Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

5.     Lentoasemaesittelyssä: Mikkelin lentoasema

Mikkeli
Lentoasemaesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentoasemia, joille Virtual Finnair - ja näin siis myös oikea Finnair liikennöi. Esiteltävät lentoasemat ovat kaikki Mikkeliä ja Seinäjokea lukuun ottamatta Ilmailulaitoksen omistuksessa mikä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta lentoasemilla tapahtuu Ilmailulaitoksen hallinnoimana. Itse lentoasemilla ei siis ole mitään tekemistä lentoyhtiöiden kanssa. Alla olevaan karttaan on merkitty punaisella jo esitellyt lentoasemat ja keltaiset ovat vielä esittelemättä.


Mikkeli EFMI / MIK
Esittely

Mikkelin lentoasema on toinen maamme harvinaisuuksista. Yhdessä Seinäjoen lentoaseman kanssa Mikkeli edustaa nimittäin maamme niitä lentoasemia, jotka poikkeuksellisesti eivät ole Ilmailulaitoksen hallinnoimia. Lukuun ottamatta sitä, että lentoaseman työntekijät ovat töissä Mikkelin kaupungilla Ilmailulaitoksen sijasta, toimii lentoasema täysin samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin lentoasema, ja toiminnallisen kokoluokkansa puolesta Mikkeliä voisikin verrata esimerkiksi Varkauden tai Savonlinnan lentoasemaan. Mikkelin lentoaseman tärkeimpiä tehtäviä on palvella ympäröivää elinkeinoaluetta ja tarjota sen liike-elämälle lentoyhteyksiä Helsinkiin. Mikkelin lentoyhteyksiä onkin vaalittu myös kaupungin tuella. Tämän lisäksi lentoasema tarjoaa myös hyvät puitteet alueen harrasteilmailulle. Mikkeli onkin kaunis yhdistelmä harraste- ja liikenneilmailua, jotka toimivat sulassa sovussa kohtalaisen rauhallisella lentoasemalla.


Kehitys

Mikkelin lentoasema on yksi niistä Suomen lentoasemista, jotka ovat saaneet alkunsa 1930-luvulla, lentoliikenteen maalle siirtymisen vuosikymmenellä. Varsinaisen alkusykäyksen Mikkelin lentokenttä sai jo 1930-luvun alkupuolella, kun Suomeen ryhdyttiin suunnittelemaan maalentokenttiä lukuisille paikkakunnille lentokenttäverkoston luomiseksi. Näiden paikkakuntien joukossa oli myös Mikkeli, ja Mikkelin lentokenttä aloittikin toimintansa vuonna 1938 vain parisen vuotta Suomen ensimmäisten lentokenttien avautumisen jälkeen.

Mikkelin nykyinen, vuonna 1973 rakennettu ja neljä kertaa laajennettu, matkustajaterminaali kielii selkeästi 30 vuoden takaisesta suunnittelusta. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Jatkosodan aikana lentokenttä oli lentolaivue 44:n käytössä, joka operoi kentältä sekä pommikoneilla, että hävittäjillä. Lisäksi puolustusvoimien päämajan sijaitessa Mikkelissä, lennettiin kentältä kohtalaisen paljon yhteyslentoja. Sotien päättymisen jälkeen Mikkelin lentokenttä toimi pääasiassa yleisilmailun kenttänä ja vasta vuonna 1973 Finnair ryhtyi lentämään Mikkeliin Convair-kalustollaan. Sen seurauksena Mikkeliin rakennettiin matkustajaterminaali, joka on käytössä yhä edelleen - tosin neljä kertaa laajennettuna. 1980-luvun lopulla Mikkelin 1300 metriä pitkää kiitotietä pidennettiin sadalla metrillä ja seuraavan viiden vuoden aikana 200 metriä lisää. Samalla kiitotien leveys kasvoi 44 metriin, ja kiitotien valot ja lähestymislaitteet uudistettiin täysin. Tämän seurauksena Mikkeli astui keskikokoisten lentoasemien joukkoon. Lamavuosien tuloksena Finnair lakkautti Mikkelin liikenteensä tasan 20 vuotta liikenteen aloituksen jälkeen vuonna 1993, ja uudeksi yrittäjäksi tuli Air Botnia, joka lensi reittiä Helsinkiin aina vuoteen 1999 saakka. Tästä eteenpäin reittiä ryhtyi hoitamaan Finnairin kumppani Golden Air. Vuonna 1999 valmistui lentoaseman viimeisin rakennushanke, uusi lennonvarmistusrakennus, joka piti sisällään lennonjohtotornin sekä toimistotiloja. Uuden rakennuksen myötä vanha lennonjohtotorni jäi tyhjilleen, ja erinomaisen idean seurauksena se muutettiin näköalatasanteeksi. Viimeisimmän noin kymmenen vuoden aikana Mikkelin lentoasemaan onkin investoitu suuria summia rahaa, ja investointien seurauksena Mikkeli onkin saavuttanut teknisen aseman, joka mahdollistaa monipuolisen lentoaseman käytön.


