Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Janne Hannula
1.     Janne Hannula - tuleva lennonjohtaja

Vantaalla asuva Janne Hannula toteuttaa parhaillaan armeija-ajoiltansa alkanutta unelmaa päästä ilmailuammattiin. Ilmailulaitoksen alaisessa Avia Collegessa lennonjohtajaksi opiskeleva 22-vuotias Janne on tällä hetkellä päättämässä lähilennonjohtojaksoa, ja varsinainen työelämä lähestyy kovaa vauhtia. Mitä mieltä Janne on koulutuksesta ja mitä hänen ilmailu-uralleen kuuluu?


1. Missä vaiheessa elämääsi kiinnostuit ilmailusta ja millä tavalla?

Kauhavalta se kaikki alkoi. Varusmiesaikana syttynyt kipinä sai Jannen hakemaan lennonjohtajakoulutukseen, ja sillä tiellä mies paraikaa on. Kuvassa Janne ensimmäisen yksinlennon jälkeen Kauhavalla 7.5.2001. (klikkaa suureksi)
Pilotti
Muistan pelanneeni 80-luvun lopulla Commodore 64:lla Ace of Acesia, Fighter Bomberia ja muita lentopelejä mielenkiinnolla, mutta tuolloin tekniikka ei vielä mahdollistanut mitään järisyttävää kokemusta. Havaitsin kuitenkin lentopelien potentiaalin, ja joskus paljon myöhemmin hankin PC:lle Flight Simulatorin (v5.0). Tuolloinhan en vielä tajunnut lentämisestä juuri mitään, mutta sittemmin löysin FS Finland -sivuston ja imuroin sieltä Suomen lentokentät sisältävän paketin, jonka jälkeen oli jo pakko alkaa opettelemaan. Hieman ennen kutsuntoja päätin, etten aio suosiolla tyytyä tavallisiin inttihommiin vaan haen lentäjäksi. Kävi hyvä tuuri ja Kauhavalla sitten syttyi se suuri tunteiden palo alaa kohtaan.

Toisaalta olen syntynyt Oulunsalossa ja asunut elämäni 15 ensimmäistä vuotta lähellä lentokenttää, joten uskoisin että silläkin on ollut jokin alitajuinen vaikutus tähän. En kuitenkaan ole pienestä pitäen haaveillut lentäjän urasta tai muustakaan ilmailuun liittyvästä työstä, siksi pitäisinkin lentosimulaattoreja ja armeija-aikaani tässä suhteessa kulminaatiopisteenä.


2. Minkälaista hyötyä aiemmasta ilmailukokemuksesta on ollut Avia Collegen koulutuksessa?

Teoriakauden asiat oli helpompi omaksua kun täysin uutta asiaa tuli huomattavasti vähemmän. Lisäksi säästin selvää rahaa kun omakustanteisen lentojakson lentotunnit hyväksiluettiin varusmiespalveluksestani. Ei mitään ihmeellisyyksiä, paitsi tietysti jonkinlainen käsitys siitä mitä lennonjohtaja yleensäkin tekee.


3. Mitkä ovat olleet koulutuksen hyvät ja huonot puolet?

Janne Jyväskylän lennonjohtotornin parvekkeella työharjoittelujaksolla kesäkuussa 2003. Torniin tulee miehen tie eittämättä viemään tulevaisuudessa. (klikkaa suureksi)
Janne
Hyvä puoli verrattuna esimerkiksi yliopistomaailmaan on ehdottomasti se, ettei meidän juuri tarvitse opiskella ns. turhia aineita. Avia College on toisen asteen erikoisammattioppilaitos, jolloin kaikki toisen asteen tutkintoon vaadittavat yleissivistävät opinnotkin on kuitattu aikaisemmilla opinnoilla. Tästä johtuen koulutuskin on varsin lyhyt (2 vuotta) ja voimme keskittyä olennaiseen. Opiskeluilmapiiri on myös erinomainen. Pienessä oppilaitoksessamme oppilaat, opettajat ja muut työntekijät tuntevat toisensa ja oppilaita käsitellään vapaaehtoisina aikuisopiskelijoina – yleensä kurssin ikäjakauma onkin parikymppisistä yli kolmikymppisiin. Työpaikkaakin voi pitää suhteellisen varmana. Jos töitä ei riitä aivan heti kurssin jälkeen niin tilanne paranee jo muutaman kuukauden odottelun jälkeen.

