Virtual Finnair Virtual Finnair Virtual Finnair

Kenttäesittelyssä: Helsinki-Vantaan monet kasvot, osa 1 / 2

Kenttäesittelyssä-palstalla esitellään kotimaan lentokenttiä, joille Virtual Finnair liikennöi. Nyt lehden ensimmäisessä numerossa alkaa Virtual Finnairin kotikentän Helsinki-Vantaan kaksiosainen esittely, jonka ensimmäisessä osassa esitellään kentän tilastollisia, sekä matkustajaläheisiä osia, jolloin osa 2 keskittyy pääosin esittelemään kenttää lentäjän näkökulmasta, sekä kentän aitojen sisäpuolelta.






Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen vilkasliikenteisin ja pinta-alaltaan suurin lentokenttä. Onhan se pääasiassa Suomen ainoa varsinainen kansainvälinen kenttä, jolta on kansainvälistä liikennettä päivittän lukuisiin kohteisiin ympäri maailmaa. Helsinki-Vantaan lentokentästä on myös muodostunut suomalaisille selkeä portti ulkomaailmaan koko sen vaiheikkaan olemassaolon aikana. Sen kautta ovat monet ihmissuhteet joko päättyneet tai saaneet alkunsa. Se on myös ollut monien ulkomaille muuttavien viimeinen näkymä kotimaastaan ennen maan pinnan taakse jäämistä. Helsinki-Vantaa on siis muutakin kuin pelkkä kuiva lähtöpaikka kohteesta toiseen, mutta mitä kaikkea kenttä todellisuudessa pitää sisällään?

Vuonna 1949 Eduskunta myönsi menoarviossaan 10 miljoonan markan määrärahan uuden Helsinki-Vantaan lentokentän rakennustöiden aloittamiseksi aiemman Helsinki-Malmin kentän jäädessä liian pieneksi kasvavan reittiliikenteen jaloissa. Malmin kenttä oli huono sijainniltaan keskellä kaupunkia eivätkä sen kiitotiet olisivat kestäneet yhä painavammiksi käyvien koneiden painoa. Uuden kentän paikaksi valittiin tasainen metsäalue Seutulan kylän läheltä, joka tulisi sijainniltaan ja kooltaan täyttämään tulevaisuudenkin kenties valtavasti kasvavan lentoliikenteen tarpeet. Kentän varsinaiset rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1950, jotka saatiin 26.6.1952 mennessä siihen vaiheeseen, että ensimmäinen lentokone (Aero Oy:n DC-3) saattoi laskeutua puolivalmiille kentälle. Helsingin olympialaisten aikana 5.7-15.8.1952 kenttä oli väliaikaisesti käytössä ja vasta 26.10.1952 säännöllinen reittiliikenne siirtyi Malmin kentältä uudelle kentälle, joka koostui lennonvarmistusrakennuksesta, 2000 metriä pitkästä kiitotiestä, sekä asematasosta.

Aeroflot
Air Baltic
Air Botnia
Air Europe
Air France
Austrian Airlines
Balkan Bulgarian Airlines
Britannia Airways
British Airways
Czech Airlines CSA
Deutche BA
DHL Cargo
El Al
Estonian
Finnair
Golden Air
Iberia
KLM
LOT Polish Airlines
Lufthansa
Malev Hungarian Airlines
Polar Air Cargo
Sabena
SAS
Skyways
Swissair
TNT
Tyrolean Airways
Viva Air
Kenttää käyttavät lentoyhtiöt
Nykyään kenttä toimii suurena kansainvälisenä porttina ulkomaailmaan. Tällä hetkellä kenttää käyttää reilut 20 säännöllistä reittiliikennettä harjoittavaa lentoyhtiötä, jotka tarjoavat suoria lentoja pääosin Eurooppaan, mutta myös mm. Amerikkaan ja Kaukoitään. Kentän ylivoimaisesti suurin käyttäjä on kotimaamme lentoyhtiö Finnair, jonka kotikenttä Helsinki-Vantaa on. Tilastojen mukaan liikenteen määrä on Helsinki-Vantaalla ollut 1990-luvun alussa olleen laman jälkeen kasvava. Kaikkien matkustajien määrä, sekä myös koko kentällä tapahtuvien operaatioiden määrä on noussut laman jälkeen tasaisesti. Ainoan poikkeuksen on viime aikoina tehnyt kansainvälisen tilausliikenteen matkustajamäärät, jotka ovat parin viimeisen vuoden aikana vähentyneet. Helsinki-Vantaata on myös mainostettu ulkomailla eräänlaisena gateway porttina, joka tarjoaa helppoja reittivaihtoehtoja niin USA:sta Venäjälle kuin Japanista Eurooppaankin. Vilkkain Gateway matkustus onkin keskittynyt pääosin reiteille Amerikka-Venäjä, Japani-Eurooppa ja Kaukoitä-Skandinavia. Lisäksi myös kohteista käy ilmi, että suurin osa gateway matkustuksesta hoidetaan Finnairin siivin.

Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut lähes koko tämän vuosikymmenen jatkuvan uudelleenrakantamisen alla. Vuosi 1990 käynnisti valtavan rakantamisaallon. Kyseisenä vuonna valmistui lentoaseman ensimmäinen pysäköintitalo. Tämän jälkeen tähän päivään mennessä on lentokenttäalueelle rakennettu kaksi varsinaista pysäköintitaloa, sekä lukuisia parkkipaikkoja erilaisine pysäköintijärjestelmineen. Vuonna 1990 valmistui lisäksi Finnairin jättimäinen lentokonehalli LEKO-7 kentän teknilliselle alueelle, sekä käynnistettiin uuden kotimaan terminaalin rakentamisurakka, jossa arkkitehtinä toimi Kalevi Ruokosuo, sekä urakoitusijana Puolimatka Oy. Vuoden 1990 jälkeen syntyi Helsinki-Vantaalle rakennuksia yksi toisensa perään. Vuonna 1992 käynnistettiin Ilmailulaitoksen ensimmäisen tytäryhtiön, toimisto- ja miehistökeskuksen, eli ns. Crew Centerin rakentaminen, joka valmistui vuonna 1994, ja joka on nykyisin suurilta osin Finnairin vuokraama, ja jossa nykyisin toimii myös Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohto. Vuonna 1993 taas avattiin uusi kotimaan terminaali keskellä laman huippua. Varsinaiset yleisölle näkyvimmät muutokset on tehty vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla: Vuonna 1995 valmistui suuri osa ulkomaan terminaalissa tehdyistä kunnostustöistä, sekä osa uutta keskiterminaalia kunnes taas vuonna 1997 käynnistyivät uudet ulkomaan terminaalilaajenuksen rakennustyöt, jotka juuri vuoden 1999 loppupuolella saatiin päätökseen. Näiden lukuisten kunnostus- ja laajennustöiden jälkeen Helsinki-Vantaasta on kehittynyt yksi maailman parhaista lentokentistä niin liikenteen sujuvuuden, kuin yleisten matkustajien käytössä olevien tilojenkin puolesta.

  Helsinki-Vantaan varhaista tunnelmaa
  Kuva: Jorgos Tsambikakis
Kenties yleisöltä hieman piilossa olevia kentän osia ovat rahtiterminaali, sekä teknillinen alue. Teknillinen alue koostuu pääosin Finnairin omistamista lentokonehalleista, sekä lukuisista muista rakennuksista, jotka liittyvät jollain tavalla Finnairin kaluston kunnossapitoon. Alueelta löytyy mm. valtava LEKO-7 halli. Rahtialue sijaitsee taas täysin päinvastaisella suunnalla kuin teknillinen alue. Pohjoismaiden suurimman rahtiterminaalin kautta kulkee päivittäin valtavat määrät eri puolilta maailmaa saapuvaa. rahtia, sekä postia. Rahdin määrästä kertoo myös jotain pelkkien rahtilentojen määrä Helsinki-Vantaalle: Päivittäin kentälle saapuu palkästään rahtia kuljettavia koneita eri puolilta Eurooppaa ja kenties viikon kohokohtana saapuu jättiläismäinen Polar Air Cargon Boeing 747 aina sunnuntaisin. Titteli "Pohjoismaiden suurin rahtiterminaali" saattaa olla hieman vaikea kuvitella Helsinkiin, mutta kaikkien faktojen perusteella väite todellakin pitää paikkansa. Viimeinen kentältä löytyvä alue, mikä ei ole tavalliselle matkustajalle avoinna on kentän eteläpäästä löytyvä liikelentoterminaali, sekä sen yhteydessä sijaitseva VIP-terminaali. Liikelento/VIP-terminaalista toimivat kaikki Helsinki-Vantaalta toimivat liikennelentoyhtiöt, sekä erikoislennot, kuten esimerkiksi valtiotason henkilöiden lennot. Etenkin VIP-terminaali on sisustettu erittäin kalliin maun mukaan erilaisin puumateriaalein erittäin tärkeille henkilöille.

Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin uusittua näkymää
Kuva: Jorgos Tsambikakis

 
Helsinki-Vantaan lentokenttä on siis yksi maailman parhaista lentokentistä, nän on virallisissa tutkimuksissa todettu. Sen liikennemäärät ovat jo usean vuoden ajan olleet kasvavia ja kolmannen kiitotien rakennustyöt ovat jo käynnissä, mikä taas tulee lisäämään liikenteen sujuvuutta vielä entisestään. Lukuisten parannustöiden avulla kentästä on tehty niin matkustajaystävällinen kuin mahdollista. Kentän tulevaisuus näyttää siis valoisalta tai ennemminkin jopa ruusuiselta. Myös muut kentän osat näyttävät olevan hyvissä voimissa: Pohjoismaiden suurin rahtiterminaali, sekä koko ajan laajeneva teknillinen alue saavat tämän pohjoismaalaisen lentokentän tekemään itsestään vieläkin merkittävämmän liikennealueen. Helsinki sijaitsee Euroopan unionin pohjoisosissa. Helsinki-Vantaan lentokentällä ei siis ole mahdollisuutta kilpailla keski-eurooppalaistan jättikenttien kanssa. Kaikesta tästä huolimatta Helsinki-Vantaa on meille suomalaisille jotain aivan erityistä, portti koko maailmaan. Monet ovat jo kokeneet lentokenttäilmapiirin tunnelman ja vielä useammat tulevat sen vielä kokemaan. Helsinki-Vantaa on merkittävä suomalainen liikennealue ja tulee pysymään sellaisena hamaan tulevaisuuteen saakka.

PL 22.10.1999


etusivu - 1 - 2 - 3 - 4 - 5