Tekniikka

Mikkelin lentoaseman kartta. Kuvassa näkyy lentoaseman kaksi asematasoa sekä kaupungin ja rautatien läheisyys. Lisäksi karttaa on merkitty kiitotien pohjoispuolella oleva koirarata, josta käsin näkee hyvin kiitotielle. (klikkaa suureksi)
Kartta
Mikkelin lentoasema sijaitsee noin 5 kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta länteen, ja sen seurauksena se on yksi niistä maamme lentoasemista, jotka sijaitsevat hyvin lähellä kaupungin keskustaa. Tämän lisäksi Mikkeli on tiettävästi maamme ainoa lentoasema, jolla on naapurinaan golfkenttä. Sen seurauksena laskeuduttaessa kiitotielle 29, voi koneesta seurata loppulähestymisen aikana golfin peluuta tai vastaavasti päinvastoin. Lentoaseman sijaintiin liittyy myöskin sellainen kiintoisa seikka, että Savon pääradan rautatielinja kulkee kiitotien suunnassa sen eteläpuolelta hyvin läheltä itse kiitotietä. Näin ollen Mikkelin lentoasema on sijaintinsa puolesta varsin kiintoisalla paikalla.

Mikkelin lentoaseman rungon muodostaa 1702 metriä pitkä ja 44 metriä leveä kiitotie 11/29, joka on siis kohtalaisen leveä ja pituudeltaan keskipitkä. Kiitotien pituus mahdollistaa keskikokoisten koneiden operoinnin moitteetta, mutta suurempien matkustajakoneiden käyttöön se ei riitä. Eipä silti, että suurempien koneiden operoinnille olisi tarvettakaan. Nykyisin ainoalle säännöllisesti lentoasemaa käyttävälle konetyypille Saab 340:lle kiitotie riittää paremmin kuin hyvin, ja satunnaiset erikoisemmat vieraatkin mahtuvat nykyiselle kiitotielle mainiosti. Kiitotielle 11 käytössä olevat mittarilähestymismenetelmät ovat ILS ja 2 NDB ja kiitotielle 29 NDB. Näin ollen Mikkeliin pystytään operoimaan varsin huonoissakin olosuhteissa. Syynä varsin kattavaan mittariliikennevarustukseen lieneekin ainoastaan säännöllinen matkustajaliikenne.

Vanha lennonjohtotorni toimii nykyisin näköalatasanteena. (klikkaa suureksi)
Terminaali
Pääasemataso sijaitsee kiitotien pohjoispuolella lähellä sen keskikohtaa, ja sen ympärillä sijaitsevat matkustajaterminaali, polttoaineen jakelupiste sekä kunnossapidon tilat. Vaaleansinisen terminaalirakennuksen ulkoasu kielii selkeästi kolmekymmentä vuotta vanhasta suunnittelusta, mutta se kuitenkin ajanee asiansa edelleen
Yksityiskohta terminaalista. (klikkaa suureksi)
Yksityiskohta
moitteetta nykyisten matkustajamäärien palvelussa. Terminaalirakennus on tiloiltaan varsin pieni, ja sen aukioloajat sijoittuvat reittilentojen lähtöihin ja saapumisiin. Positiivisena seikkana mainittakoon kuitenkin terminaalin maassamme ainoa laatuaan oleva näköalaterassi, joka on rakennettu vanhaan lennonjohtotorniin. Polttoaineen jakelupiste sijaitsee asematason itäreunassa, ja kunnossapidon tilat asematason länsipuolella. Lisäksi terminaalirakennuksen ja kunnossapidon tilojen
Laskuvarjokerhon tilat. Taustalla uusi ja vanha lennonjohtotorni sekä kunnossapidon halli. (klikkaa suureksi)
Toimintaa
välissä, hieman taempana, sijaitsee lentoaseman selkeästi näyttävin rakennus, lennonvarmistusrakennus. Kyseinen sininen rakennus pitää sisällään lentoaseman hallintotilat sekä itse lennonjohtotornin, jossa toimii AFIS-elin. Siirryttäessä pääasematason laidalta itään päin ohi kunnossapidon, tulee vastaan lentoaseman harrasteilmailun tilat. Ensimmäisenä vastaan tulee Mikkelin laskuvarjokerhon tilat ja sen jälkeen Mikkelin ilmailuyhdistyksen halli, jolle johtaa kiitotieltä päällystämätön, ilmeisesti epävirallinen, rullaustie. Lentoaseman toinen asemataso sijaitsee kiitotien eteläpuolella lähellä kiitotien itäpäätä, ja se on tarkoitettu yleiseksi seisonta-alueeksi. Nykyisin sitä käyttää pääasiassa harrasteilmailu purjekoneiden ja hinauskoneen seisontapakkana.

