Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lentoasemaesittelyssä: Kemi-Tornion lentoasema

Kemi-Tornio
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


Esittely

KEM / EFKE
Perämeren pohjukassa sijaitseva Lapin läänin eteläisin lentoasema Kemi-Tornio on liikematkustajien portti Etelä-Lappiin. Kemi-Tornion alueen vahvat suurteollisuuden yritykset sekä monipuolinen liike-elämä ovat olleet suuria vaikuttajia lentoaseman kehitykseen ja olemassaoloon, ja nykyisin lentoaseman matkustajista valtaosa onkin juuri liike-elämän edustajia. Lentoaseman toista puoliskoa edustaa varsin aktiivinen harrasteilmailu, joka saa lentoaseman liikenteeseen aika ajoin vilkkauden tuntua. Paikalliset purjekoneet sekä muut lentolaitteet kuuluvat oleellisena osana lentoaseman liikenteeseen, ja Kemi-Tornio onkin monien muiden lentoasemien tapaan kaunis yhdistelmä kaupallista ilmailua sekä harrasteilmailua.
Kemi-Tornio (EFKE / KEM)



Kehitys

Kemin lentoasema valmistui nykyiselle paikalleen maamme ensimmäisten maalentokenttien joukossa vuonna 1939. Hyvin pian kentän valmistumisen jälkeen Aero O/Y aloitti liikenteen Kemiin uusilla de Havilland Dragon Rapide -koneillaan lentäen jatkaen jo olemassa olevaa Helsinki-Tampere-Vaasa -reittiä nyt Ouluun ja Kemiin saakka. Puhjennut sota lopetti kuitenkin reitin lentämisen varsin pian sen avaamisen jälkeen.

Sodan päättymisen jälkeen Aero avasi kesällä 1940 uudelleen Kemin reittinsä ja toteutti samalla jo pitkään suunnitelmissa olleen ajatuksen ulottaa reitti Petsamoon saakka. Nyt Junkers Ju-52 -koneella lennetty "Petsamonpikalinja" kulki Helsingistä Tampereen, Vaasan, Kokkolan, Oulun kautta Kemiin, josta matka jatkui vielä Rovaniemen ja Sodankylän kautta Petsamoon. Kesäkuussa 1941 reittiä ryhdyttiin lentämään Aeron kahdella uudella DC-2-koneella, mutta kuun lopussa puhjennut jatkosota aiheutti sen, että Kemin liikenne jouduttiin lopettamaan jo toistamiseen. Kemin lentokenttä siirtyi nyt Saksan Ilmavoimien käyttöön. Saksalaiset operoivat Kemistä noin kolmenkymmenen koneen voimin, ja toiminta oli hyvin vilkasta. Poistuessaan kentältä saksalaiset tuhosivat kuitenkin kentän kiitotiet ja valtaosan rakennuksista sekä jättivät maastoon suuren määrän räjähdysaineita. Näitä räjähteitä on löydetty kentän maastosta vielä 1960-luvullakin.

Kemi-Tornio
EFKE / KEM
TWR 119,400
Sodan jälkeen Kemin kentän kiitotiet kunnostettiin, ja Aero pääsi aloittamaan Kemin reittinsä uudelleen elokuussa 1945. Vuonna 1953 Kemin kentälle valmistui nykyisenkin rakennuksen perustana toimiva asemarakennus, jonka yhteyteen rakennettiin 1960-luvulla myös lennonvarmistussiipi. Uusi siipi käsitti toimistotiloja sekä lennonjohtotornin. Samalla vuosikymmenellä lentokentän kiitotie päällystettiin ja pidennettiin 2500 metrin mittaiseksi, ja kentälle asennettiin ILS-laitteet. Vuonna 1971 Kemin lentoasema siirtyi suihkukoneaikaan, kun Finnair ryhtyi operoimaan Kemiin uusilla DC-9-koneillaan. 1990-luvun alkupuoliskolla lentoaseman terminaali koki viimeisen merkittävämmän laajennuksen, jonka johdosta terminaali sai nykyisen ulkoasunsa. Vuonna 2002 terminaalissa tehtiin myös pieniä rakennustöitä, kun sen matkavarajärjestelmiä uusittiin. Viimeisimpinä vuosina lentoasemalla on kunnostettu mm. autosuojaa sekä saneerattu kunnossapidon tiloja, ja tuoreimpana rakennustyönä lentoaseman ILS-laitteet uusittiin kesällä 2003.


