Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

3.     Tallinnasta Helsinkiin VFR:ssä

Tallinnasta Helsinkiin VFR:ssä
Virtual Wingsin numerossa 5/2003 kerrottiin lentomatkasta Helsinki-Malmilta Viron Tallinnaan Jukka Hämäläisen päälliköimän Pilot Factoryn Bravon siivillä kauniina kesäpäivänä. Nyt on aika ottaa selvää miten kyseisen päivän paluulento yli iltapäivän auringossa sinisenä helmeilevän Suomenlahden onnistui, ja miltä näytti Helsingin kaupunki etelän suunnasta meren yli katsottuna. Seuraavassa siis matka Tallinnasta Helsinkiin VFR:ssä.


Lähtövalmisteluja

Tallinnan keskustassa vietetyn päivän jälkeen seurueemme saapui Tallinnan lentoasemalle paikallisen taksin kyyditsemänä. Saapuessamme aamulla lentoasemalle lentomme päällikkö Jukka Hämäläinen oli jättänyt lentovarusteensa lentoaseman säilytykseen, ja nyt varusteet piti noutaa pois. Varusteiden noutamisen jälkeen Jukka suoritti nopean vaatteiden vaihdon lentoaseman WC-tiloissa, ja pian tämän jälkeen siirryimme lentohaalareihin puetun lentäjän jälkiä seuraten läpi turvatarkastuksen lähtevien lentojen alueelle.

Saapumisen yhteydessä saadulla kulkukortilla pääsimme siirtymään lentoaseman alakerrassa sijaitseviin lennonvalmistelutiloihin, jossa Jukka laati lennollemme lentosuunnitelman, sekä tarkasti tuoreimmat säät. Koska valtion rajan ylittävän lennon lähtö sai tapahtua vasta tunti lentosuunnitelman jättämisen jälkeen, oli nyt käytettävissä hieman aikaa lentoasemalla seikkailuun. Niinpä suuntasimme takaisin yläkerran odotustiloihin, ja istuuduimme kahvilan pöytään liikennettä seurailemaan.

Vajaan puolen tunnin verran lentoaseman äärimmäisen rauhallista liikennettä ihmeteltyämme ja kahvit hörpittyämme suuntasimme takaisin alakertaan, josta hankimme käsiimme eräänlaisen lentoaseman miehistökuljetuksista vastaavan rouvan. Varsin hyvin suomea ymmärtävän rouvan kuljettaman tila-auton takapenkillä istuen naurettavalta tuntuva muutaman kymmenen metrin matka terminaalin vieressä seisovalle koneellemme sujui joutuisasti, ja nyt pääsimme valmistautumaan itse lentoon. Kello oli 14.15.

Parkissa lentoaseman terminaalin vieressä ennen matkaan lähtöä. (klikkaa suureksi)
Seurue
Jukka ryhtyi valmistelemaan konetta, ja me matkustajat pyörimme ympärillä Viron auringonpaisteesta nauttien. Päivän aikana Bravomme viereen oli ilmestynyt kaksi muutakin Malmin konetta, Piper PA-28 OH-PJU ja Cessna 172 OH-COV, joten selkeästikin emme olleet päivän ainoita lentäviä suomalaisturisteja Tallinnassa. Pysäköintialueella seisoi myös kaksi virolaista Cessnaa, joista toisen ympärillä hääri ihmisiä ilmeisesti juuri lennolta palanneena. Pian Jukka ilmoitti kaiken olevan valmiina, joten puimme pelastusliivit päällemme, ja asetuimme koneeseen. Koko päivän kirkkaalta taivaalta paistavassa auringossa seissyt OH-NTK oli tulikuuma penkkien nahkareunuksia myöten, joten ainakaan alkuvaiheessa koneessa istuminen ei ollut erityisen suuri nautinto.

