolaiset sekä myös yllättäen myös yhdysvaltalaiset moottorikoneet ja konetyypit ovat vaihdelleet lähempää tulleista pienistä yksimoottorikoneista suurempiin kaksimoottorikoneisiin. Muun muassa vuoden 2002 aikana Malmilla on seisonut jo pitkän aikaa Yhdysvaltojen rekisterissä olevan Pilatus PC-12 ja kesäkuussa Malmilla vieraili Tanskan ilmavoimien Canadair Challenger CL 604 tuoden maan pääministerin kätevästi keskustan läheisyyteen aiheuttaen samalla hämmästyneitä ilmeitä paikallisissa ilmailuihmisissä. Kokonaan oma lukunsa on elokuussa 2002 järjestetty Malmin menestyksellinen avoimien ovien päivä, jonka aikana Malmilla vieraili poikkeuksellisen suuria koneita. Paikalla nähtiin nimittäin Air Botnian RJ85, Finnairin ATR 72 ja Golden Airin Saab 340, joista Avro ja ATR edustivat varmasti yksiä suurimmista Malmilla vierailleista koneista. Tapahtuma oli kuuleman mukaan varsin onnistunut ja etenkin suuret konevieraat saivat osakseen ansaittua huomiota poikkeuksellisessa ympäristössä.


Tulevaisuudesta

Malmin torni
Malmin lentoasema sykkii nykyään täynnä elämää ja sen päivittäinen toiminta on vilkasta. Tarkastellessa lentoaseman toimintaa lähempää huomaa, miten koko sen toiminnan ympärille on rakentunut ikään kuin pikkukaupunki, joka toimii kokonaisuutena lentoaseman suomin mahdollisuuksin ja myös sen asettamin ehdoin. Toiminnasta löytyy yrityksiä, jotka ovat luoneet toimintansa perustan Malmin lentoaseman pohjalle, rajavartiolaitos, joka toimii virallisena tahona valtion kautta sekä myös harrasteilmailijat, jotka nauttivat Malmin lentoasemasta pelkästään sen suoman harrastusmahdollisuuden kautta. Ei myöskään sovi unohtaa niitä, jotka nauttivat itse lentoasemasta ja käyvät paikan päällä vain vilkkaan ja monipuolisen ilmailumiljöön vuoksi ihailemassa lentokoneita ja mahdollisesti käyttämässä hyväkseen ravintolan palveluita. Koko kompleksia koordinoi lopulta Ilmailulaitos, joka vastaa toiminnan sujuvuudesta. Malmilta löytyy siis yrittäjyyttä, huvia ja harrastusta sekä monipuolisia elämyksiä.

Malmin tulevaisuuden varjoksi on viimeisten vuosien aikana asettunut kuitenkin suunnitelmat Malmin lentoaseman alueen muuntamisesta asuinalueeksi ja kohu ilmailupiireissä on ollut sen mukaista. Harrastajat ovat nousseet suunnitelmaa vastaan ja mielipiteen esittämiseksi on tehty kansalaisadressi, johon pyritään keräämään kaikkien suunnitelmia vastustavien nimet (Linkki adressiin alhaalla). Vaikka suunnitelmat vaikuttavatkin uhkaavilta, eivät suunnitelmat vielä tarkoita Malmin lentoaseman lakkauttamista vaan asiassa on monta puolta. Ensinnäkin Malmin toiminnan korvaamiseksi tulisi löytää uusi paikka pääkaupunkiseudun läheisyydestä ja sen rahoittamiseksi olisi löydettävä sopiva keino. Toiseksi lentoaseman lakkauttaminen ei tapahdu hetkessä vaan lakkauttamispäätöksestä siihen kun toiminta voitaisiin siirtää uudelle lentoasemalle kuluisi noin 8-10 vuotta mikä on varsin pitkä aika. Tällä hetkellä tilanteessa eletäänkin hiljaiseloa ja jääkin nähtäväksi mihin suuntaan tilanne vuosien saatossa etenee. Tavoitteena olisi kuitenkin saada yksikäsitteinen ratkaisu vuoteen 2006 mennessä, jolloin voitaisiin tehdä suunnitelmat jatkon osalta. Hyvällä tuurilla Malmi säilyy nykyisellä paikallaan ainakin reilut 30 vuotta aina vuokrasopimuksen loppuun saakka.

Niin tai näin selvää on kuitenkin se, että Malmin lentoasema on yksi suomalaisen ilmailun merkittävimpiä kohteita, ja että sen historianarvo tulee säilyttää. Vaikka siirto tuleekin mitä todennäköisemmin tapahtumaan viimeistään vuokrasopimuksen umpeuduttua noin 30 vuoden kuluttua, kannattaa muistaa, että Malmin suojeltu terminaali tulee säilymään vielä pitkään ihmisten ihailtavana. On kuitenkin surullista miettiä, että ehkä tulevat sukupolvet eivät enää tunnekaan ilmailukäsitettä Malmi tai pysty istumaan ravintola Hopealinnussa ihaillen samalla suomalaista vilkasta yleisilmailutoimintaa ja katsoa aluetta, jossa Finnair aloitti aikoinaan toimintansa ensimmäisillä pyöräkoneillaan. Ehkä tulevaisuuden isät eivät voikaan viedä poikiaan Malmin lentokentän laidalle katsomaan lentokoneita ensimmäistä kertaa elämässään. Oli miten oli, kehitys kehittyy ja meidän on kehityttävä sen mukana ja kulloiseenkin tilanteeseen on sopeuduttava. Vaikka Malmin lakkauttaminen kuulostaakin nyt pahalta, voimme ajatella myös niin, että mahdollisen uuden lentoaseman rakentamisen myötä voisimme luoda täysin uuden vaiheen suomalaiseen yleisilmailuun. Ehkä tulevaisuuden yleisilmailuhengen keskukseksi mielletäänkin jo sadan vuoden kuluttua aivan joku muu paikka ja tulevaisuuden isät voivat esitellä ylpeinä lapsilleen uutta lentoasemaa, joka on rakennettu suomalaisen asiantuntevan yleisilmailutuntemuksen avulla. Malmin henki eläisi tuolloin kuitenkin sukupolvilta toisille siirtyvissä kirjoituksissa, tarinoissa ja kuvissa ja tarina jatkuisi loputtomasti. Samalla Malmi säilyisi yhä pienenevän ihmisjoukon muistoissa.

PL - 09/2002


Lisää aiheesta:
  • Malmin lentoaseman ystävät ry (adressi)
  • airliners.net - ilmailukuvia Helsinki-Malmilta
  • Ilmailulaitos



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5