Tekniikka

Kemi-Tornion lentoaseman kartta. Kartassa näkyvä sivukiitotie tulee poistumaan käytöstä 27.11.2003, jolloin voimaan astuviin karttoihin kiitotietä ei ole enää piirretty. (klikkaa suureksi)
Kartta
Fyysisesti Kemi-Tornion lentoasema sijaitsee Kemin kaupungissa, Lautiosaaren kaupunginosassa, vain kuusi kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Kiitotien pohjoisosa sijaitsee kuitenkin hauskasti Kemin naapurikunnan Keminmaan puolella, joten varsinaisesti lentoasema sijaitsee kahdessa kunnassa. Toiseen lentoasemalle nimensä antavaan kaupunkiin, Tornioon, on lentoasemalta matkaa 18 kilometriä, ja matka taittuu nopeasti moottoritietä pitkin. Länsipuolelta lentoasemaa rajaa muun muassa Kemistä pohjoiseen kulkeva rautatielinja ja hieman kauempana valtatie numero 4. Myös Kemijoki kulkee kohtalaisen lähellä lentoaseman länsipuolella. Lentoasema pohjoispuolta reunustaa Lautiosaaren asutusalue ja eteläpuolellakin kulkee useita teitä. Ainoa rakentamaton puoli lentoasemalla onkin varsinaisesti sen itäpuoli.

Kiitotiensä ja rullausteidensä rakenteelta lentoasema edustaa varsin tyypillistä keskikokoista ja hiljaisen liikenteen lentoasemaa. 2503 x 45 metrin kokoinen kiitotie 18/36 on suunniteltu nimen omaan keskikokoisen suihkuliikenteen palvelemiseen, mutta tarvittaessa siltä pystyy operoimaan myös hieman suurempikin kone. Kiitotien keskivaiheilla, sen länsipuolella, sijaitsevalle asematasolle johtaa kaksi rullaustietä suoraan kiitotieltä, ja koska kiitoteiden päihin johtavia rullausteitä ei ole, on kiitotien välityskapasiteetti kohtalaisen pieni. Lentoasemalla on myös ollut käytössä pienempi 1160 x 30 metrinen sorapintainen sivukiitotie 09/27, mutta sen käytöstä tullaan luopumaan 27.11.2003 mitättömän käyttötarpeen vuoksi. Tämän seurauksena 27.11 voimaan astuvaan karttaan kiitotietä ei ole enää piirretty, ja jatkossa käyttöön jää ainoastaan rullaustienä toimiva kiitotien 09 alku.

Kemi-Tornion lennonjohtajan työpiste. Vaikka itse tornirakennus onkin kohtalaisen iäkäs ja matala, ovat lennonjohdon laitteet luonnollisesti ajan tasalla. (klikkaa suureksi)
Torni
Kemi-Tornion alunperin vuodelta 1953 peräisin oleva beigen sävyinen terminaali, jonka katon värisävyerot kertonevat vuosien varrella tehdyt eri laajennusosat. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Lentoaseman ainoa asemataso kokoaa ympärilleen kaikki lentoaseman vähäiset toiminnot. Alunperin vuodelta 1953 peräisin oleva, mutta useampaan otteeseen laajennettu beigen sävyinen matkustajaterminaali sijaitsee asematason länsireunassa, ja sen yhteydessä sijaitsevat myös lennonjohtotorni sekä lentoaseman hallinnon tilat. Itse terminaalirakennus on kokoisekseen mukavan avara eikä ahtauden tuntua ole. Rakennus onkin tosin suunniteltu 170 000 vuotuiselle matkustajalle nykyisen matkustajamäärän ollessa 110 000 tuntumassa. Terminaalin kahvilasta on mukavat näkymät suoraan asematasolle, ja kaikki muutkin yleiset puitteet vaikuttavat olevan päällisin puolin kunnossa. Vaikka rakennuksen vanhimmat osat ovatkin peräisin 1950-luvulta saakka, näyttää terminaali soveltuvan kuitenkin tehtäväänsä vielä mainiosti, eikä laajennustarpeita varmastikaan ilmene vielä vähään aikaan. Hallintopuolen osa pitää sisällään Ilmailulaitoksen toimistotiloja sekä paikallisten harrasteilmailijoiden tiloja. Toisesta kerroksesta löytyy muun muassa briefing ja ylimmästä kerroksesta lennonjohtotorni.