Tarkastuslistojen luvun kautta moottori hörähti käyntiin aikaan 14.40, ja pian kuulokkeisiin kajahti Tallinnan taas kerran yhtä huvittavan kuuloinen ATIS. Tuuli oli yltynyt jonkin verran aamusta, ja nyt se puhalsi suunnasta 050 astetta kymmenen solmun voimakkuudella. CAVOK-olosuhteet vallitsivat, lämpötila oli 26 astetta ja ilmanpaine 1020. Kuumaa kyytiä oli siis luvassa. Aikaan 14.45 Jukka otti yhteyden Tallinnan torniin, joka antoi vastauksena ohjeet rullata odotukseen 08 Charlien kautta. Bravo nytkähti liikkeelle, ja ryhdyimme suunnistamaan kohti odotuspaikkaa Aeron ATR:n käynnistellessä samaan aikaan moottoreitaan terminaalin portilla. Kesken rullauksen totesimme lennonjohtajan rullausohjeiden olleen siinä määrin sekavat, että varmistukseksi Jukka kysyi lupaa rullata Alfan kautta. Ilmeisesti lennonjohtaja oli ollut hieman sekaisin tilanteesta, koska nyt saimme ohjeen rullata suoraan kiitotielle 08. Niinpä Jukka käänsi Bravon keulan kohti kiitotietä, rullaili kiitotielle ja pysäytti koneen keskiviivalle. Koekäytön ja muiden tarkastuskohteiden jälkeen olimme valmiita lentoonlähtöön, joten oli aika työntää kaasu eteen. Reittiselvitys kuului jättämään lähialue MUUGAN kautta, ja kun myös lentoonlähtöselvitys oli saatu, työnsi Jukka tehovivun eteen, ja näin alkoi paluumatka kohti Helsinkiä.


Ilmaan

Hetki lentoonlähdön jälkeen suuntaamassa kohti MUUGA:a vasemman kaarron jälkeen. (klikkaa suureksi)
Nousussa
OH-NTK irtosi Viron kamaralta aikaan 14.50. Samaan aikaan taajuudelta kuului kuinka Aeron ATR ja myös kaksi muuta suomalaista pienkonetta OH-PJU ja OH-COV lähtivät rullaamaan kohti kiitotietä. Yht äkkiä meitä olikin siis yhteensä neljä konetta matkalla kohti Helsinkiä. Alkunousun jälkeen Jukka asetti Bravon moottoriin nousutehot ja asetti kierrokset oikeaan lukemaan. Vasemmalla kaarrolla suuntasimme kohti MUUGA:a Tallinnan lentoaseman jäädessä takavasemmalle. Ylärajana oli 1200 jalkaa, koska määränä oli pysyä lähialueella MUUGA:an saakka.

Pari minuuttia lentoonlähtömme jälkeen Aeron ATR sai lähtöluvan, ja ennen kuin olimme ehtineet edes Viron rannikolle, oli se jo ylittänyt meidät tutkan ohjauksessa. Meidän reittimme saattoi meidät MUUGA:an aikaan 14.57, jonka jälkeen lennonjohtaja käski ottaa yhteyttä Tallinnan tutkaan taajuudella 127,90. Samalla oli aika siirtyä meren päälle. Tutkan taajuudelta saimme selvityksen nousta pyytämäämme 4000 jalkaan, joten Jukka aloitti nousun ylöspäin lisäämällä hieman tehoja. Matka jatkui nyt kohti pohjoista. 4000 jalan korkeuden saavutimme aikaan 15.05, ja nopeutemme kiihtyi 110 solmun tienoille. Nyt tutkan taajuudelle ilmaantui ääneen myös perässä tuleva OH-PJU ja heti sen perään OH-COV. Samoihin aikoihin Aeron ATR sai ohjeen vaihtaa Helsingin tutkalle.

Edessäpäin alkoi siintämään rannikko. Kaikkien merkkien perusteella sen täytyi olla Suomi. (klikkaa suureksi)
Suomi
Matka sujui leppoisasti yhtä tasaisessa säässä kuin tulomatkakin. Kone ei heilunut käytännössä lainkaan, ja matkanteko oli erittäin sulavaa, joskin kuumaa. Vaikka puhaltimet puhalsivat suoraan naamaan, onnistui takaapäin paistava aurinko kuumentamaan kabiinia varsin tehokkaasti. Hetken lentelyn jälkeen edestä päin alkoi siintämään rannikko, joka varsin vahvojen merkkien perusteella oli Suomi. Aloimme siis lähestyä kotimaata. Aikaan 15.09 Tallinnan tutka antoi ohjeen vaihtaa Helsingin tutkan taajuudelle, ja taajuuksien vaihtamisen jälkeen jaksolta kajahti suomalaislennonjohtajan ääni. Selvitykseksi saimme laskeutua alas 700 jalkaan, asettaa uudeksi koodiksi 3202, ja ottaa yhteyden Malmin torniin saavuttaessamme 700 jalkaa.