Huonona puolena pitäisin kovaa intensiteettiä. Simulaattorijaksolla jo muutaman päivän poissaolo aiheuttaa jälkeen jäämistä koulutusohjelmien läpiviennissä ja vaikeuttaa opiskeluja entisestään. Perusteoriajakso on myös vaativa, 30 opintoviikkoa noin puolessa vuodessa. Lyhyessä ajassa tulee useita kokeita ja jokaisen kokeen läpipääsemiseen vaaditaan vähintään 75%:n osaaminen. Ja jos homma ei luista niin koulusta voidaan myös erottaa.


4. Paljonko opiskelu vie aikaa vuorokaudessa / viikossa?

Näin simulaattorivaiheessa viikot on jaettu aamu- ja iltavuoroihin (klo 0745-1500 ja 1445-2100), joten on sanomattakin selvää että iltavuoroviikoilla jää vähemmän "toiminta-aikaa." Ainakin tämmöisillä aamu-unisilla laiskureilla kuin minä... Kotitehtäviä ei kuitenkaan juuri ole, joten vapaa-ajalla ei opiskeluasioita tarvitse miettiä. Perusteoriajaksolla työskenneltiin yleensä kahdeksasta neljään –periaatteella, mutta kotitehtäviä ei tuolloinkaan ollut. Kokeita sen sijaan oli parhaimmillaan kolmekin kappaletta viikossa. Asian voi ajatella muistuttavan meitä tulevan työelämän hyvistä puolista – emme voi millään konstilla viedä töitä kotiin!


5. Pääseekö koulutuksessa lentämään itse?

Kyllä pääsee. 10 tuntia Pilot Factoryn Bravoilla PPL-ohjelman yksinlentovaiheeseen asti, 10 tuntia mittarilentoa oppilaitoksen upouudella ALSIM 50 -lentosimulaattorilla sekä runsaat 5 tuntia legendaarisella DC-9 –simulaattorilla Finnairin Flight Training Centerissä.


6. Tehdäänkö koulutuksen aikana paljon tutustumisia eri ilmailuyksiköihin Suomessa?

Kurssin alkuvaiheessa käydään tutustumassa Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintoihin sekä mm. Finnairin tekniikkaan ja Flight Training Centeriin. Kurssin loppupuolella käydään tekemässä kahden päivän excursio Tallinnaan. Lisäksi muistelisin että ainakin joskus on tehty tutustumisreissuja Tampereen aluelennonjohtoon. Neljä työharjoittelujaksoa voi toki nekin käsittää tutustumisina eri lentoasemien toimintaan.


7. Mille kentälle haluaisit koulutuksen jälkeen päästä töihin?

Olen itse maaseudulta (Ylivieska) kotoisin ja aika avoin tulevan työpaikkakunnan suhteen. Lisäksi nuoresta iästäni johtuen en ole vielä perhettäkään hankkinut joten rajoittavana tekijänä on periaatteessa ainoastaan oma mielenkiinto. Tällä hetkellä eniten itseäni kiinnostavat Tampere-Pirkkalan, Oulun ja Vaasan lentoasemat.


8. Mitä tavoitteita asettaisit lennonjohtajaurallesi?

Kasvaa hyväksi lennonjohtajaksi ja työskennellä lentokentällä, jonka liikennemäärä vastaa kykyjäni. Suomen pienestä lennonjohtajamäärästä johtuen mitään erikoisempaa urakehitysmallia ei ole tarjolla, enkä henkilökohtaisesti sellaista kaipaakaan.


9. Kuinka paljon Flight Simulator vie aikaasi viikossa?

Tällä hetkellä valitettavan vähän. Tykkään aika paljon arcade-tyyppisestä lentämisestä jossa ei mennä niin tarkasti "kirjan mukaan" ja seikkailuista uusissa ympäristöissä eri puolilla maailmaa. Nopeilla koneilla se sujuu mukavasti, joten Drakenia odotellessa (!) tyydyn testaamaan uusia lisäohjelmia ja ominaisuuksia aina silloin tällöin kun niitä löytyy. Otanpa yleensä kerran-pari viikossa jonkun pienen matkalennonkin, mutta niihinkin täytyy varata aikaa. Ehdottomasti täytyy myös mainita, että kunnioitan suuresti kaikkia FS:n ympärillä vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä - he tekevät tästä touhusta mielenkiintoista!


Harri Laitinen - 11/2003


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5