Kunnossapidon tilat tornin vierestä nähtynä. (klikkaa suureksi)
Kunnossapito
Harrasteilmailijoiden tukikohta sijaitsee vuonna 1948 Hyvinkäältä siirretyssä hallirakennuksessa. (klikkaa suureksi)
Halli
Asemarakennuksen länsipuolella, hieman kauempana asematasosta, sijaitsevat kunnossapidon tilat. Tilat käsittävät varsin tyypilliseen tapaan kunnossapidon toimistotiloja sekä varasto- ja kalustohalleja. Asematason eteläreunasta, aivan lennonjohtotornin juuresta, löytyy lentoaseman polttoaineenjakelupiste. Eteläreunasta, tai pikemminkin jo rullausten varrelta, lähtee myös puolestaan pieni rullaustie, joka johtaa paikallisten harrasteilmailijoiden toimintapaikalle, vuonna 1948 Hyvinkäältä Kemiin siirretyn lentokonehallin luo.

Kiitotien 18 itäpuolelta pääsee näkemään kiitotielle varsin hyvin. Kuvassa Finnairin keskipäivän vuoro aloittamassa lähtökiitoaan kiitotieltä 18. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 18
Kiitotien 36 alkupäässä pääsee aivan lentoasema-alueen aidan viereen, mutta valokuvaus ei ole helppoa korkean pensaikon vuoksi. Aivan aidan vieressä kulkee mielenkiintoisesti rautatie. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 36
Kemi-Tornion liikenteen seuraaminen onnistuu kohtalaisesti. Terminaalialueelta liikennettä pystyy seuraamaan helposti aidan läpi, mutta valokuvaus onnistuu ainoastaan aidan raoista. Sisältä terminaalista pääsee myöskin helposti näkemään asematasolle, mutta tässäkin tapauksessa valokuvausta on häiritsemässä ikkunalasi. Kiitotien länsipuoli on liikenteen seuraamisen kannalta onneton, mutta kiitoteiden päissä on jo kohtalaisia paikkoja. Kiitotien 36 alkupäässä lentoasema-alueen aidan viereen johtaa pieni tie, jolta käsin pystyy näkemään kiitotielle varsin mainiosti. Valokuvaus on kuitenkin hyvin hankalaa korkean pensaikon vuoksi. Selkeästi paras paikka Kemi-Torniossa onkin kiitotien 18 alkupäässä, jossa pääsee tietä pitkin aivan kenttäalueen aidan viereen. Laskeutuvien koneiden valokuvaus onnistuu helposti linjan itäpuolelta, ja myös kentän aidan itäpuolella kulkee pieni tie, jolta käsin saa mainiosti kuvia kiitotiellä olevista koneista.


Toiminta

Liikenteensä vilkkaudelta Kemi-Tornio ei edusta maamme vilkkaimpia lentoasemia. Vuoden 2002 liikennetilastoissa lentoasema sijoittui laskeutumisten määrässä maamme lentoasemien joukossa sijalle 18 1979 vuotuisella laskeutumisellaan. Vaikka määrä ei olekaan valtava, jätti Kemi-Tornio kuitenkin taakseen muun muassa kaikki sitä pohjoisempana sijaitsevat lentoasemat Rovaniemeä lukuun ottamatta. Matkustajamäärissä lentoaseman sijoitus on kuitenkin jo parempi, ja se asettuu sijalle 13 vuoden 2002 109 200 matkustajallaan jättäen taakseen muun muassa Kajaanin, Kuusamon, Maarianhaminan, Porin ja Lappeenrannan.

Kemi-Tornion ainoa säännöllisen liikenteen harjoittaja on Finnair, joka operoi lentoasemalla nykyisin ainoastaan MD-80-kalustolla. Kuvassa iltalento odottamassa matkustajien nousua koneeseen. (klikkaa suureksi)
Finnair
Säännöllisen kaupallisen liikenteen ainoa harjoittaja Kemi-Torniossa on Finnair, joka lentää lentoasemalle nykyisin käytännössä pelkästään MD-80-kalustolla. Arkisin lennettävät 3-4 ja viikonloppuisin 2-4 lentoa saavat kaikki alkunsa Helsingistä, mutta valtaosa niistä poikkeaa Oulussa joko meno- tai paluumatkalla tai molempiin suuntiin mennessä. Joitakin viikonloppulentoja sekä kesäkauden lentoja on lennetty myös Rovaniemen kautta, mutta niiden määrä on varsin vähäinen.