Mikkelin harvinaisuus on golfkentän sijainti kiitotien 29 alkupään ympärillä. Golfia pelatessa voi seurata kiitotien liikennettä - ja päinvastoin. (klikkaa suureksi)
Kiitotie 29
Koneiden spottaus- ja valokuvausmielessä lentoasemalta löytyy jokunen hyvä paikka. Valitettavasti lentoaseman liikenne on vain sen verran hiljaista, että bongattavaa ei kovinkaan paljon riitä. Itse terminaalialueelta liikennettä pääsee näkemään verkkoaidan raoista tai terminaalirakennuksesta, joka, kuten edellä on mainittu, on avoinna ainoastaan vuorokoneiden vierailuaikoina. Terminaalirakennuksen näköalatasanteena käytössä oleva vanha lennonjohtotorni on myöskin mainio paikka seurata liikennettä, ja tornista käsin näkeekin hyvin koko asematason. Terminaalilta kiitotien pohjoispuolella kulkevaa tietä pitkin länteen päin ajettaessa sijaitsee tien ja kiitotien välissä eräänlainen koirarata. Tältä hyvin lähellä kiitotien 11 kosketuskohta-aluetta sijaitsevalta radalta käsin näkee mainiosti kiitotielle 11 laskeutuvat sekä siltä lähtevät koneet ja valokuvienkin ottaminen aidan yli on mahdollista. Kiitotien itäpäässä sijaitseva golfkenttä on puolestaan erinomainen paikka seurata kentän liikennettä, ja mukavasti kiitotien yläpuolelle nousevalta radalta pääsee näkemään koko lentoasema-alueen. Muilta osin kiitotien eteläpuoli on käytännössä kokonaan metsän peittämä, ja ainoa vaihtoehto nähdä kenttäalueelle lieneekin kävellä rautatietä pitkin kiitotien vierelle.


Toiminta

Mikkelin lentoasema sijoittuu vuoden 2001 tilastoissa Suomen 21. vilkkaimmaksi lentoasemaksi laskeutumisten määrässä ja sen taakse jäävät ainoastaan Kajaani, Seinäjoki, Varkaus, Ivalo, Kuusamo ja Enontekiö. Syynä tilastoitujen laskeutumisten vähäiseen määrään on Mikkelin AFIS-elimen vähäiset aukioloajat, jolloin suuri osa liikenteestä, varsinkin harrasteliikenne, jää merkitsemättä tilastoihin. Matkustajamääriltään Mikkeli on sijalla 23, ja sen taakse jää ainoastaan Helsinki-Malmi, Kauhava, Utti ja Halli - siis lentoasemat, joilla ei ole lainkaan säännöllistä matkustajaliikennettä. Näin ollen Mikkeliä voidaankin siis pitää Suomen pienimpänä lentoasemana matkustajamäärien suhteen.