Laskeutumassa alaspäin kohti 700 jalkaa. (klikkaa suureksi)
Mittaristo
Helsingin saaristossa. Kustaanmiekan salmi juuri koneen keulan alla. (klikkaa suureksi)
Kustaanmiekka
Jukka aloitti laskeutumisen kohti 700 jalkaa, ja asetti samalla kuunteluun Malmin ATIS-tiedotteen. Malmin tuuli puhalsi suunnasta 100 astetta kymmenen solmun voimakkuudella, ja CAVOK-olosuhteet vallitsivat myös täällä. Lämpötila oli yhä tukalat 25 astetta, joten viileneminen ei ollut vielä alkanut. Tuulen puolesta laskuun oli odotettavissa kiitotie 09. Helsingin rannikko lähestyi lähestymistään, ja pian myös kaupungin rakennukset ilmestyivät näkyviin. Jonkin ajan kuluttua saariston keskeltä alkoi erottumaan valtavasti laiva- ja veneliikennettä, ja hyvin pian tämän jälkeen onnistuin ei-pääkaupunkiseutulaisena tunnistamaan jopa Kustaanmiekan salmen. Perässä seuraavat OH-PJU ja OH-COV saapuivat myös Helsingin tutkan taajuudelle.


Laskuun

Oikealla peruksella värikkäässä ympäristössä lepäävän Malmin kiitotielle 09. (klikkaa suureksi)
Lähestymässä
Aikaan 15.17 saavutimme 700 jalkaa, joten Jukka otti yhteyden Malmin torniin. Tornilta saatu selvitys selvitti meidät odotetusti liittymään oikealle perukselle kiitotielle 09 NOKKA:n kautta, VFR. Helsingin keskusta jäi nyt vasemmalle, ja hetken lentelyn jälkeen lensimme NOKKA:sta sisään. Torni kertoi meidän olevan lähestymisvuorolla 1. Kokenein ottein Jukka suuntasi kohti oikeaa perusta 09 vähennellen samalla hieman lisää korkeutta. Pian etuoikealle ilmestyi kauniissa kesäauringossa hehkuva Malmin lentoasema, ja hetki tämän jälkeen Jukka ilmoitti oikean peruksen 09. Vastauksen torni antoi laskuluvan. Vuorolla 2 lähestyvä Pilot Factoryn toinen Bravo lensi parhaillaan oikeassa myötätuulessa kiitotielle 09, mutta väliä oli kuitenkin sen verran, että ehtisimme mainiosti alta pois.

Viimeiset metrit ennen laskua Malmin kiitotielle 09. Odotuspaikalla lähtövuoroaan odottamassa Piper.(klikkaa suureksi)
Lasku 09
Oikealla kaarrolla Jukka ohjasti Bravon loppuosalle 09, ja Malmin kiitotie lähestyi. Korkeus väheni ja OH-NTK lähestyi maata. Ohitimme kiitotien odotuspaikalla lähtövuoroaan odottavan Piperin, loivennusta, ja Bravon jykevä laskuteline kosketti Malmin kiitotietä 09 aikaan 15.33 43 minuutin lennon jälkeen. Jarruttelua, ja pois kiitotieltä Golfin kautta. Torni ohjasti meidät rullaamaan tulliruutuun. Tulliruudussa Jukka sammutti moottorin, ja koneesta tuli noista pois. Pian terminaalista saapui tullinainen, joka tiedusteli tekemiämme ostoksia tullausmielessä. Kun ostoksia ei ollut, merkittiin lentomme saapuneeksi, ja olimme vapaita rullaamaan hallille. Samaan aikaan OH-PJU laskeutui kiitotielle 09, joten tullinaiselle oli taas luvassa hommia. Perässä oli tulossa vielä OH-COV.

OH-NTK lepää Malmin hallin varjossa matkan jälkeen. (klikkaa suureksi)
Perillä
Moottori käyntiin vielä viimeisen kerran, ja rullaus lentokonehallin edustalle. Kone parkkiin hallin eteen, moottori sammuksiin, kaikki asetukset kohdalleen, ja matkustajat ja tavarat ulos koneesta. Matka Tallinnaan oli tehty ja OH-NTK oli palvellut erinomaisesti koko päivän ajan. Kaiken kaikkiaan matka onnistui äärimmäisen kätevästi ja yllättävän nopeasti. Tallinnan lentoaseman sijaitessa aivan keskustan tuntumassa on lentomatka todellakin kätevä tapa pistäytyä ostoksilla naapurimaan pääkaupungissa, eikä reitti ole vaikea lentämisenkään kannalta. Liikenne Tallinnassa vaikuttaa hiljaisemmalta kuin Helsingissä, ja lentoasema on hyvin selkeä. Enää en ihmettele miksi pääkaupunkiseudun lentäjät vierailevat siellä niin usein.


Pekka Lehtinen - 11/2003


Lisää aiheesta:
  • Kuvaus menolennosta: VFR:ssä Viroon (Virtual Wings 5/2003).



  • etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5