Perämeren Ilmailuyhdistyksen purjekonekalustoa hallin edessä. (klikkaa suureksi)
Purjekoneet
Harrasteilmailun osalta Kemi-Torniossa on edustettuna sekä purje- että moottorilento ja laskuvarjohyppääminen. Purjelentoa harrastaa jo vuonna 1948 Kemin Ilmailukerhon nimellä perustettu Perämeren Ilmailuyhdistys, joka toimii yhteensä 5 purjekoneen vahvuisella laivueella. Moottorilentoa harrastava yhdistys on Pohjolan Moottorilentäjät, jolla on käytössä yksi Rallye 150T, ja Kemin Laskuvarjokerhon käytössä on puolestaan Cessna 182Q. Perämeren Ilmailuyhdistys ja Laskuvarjokerho toimivat jo aiemmin mainitussa vanhassa hallirakennuksessa hieman sivussa terminaalialueesta. Pohjolan Moottorilentäjät toimivat puolestaan matkustajaterminaalin yhteydessä sijaitsevassa lennonvarmistusrakennuksessa. Harrasteilmailijoiden kaluston lisäksi Kemi-Tornio on myös jokusen yksityisen pienkoneen koti. Näistä pääasematasolla tornin juuressa aikaansa viettää ainakin yksi Piper ja yksi Rallye.

Paikallisia pienkoneita parkissa tornin juuressa. Taustalla näkyy kiitotielle johtava rullaustie bravo. (klikkaa suureksi)
Pienkoneet
Kemi-Tornion epäsäännöllinen liikenne on kohtalaisen rauhallista. Tyypillisimpiä erikoisvieraita lentoasemalla lienevät ympäröivän suurteollisuuden johdosta paikalle saapuvat liikekoneet, joita lentoasemalla vierailee vuosittain kymmenkunta. Toinen mielenkiintoinen liikenteen aiheuttaja Kemissä on ympäröivä matkailualue, jonka johdosta Kemiin lennetään vuosittain jokunen tilauslennollinen ulkomaalaisia turisteja ihmettelemään muun muassa jäänmurtajaa sekä maailman suurinta lumilinnaa. Syksyisin Kemi-Torniosta on lennetty paikallisten asukkaiden riemuksi myös jokunen kotimainen lomalento, ja onpa lentoasemalla vieraillut vuosien varrella jopa Burkina Fason presidentinkin yksityiskone.


Tulevaisuus

Tervetuloa Kemi-Tornion lentoasemalle. Nyt ja tulevaisuudessa. (klikkaa suureksi)
Kyltti
Jatkossa Kemi-Tornion suunta näyttää vakaalta. Lentoaseman matkustajamäärät ovat pysytelleet parin viime vuoden ajan 110 000 vuotuisen matkustajan tuntumassa, eikä suurempaa kasvua liene odotettavissa vähään aikaan. Asemarakennustilat ovat toimivat, ja ne on mitoitettu 170 000 vuotuiselle matkustajalle. Laajennustarpeitakaan ei siis pitäisi ilmetä kovin pian. Tulevaisuuden suunnitelmiakin kuitenkin esiintyy: 14 vuotta vanha kiitotien päällyste pitäisi uusia, ja uusi lennonjohtotornikin pitäisi saada. Molemmat hankkeet on jo kirjattu suunnitelmiin, ja päällystystöihin päästäneen jo parin vuoden sisällä. Uuden lennonjohtotornin rakennustöiden on puolestaan suunniteltu tapahtuvan vasta vuoden 2007 tuntumassa, joten vanhoissa tiloissa tullaan toimimaan vielä jonkin aikaa.

Suunnitelmia siis esiintyy ja hyvä niin. Vaikka lentoasema onkin jo nyt täysin toimiva kokonaisuus, tekevät tulevaisuuden kehitystyöt siitä taatusti entistä paremman. Uuden lennonjohtotornin ja kiitotien uuden päällysteen myötä nykyiset ilmailijat voivat tulevaisuudessa toimia Kemi-Tornion lentoasemalta yhä laadukkaammissa ja toimintavarmemmissa puitteissa. Ja mikäs sen parempi. Kehittyyhän Kemi-Tornion lentoasema näin yhä paremmaksi paikaksi ilmailla.


Pekka Lehtinen - 09/2003
plehtin@netti.fi


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4