Mikkelin ainoa säännöllistä liikennettä harjoittava lentoyhtiö on Golden Air, joka pitää yllä kaupungille tärkeää lentoyhteyttä Helsinkiin Saab 340 -kalustolla lentäen. Golden Air lentää Helsinkiin kuitenkin ainoastaan yhden päivittäisen meno-paluun siten, että illalla lento saapuu Mikkeliin kello 23.45, jonka jälkeen se jatkaa Savonlinnaan. Aamulla lento saapuu Savonlinnasta kello 6.00 ja jatkaa Helsinkiin. Kovinkaan kattavista yhteyksistä ei siis voida puhua, ja varsinkin konebongareiden harmiksi Saab 340 -vierailut ajoittuvat varsin ikäviin aikoihin. Lentoyhteyden strategia painottuu kuitenkin tarjoamaan Helsinkiin mahdollisimman hyvä aamuyhteys, jonka avulla matkustaja pääsee jo aamulennolla jatkamaan Helsingistä joko kotimaassa tai eri puolille Eurooppaa. Aamulentojen käyttöaste onkin ollut viime aikoina erittäin hyvä lentojen ollessa liki täysiä. Iltalentojen tilanne ei ole ollut aivan yhtä hyvä. Tämän seurauksena Mikkelin kaupunki on yhdessä Savonlinnan kaupungin kanssa joutunut edelleen tukemaan lentoyhteyttä, vaikkakin tuen osuus on pienentynyt jatkuvasti vuosien saatossa.

Mikkelin laskuvarjokerhon käyttämä aurinkoinen Cessna 182Q OH-SUN. (klikkaa suureksi)
OH-SUN
Harrasteilmailun osalta Mikkelissä toimii kolme ilmailuyhdistystä, Mikkelin ilmailuyhdistys, Mikkelin laskuvarjokerho ja Mikkelin moottorilentäjät, joista jokaisen yhdistyksen tilat sijaitsevat hieman pääasematasolta itään päin. Mikkelin ilmailuyhdistyksen toiminta on kohtalaisen vilkasta sen keskittyessä lähinnä purjelentoon. Yhdistyksen konekalusto koostuu kolmesta purjelentokoneesta sekä Cessna 150 -hinauskoneesta, ja monet saattavatkin muistaa yhdistyksen siitä, että 1990-luvun lopulla harvinaisen voimakas trombi repi yhdistyksen hallin rikki ja hajotti samalla suuren osan konekalustosta. Mikkelin laskuvarjokerhon käytössä on yksi hyppykone, ja Mikkelin moottorilentäjät toimivat kahden koneen voimin.

Tyypillisiä vieraita Mikkelissä ovat harrasteilmailun koneet, jotka saapuvat eri puolilta Suomea. Kuvassa vieraileva Grob G109.(klikkaa suureksi)
G109 vierailulla
Muun liikenteen osalta Mikkelissä liikkuu myös jonkin verran sotilasliikennettä, joka on seurausta joko Karjalan lennoston harjoituksista tai yhteyslennoista. Sotilastoiminnan osuus liikenteestä on kuitenkin varsin pieni. Muita satunnaisia vierailijoita edustavat normaalit harrasteilmailijat, jotka saapuvat tyypillisesti pienellä kalustolla sekä suuremmat vierailevat koneet, jotka saattavat saapua jo kauempaakin. Tyypillisesti Mikkelissä vieraileekin vuosittain 5-10 liikekonetta paikallisen yrityselämän merkeissä, ja mm. syksyllä 2002 Mikkelissä vieraili Houstonista matkaan lähtenyt Gulfstream V.


Tulevaisuus

Jatkossa Mikkelin lentoaseman liikenne tulee mitä todennäköisimmin säilymään hyvin samankaltaisena kuin mitä se on tällä hetkellä, eikä muutoksia tule varmaankaan tapahtumaan suuntaan eikä toiseen. Vaikka reittiliikenteen osalta yksi uusi päivälento kuulostaisikin hyvältä ja saattaisi tarjota alueen matkustajille aivan uusia mahdollisuuksia, ei sen toteutumista voi muuta kuin arvailla. Tekniseltä puolelta Mikkelin lentoasema olisi valmis vastaanottamaan huomattavasti useampia lentoja vuorokaudessa, eikä esteenä ole juuri muuta kuin matkustajaterminaalin pieni koko, joka estää useampien lentojen saapumisen yhtä aikaa sekä nykyistä suurempien konetyyppien käytön. Joka tapauksessa Mikkelin lentoasema on nykyisessä muodossaan varsin toimiva kokonaisuus ja lisälentojen suunnittelu ei liene ajankohtaista. Näin ollen Mikkelin lentoasema jatkaa toimintaansa vanhaan malliin Etelä-Savon sydämessä palvellen pientä joukkoa lentomatkustajia sekä harrasteilmailijoita päivästä toiseen.


PL - 11/2002


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5